Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin

Leo Stranius 2014Kiitos kaikille blogin lukijoille ja kanssakulkijoille vuodesta 2014! On ollut ilo toimia kansanne!

Vuoteen 2014 on mahtunut paljon erilaisia aktiviteettejä. Vuosi 2014 on koostunut pääasiassa töistä Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, luottamustehtävistä Helsingin kaupunginvaltuutettuna sekä valmistautumisesta kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Tärkeimpänä on ollut kuitenkin arki kotona puolison ja kahden pienen lapsen kanssa.

Keväällä henkilökohtaisessa elämässä tapahtui merkittävä muutos. Perheeseen tuli uusi vauva. Kirjoitin tuoreeltaan kuusi havaintoa isyysvapaasta. Nyt kahdeksan kuukauden kokemuksella täytyy myöntää, että arki kahden lapsen kanssa on paljon vaativampaa ja intensiivisempää kuin osasin etukäteen yhden lapsen kokemuksella kuvitella.

Ilman rakasta puolisoani hommista ei olisi tullut mitään. Kiitos Annukka!

Keväällä eduskunta hyväksyi entistä paremman ympäristönsuojelulain ja maan hallitus teki esityksen ilmastolaista. Syksyllä ympäristörintamalla otettiin takapakkia kun eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimahankkeen, soidensuojeluohjelma viivästyi ja Liman ilmastokokouksen tulokset jäivät vaatimattomiksi. Syksyn poliittinen voitto oli kun eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Vuoden alussa olin osakkaana perustamassa ympäristöalan konsulttiyritys Tyrskyä. Lisäksi ideoimamme hankeidea Sustainability Tracker -kestävän elämän mobiilisovellus pääsi Helsinki Challenge -kilpailussa jatkoon yhdessä 19 muun idean kanssa. Tämän lisäksi olen haaveillut sovelluksesta, joka tukisi ihmisiä oman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamisessa.

STT-haastattelu Leo StraniusVuonna 2014 olen toiminut kolumnistina Kirkko & Kaupunki -lehdessä. Lisäksi olen pitkin vuotta kommentoinut ajankohtaisia liikuntapoliittisia kysymyksiä osana Valon ReiliPeili-raatia. Vuoden lopussa STT teki minusta ”Viikon henkilö” –haastattelun (ks. oheinen kuva), joka julkaistiin monissa paikallislehdissä ympäri Suomea.

Ohessa vuosi 2014 lukuina (sulkeissa vuosi 2013, jolloin olin hoitovapaalla):

– 56 (78) haastattelua (televisio, radio, lehdet, verkko)
– 55 (47) puhetilaisuutta tai luentoa
– 20 (10) kirjallista lausuntoa tai aloitetta
– 43 (27) kolumnia tai artikkelia lehtiin tai verkkosivuille
– 39 (7) tiedotetta
– 224 (194) blogitekstiä (www.leostranius.fi)
– 536 (248) kokousta
– 37 (11) seminaaria
– 2 (7) tempausta tai mielenosoitusta (järjestäjänä)
– 40 (33) kotimaan tai ulkomaan matkaa

Liikunnalliset tavoitteet täyttyivät vuoden osalta hyvin. Juoksun ja pyöräilyn osalta kilometritavoitteet jopa ylittyivät, muun kuntoilun (spinning, uinti ja lihaskunto) tavoitteet täyttyivät niukasti. Vuoden liikunnallisia kohokohtia olivat kesällä saman viikon aikana vuorokauden tauoilla suoritettu puolitriatlon ja neljäsosatriatlon, syksyllä hankittu uusi cyclocross-pyörä sekä uudenvuoden aattona uitu 1000 metrin vapaauinti.

Ohessa vuoden 2014 kuntoilu lukuina (suluissa vuosi 2013):

– 1287 km (648 km) juoksua
– 6051 km (5696 km) pyöräilyä
– 248 (126) kertaa muuta kuntoilua/liikuntaa (mm. spinning, uinti, lihaskuntotreeni, venyttely)

Vuoden 2014 aikana tein yhteensä 1676 (152) tuntia palkkatöitä Luonto-Liitossa, 339,5 (830) tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä sekä 326,5 (499) tuntia kunnallispolitiikkaa ja 49 tuntia eduskuntavaalikampanjointia. Lisäksi arkeeni kuului 448,5 (442) tuntia kuntoilua/liikuntaa.

Käytännössä siis keskimäärin noin 32,5 tuntia töitä, noin 6 tuntia yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä, noin 6,5 tuntia kunnallispolitiikkaa, noin 1 tunti eduskuntavaalikampanjointia ja noin 9,5 tuntia liikuntaa viikoittain. Loppuaika vuorokauden ja viikon tunneista olikin sitten varattu perheelle, kotitöille, syömiselle ja nukkumiselle.

Blogitekstejäni luettiin vuoden 2014 aikana 190 294 kertaa, keskimäärin siis noin 15 858 kertaa kuukaudessa tai noin 521 kertaa vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 2014 blogissa meni myös miljoonan lukukerran raja rikki.

Muualla sosiaalisessa mediassa minua seurasi vuoden 2014 lopussa:

Facebook-sivu: 2055 tykkääjää
Twitter-tili:5314 seuraajaa
Instagram-tili: 547 seuraajaa

Kiitos kuluneesta vuodesta! Vuoden 2015 tärkeimpänä tavoitteena tulee olemaan kevään 2015 eduskuntavaalit. Tervetuloa mukaan tekemään kampanjaa tavalla tai toisella!

Kannattaa lukea myös nämä:

Puolivuotiskatsaus 2014: Ilmastolaki, yhteiset liikuntatunnit ja äänestys vihreiden eduskuntavaaliehdokkaista
Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
– 2013: Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina
– 2012: Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa
– 2011: Toimintakertomus 2011: 11 asiaa – ja vuosi lukuina
– 2010: Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!
– 2009: Vuosi 2009 paketissa ja lukuina – Kiitos! (4.1.2010)
Arjen muistilista vuodelle 2012

2 kommenttia artikkeliin ”Toimintakertomus 2014: Vuosi sanoin ja numeroin”

  1. Leo, elämäsi näyttää olevan yhtä laskemista ja listaamista, elämisen kaikenaikaista numeroimista!Enpä ainakaan jaksaisi elää tasapainoista ja antoisaa elämää kaiken tekemiseni listaamisella ja numeroimisella!Tuollaiseen menee turhaa aikaa ja vaivaa.Näyttääpä kamalalta tuo ”performanssiajattelu”, kova esille ja tunnustutetuksi kipuaminen ja valtava kiire.Jatkuva kilpailu jostakin.Onko tuollainen meno loppujen lopuksi onnellisen elämän takaavana perustana?
    t.mecki

  2. Degrowth-ihmisenä en olisi sinun Degrowth-ihmisenä? ikinä uskonut äänestävän Palmian yhtiöittämisen puolesta. Mitä ajattelit – et ainakaan demokratian laajentamista? Vaalimainoksesi ja tukipyyntösi menevät kyllä minun ohitseni! Tuen ja äänestän tavallisia ihmisiä tukevia ehdokkaita.

Kommentointi on suljettu.

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa