IPCC: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutuminen: Kuuden kohdan toimenpideohjelma Suomelle

IPCC - Nyt on kiireMaanantaina (31.3.2014) julkaistiin Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa.

Raportin viesti on selvä: Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tiedotteessa halusimme muistuttaa, että mitä pidempään viivyttelemme, sitä kalliimman laskun maksamme.

Tämän hetken poliittiset ratkaisut määrittävät ihmiskunnan tulevaisuuden. On aika kylmäpäistä sallia saastuttamisen jatkaminen tai jopa kannustaa siihen, kun tietää, mitä on odotettavissa.

Julkaisutilaisuudessa Suomen Ympäristökeskuksessa MTT:n tutkija Kaija Hakala esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle. Jatkossa Suomessa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.

Liikkumavaraa on siis yllättävän vähän. Kuinka moni on todella ymmärtänyt, että 2-2,5 asteen maailmanlaajuinen lämpeneminen tarkoittaa Suomessa suurella todennäköisyydellä yli neljän asteen lämpenemistä ja siten oman ruuantuotantomme ajautumista kriisiin?

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on kuuden kohdan toimenpidelista Suomelle:

Lue lisää

Roihuvuoressa Herkkupesä: Joulu ilman ruokahävikkiä?

Suomalaisissa kodeissa heitetään vuosittain miljoonia kiloja ruokaa roskiin. Varsinkin juhlapyhinä ruokajätettä kertyy helposti enemmän kuin muulloin.

Kotona valmistettua ruokaa kipataan roskiksiin noin 20-30 miljoonaa kiloa vuosittain sen vuoksi, että kotiruokaa valmistetaan liikaa ja sitä jää lautastähteeksi, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen MTT:stä.

Asiaa pohditaan mm. MTT:n, Motivan ja muutaman muun tahon vetämän Saa syödä! -hankkeessa.  Olen itse mukana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen myötä Helsingin Roihuvuoressa kokeillaan ruoan jakamista naapuruston kesken ihan virallisesti.

Taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty ruoan jakopiste ”Herkkupesä”. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä, tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen Herkkupesään jätettyjä ruokia.

Lue lisää

Ekoisi: Lasten ruuan ympäristövaikutuksista

Eräs lukija toivoi hiljattain kirjoitusta lasten ruuan valmistuksen ympäristövaikutuksista.

Hän oli keskustellut puolisonsa kanssa siitä, kumpi on loppujen lopuksi ekologisempaa, purkkiruokien antaminen vai ruokien valmistaminen itse.

Ympäristön kannalta tärkeintä on se, mitä itse ruoka on. Suurin ympäristökuormitus kun tulee alkutuotannossa.

MTT:n tutkimuksen mukaan (pdf, s. 23) ruoan rehevöittävistä vaikutuksista yli 90 prosenttia ja ilmastomuutosta aiheuttavasta kuormituksesta sekaruoassa noin 70 prosenttia on peräisin raaka-ainetuotannosta.

Esimerkiksi kuljetusten ja pakkausten osuus on häviävän pieni. Yleisesti ottaen valmisruuat eivät poikkea merkittävästi kotiruuasta ympäristövaikutusten suhteen. Sekaruoassa valmisruuat näyttäisivät oleva hiukan ekotehokkaampia kuin kotiruoka.

Eli mitä enemmän lapsen lautasella on kasvisruokaa, sen parempi ympäristön kannalta.

Lue lisää

Ruoan hävikkiä ehkäisemään: Otetaanko käyttöön hävikkivero?

Löysin eilen (8.2.2012) jääkaapistani vanhan jälkiuunileivän (kuvassa). Kauhukseni parasta ennen päivä oli ollut jo aikaa sitten – tarkemmin ottaen 20.1.2012.

Kuvittelin, että roskiin meni, vaan eipä mennytkään. Leipä oli oikein hyvässä kunnossa ja syömäkelpoista.

Ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin eri elintarvikkeet säilyvät. Monet vaaleat leivät menevät pilalle tai homehtuvat moneen kertaan muutamassa viikossa. Tämä jälkiuunileipä oli kuitenkin kuin uutta, vaikka parasta ennen päiväys oli 19 päivän takaa.

Ruokajäte kuormittaa ympäristöä melkoisesti. Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n tekemän selvityksen mukaan (pdf) kotitalouksissa. Arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat 10-20 prosentin välillä kotitalouksien ruokaostoista siinä missä päivittäistavarakaupassa roskiin päätyy vain muutama prosentti ruoasta.

Lue lisää

Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa maanantaina 6.2.2012. Otan mielelläni vastaan kirjoitukseen liittyviä kommentteja tai palautetta!

Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä

Maaseudun Tulevaisuuden (Turkisala elää nousukautta, MT 30.1.2012) pääkirjoituksen mukaan turkistarhauksessa on kyse ympäristöystävällisestä ja luonnonmukaisesta elinkeinosta. Valitettavasti tällä väitteellä ei ole pohjaa.

Lue lisää

Veera Juvonen: Vastuullisuus on elintarvikeketjulle liiketoimintamahdollisuus

Vieraskynäblogissa Veera Juvonen

Elintarviketeollisuus näkee vastuullisen toiminnan liiketoimintamahdollisuutena.

Jos vastuullisesti tuotetuista tuotteista kilahtaa kirstuun enemmän rahaa, niin yrityksen kannattaa tietenkin toimia vastuullisesti. Ympäristön hyvinvointia koskevissa kysymyksissä tarkoitus pyhittää keinot, joten lähdin mielelläni mukaan työpajaan, jossa elintarvikeketjulle pyritään määrittelemään ne mittarit, joilla vastuullisuutta mitataan.

Lue lisää

Elintarvikkeiden hiilijalanjälkimerkintä

Istuin koko aamupäivän (11.5.) ympäristöministeriön ja MTT:n järjestämässä työpajassa pohtimassa elintarvikkeiden hiilijalanjälkimerkintää. Elintarvikkeista aiheutuu ENVIMAT-selvityksen mukaan yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä peräti 24 prosenttia ja kaikista ympäristövaikutuksista 39 prosenttia. Suuri osa suomalaisista olisi valmis toimimaan ympäristön hyväksi ruokavalintojen kautta. Eurobarometrin mukaan yli 70 % eurooppalaisista haluaisi hiilijalanjäljen pakolliseksi tuotteisiin. Aiheesta on kirjoittanut mm. MTT:n vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri: Saadaanko elintarvikkeiden jalanjäljet pakkauksiin? Itse näen elintarvikkeiden hiilijalanjälkimerkinnälle kolme perustetta: 1. Kuluttajien oikeus tietoon. … Lue lisää

Close Bitnami banner
Bitnami