Ekoisi: Lasten ruuan ympäristövaikutuksista

Eräs lukija toivoi hiljattain kirjoitusta lasten ruuan valmistuksen ympäristövaikutuksista.

Hän oli keskustellut puolisonsa kanssa siitä, kumpi on loppujen lopuksi ekologisempaa, purkkiruokien antaminen vai ruokien valmistaminen itse.

Ympäristön kannalta tärkeintä on se, mitä itse ruoka on. Suurin ympäristökuormitus kun tulee alkutuotannossa.

MTT:n tutkimuksen mukaan (pdf, s. 23) ruoan rehevöittävistä vaikutuksista yli 90 prosenttia ja ilmastomuutosta aiheuttavasta kuormituksesta sekaruoassa noin 70 prosenttia on peräisin raaka-ainetuotannosta.

Esimerkiksi kuljetusten ja pakkausten osuus on häviävän pieni. Yleisesti ottaen valmisruuat eivät poikkea merkittävästi kotiruuasta ympäristövaikutusten suhteen. Sekaruoassa valmisruuat näyttäisivät oleva hiukan ekotehokkaampia kuin kotiruoka.

Eli mitä enemmän lapsen lautasella on kasvisruokaa, sen parempi ympäristön kannalta.

Lue lisää

Ruuan ympäristövaikutukset: Voiko enää mitään syödä?

Olin keskiviikkona (3.11.) Kotkan Vihreiden 25-vuotisjuhlaseminaarissa puhumassa ruuan ympäristövaikutuksista. Hieno sessio ja hyvät keskustelut. Kiitos järjestäjille! Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kolme neljäsosaa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään maatalouseläinten tuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne. Suomen maatalouden päästöistä yli puolet tulee lihantuotannosta ja noin neljäsosa maidontuotannosta. Kannattaa suosia kausikasvisruokaa ja välttää ruuan hävikkiä. Naudanliha ja juusto kuluttavat kaikkein eniten luonnonvaroja siinä missä omena, peruna ja viljatuotteet ovat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Mitä … Lue lisää

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.