Leo Stranius

Tervetuloa sivuilleni! Olen toiminnanjohtaja, kaupunginvaltuutettu, ympäristöasiantuntija, hallintotieteiden maisteri ja kahden lapsen isä Helsingistä - Blogissa kirjoitan teemalla onnellisuus, kohtuus ja ympäristö

Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä

Kommentoi

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottaa 16.7.2009
Neste Oil vähättelee rikkidioksidipäästöä – haitat ihmisille ja ympäristölle merkittäviä

Nesteen Porvoon jalostamolta pääsi STT:n välittämien tietojen mukaan ilmaan keskiviikkona 15.7.2009 13 tonnia rikkidioksidia. Jalostamon edustaja on todennut, että pitoisuudet ovat niin pieniä, että varsinaisia terveyshaittoja ei pitäisi syntyä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin arvion mukaan terveyshaittojen riski oli todella suuri. On väärin vähätellä tällaisia tapahtumia.

”Yleisölle ei tule antaa sellaista kuvaa, että isoistakaan päästöistä ei välitetä. Terveysriskejä ja ympäristön pilaantumista aiheuttavista tapahtumista on tiedotettava todenmukaisesti ja niiden estämiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen. Laitosten ympäristölupiin tulee saada tarkempia määräyksiä vastaavia tilanteita varten”, huomauttaa piirin varapuheenjohtaja Pertti Sundqvist.

WHO:n suositusten mukaan ilmassa saisi olla korkeintaan 0,5 milligrammaa rikkidioksidia kuutiometrissä ilmaa (lyhytaikainen, 10 min altistus). Raja on alhaisempi pidemmälle, esimerkiksi tunnin altistukselle. Porvoon tapauksessa altistus on voinut kestää useampia tunteja. 13 milligrammaa kuutiometrissä aiheuttaa välittömiä ärsytysoireita ja on välittömästi vaarallinen. Rikkidioksidin hajun tuntee vasta, kun sitä on noin 8 milligrammaa kuutiometrissä. Silloin, kun haju tuntuu, ollaan jo kymmenkertaisesti ylitetty WHO:n lyhytaikaisen altistuksen raja ja ollaan hyvin lähellä välittömiä terveyshaittoja aiheuttavaa pitoisuutta.

Rikkidioksidi on ilmaa raskaampaa. Se ei siis kohoa pilviin ja laimene siellä. Rikkidioksidi kulkee kohtuullisen ohuena kerroksena maan pinnan lähellä. 13 tonnia muuttaa 1 000 000 000 kuutiometriä ilmaa vaaralliseksi. Hitaasti kulkeva kaasu laskeutuu vähitellen maahan ja muuttuu rikkihapoksi.

”Porvoon tapauksessa todennäköisesti kilometrien päässä vuotokohdasta pitoisuus on ollut niin suuri, että terveyshaitat ovat erittäin todennäköisiä terveillekin ihmisille. Astmaatikot kärsivät paljon kauempanakin”, arvioi Pertti Sundqvist.

Ympäristönsuojelulaki edellyttää tietyiltä toiminnanharjoittajilta ympäristölupaa. Luvissa annetaan määräyksiä siitä, paljonko normaalin toiminnan aikana saa päästää haitallisia aineita jätevesien mukana viemäreihin tai päästöinä ilmaan. Niissä annetaan joskus myös määräyksiä toiminnasta poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Haitallisia päästöjä sattuu usein esimerkiksi vesistöihin ja haittojen tahallinen vähättely on aivan liian yleistä.

”Porvoon laitoksella sattunut tapaus osoittaa, että poikkeuksellisia tilanteita varten tarvitaan tarkkoja määräyksiä. Ympäristölupaviranomaisten tulisi ottaa tällaisten päästöjen mahdollisuus huomioon lupaehdoissa. Myös pelastus- ja turvallisuusalan viranomaiset antavat omia määräyksiään vaaran uhkaa aiheuttaville laitoksille”, kommentoi piirin puheenjohtaja Leo Stranius

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri pitää erittäin tärkeänä, että ympäristölupien ehtoja harkitaan tarkasti. Onnettomuustapauksissakin päästöt on pidettävä niin vähäisinä kuin mahdollista. Tunteja jatkunut myrkyllisen aineen päästö Neste Oilin tuotantolaitokselta vaikuttaa välinpitämättömyydeltä lähiympäristön asukkaita ja luontoa kohtaan.

Lisätietoja
– Varapuheenjohtaja Pertti Sundqvist, puhelin 050 432 8281
– Puheenjohtaja Leo Stranius, puhelin 040-754 7371

Mihin tarpeettomaksi käynyt tavara?

Kommentoi

Kävin läpi kaappeja ja kellarin. Pyyhin pölyt kirjahyllystä. Vaikka inhoan ostamista ja uuden tavaran hankkimista, on vuosien varrella kertynyt iso määrä erilaisia ylimääräiseksi jääneita asioita. Herääkin kysymys, mihin tuon kaiken osittain käyttökelpoisen tavaran voisi laittaa.

Asunnostamme löysin ylimääräiset VHS-videot (antennijohto rikki), CD-soittimen, C-kasetteja ja muuta elektroniikkaa kuten pari kämmentietokonetta ja korvalappustereot. Aina ylimääräiset asiat eivät ole välttämättä edes kovin suuria. Kappalemäärät kuitenkin paljastavat enemmän. Työpöydän laatikosta löytyi 11 lyijykynää, 14 kuulakärkikynää, 4 alleviivauskynää, 2 viivotinta sekä 5 isoa klemmaria. Kaikki ylimääräisiä. Eteisen kaapista taas löytyi 8 heijastinta. Enemmän tai vähemmän rikkinäisiä polkupyörän mittareitakin oli siellä pari kappaletta.

Isoin ongelma on kuitenkin paperi. Toki valtavat määrät paperia, raportteja ja kirjoja toimivat käsikirjaston lisäksi hyvänä urbaanina hiilinieluna. Silti jäin pohtimaan, kannattaako esim. paperit Maan ystävien pj-kuvioista vuosilta 2003-2004 tai SLL-paperit vuosilta 2006-2007 pitää tallessa. Entä mitä tehdä opiskelupapereille? Kaikki on toki hyvin arkistoitu. Menisi kuitenkin päiväkausia aikaa käydä kaikki läpi ja arvioida skannauksen tai säästämisen tarve.

Kellarin monia pahvilaatikoita en viitsinyt edes avata. Sieltä löytyi kuitenkin mm. televisio, stereot, korilipasto, työtuoli, cd-levyjen teline, seinään kiinnitettävä kuivausteline, vinyylilevyjä, laukkuja/reppuja, t-paitoja, polkupyörän takavanne, sarjakuvia, kirjoja, tyhjiä mappeja, kukkaruukkuja, mattoja ja vaikka mitä.

Keskustelua aiheesta käytiin päivän mittaan Facebook-profiilissani. Hyvä olisi tietysti ennaltaehkäistä erilaisen materiaalin kertyminen. Parhaiten tämä onnistunee minimoimalla säilytystila sekä muuttamalla tarpeeksi usein, mieluiten vielä aina pienempään asuntoon.

Päivän päätteeksi kävin juoksemassa. Tarkoituksena oli juosta rauhallinen palautteleva lenkki edellisen päivän 116,53 km pyöräilyn jälkeen. Juoksu kulki kuitenkin rennosti ja 10 km meni aikaan 48:00 viimeisen kilometrin mennessä tasan neljään minuuttiin.

Vapaus valita toisin tarjosi vaihtoehtoja

1 kommentti

Lauantaina osallistuin Vapaus valita toisin -muutosfoorumiin, jossa pohdittiin yhteiskunnan tilaa ja tulevaisuutta. Tavoitteena oli löytää keinoja porvarillisen hegemonian murentamiselle. Itse olin järjestämässä tapahtuman neljästä eri pääfoorumista yhtä, jonka aiheena oli ilmasto-oikeudenmukaisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Järjestämässäni foorumissa kuultiin ensin viisi alustusta, jonka jälkeen ideoitiin tulevia kampanjateemoja. Kuudessa minityöryhmässä ideoitiin yhteensä 34 ehdotusta, jotka lopulta työstetiin viiden eri teeman alle.

– Suomi hiilineutraaliksi 2030
– Tarvitaan vihertalousuudistus
– Kaikki irti tuotantorakenteen muutoksesta
– Ekologista yhdyskuntarakennetta, rakentamista ja liikennepolitiikkaa
– Kohti ilmastoystävällistä ruokaa

Raportti foorumista löytyy täältä:
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen olisi helppoa ja halpaa

Tiivistelmä (pdf) foorumin keskustelusta löytyy tästä: tiivistelma-vapaus-valita-toisin-foorumi-3.

Inspiroivaa keskustelua. Jää nähtäväksi, miten prosessi tästä eteenpäin jatkaa elämäänsä. Monet toivoivat yhteenvetokeskustelussa tapahtumalle jatkoa. Omasta mielestäni kaikkein tärkein lisäarvo oli se, että se toi yhteen monia hyvin erilaisia toimijoita sekä tuotti erittäin kiinnostavia uusia yhteiskunnallisia avauksia, jotka varmasti jatkossa päätyvät eri puolueiden ja kansalaisliikkeiden agendalle tavalla tai toisella.

Iso kiitos Mikko Saulille, Arja Alholle, Erkki Tuomiojalla, Tarja Mattilalle, Laura Lodeniukselle, Emilia Paloselle, Eero Yrjö-Koskiselle, Outi Alanko-Kahiluodolle, Outi Ojalalle ja monille monille muille tapahtuman junailusta!

On turha soimata pimeyttä jos ei itse ole valmis sytyttämään ensimmäistä kynttilää. Maailman pisin työmatka on tuumasta toimeen. Tämä foorumi sytytti sen ensimmäisen kynttilän ja tarttui tuumasta toimeen.

Anna Pajun hauska ennakkojuttu Kansanuutisissa: Tehdään se toisin!

Ympäristö ja ilmasto hävisi/voitti eurovaaleissa?

3 kommenttia

Ympäristön ja ilmaston kannalta europarlamenttiin valittiin kolme aktiivista ja huippuhyvää henkilöä: Satu Hassi, Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen. Tämä on selvästi enemmän kuin viime eurovaaleissa, jolloin vain yksi ympäristöprofiilin ehdokas (Satu Hassi) pääsi läpi.

Tyydyttävää tai neutraalia ympäristöpolitiikkaa tulevat todennäköisesti ajamaan parlamentissa seuraavat henkilöt: Mitro Repo, Timo Soini, Liisa Jaakonsaari, Sari Essayah, Riikka Manner ja Carl Haglund.

Aika kuitenkin näyttää, millaisia profiileja kukin näistä ottaa.

Ympäristölle vihamielistä politiikkaa taas todennäköisesti jatkavat seuraavat henkilöt:
Ville Itälä, Anneli Jäätteenmäki, Hannu Takkula ja Eija-Riitta Korhola.

Kun viime europarlamentissa istui Satu Hassin lisäksi ympäristömyönteisiä edustajia myös Sirpa Pietikäinen, Riitta Myller ja Esko Seppänen, voidaan todeta, että jonkinlaista heikennystä tulee tapahtumaan. Onneksi joitakin fossiileja myös poistui parlamentista. Näitä ovat mm. Piia-Noora Kauppi ja Lasse Lehtinen sekä tietysti Ranskan listoilta mukana ollut Ari Vatanen.

Nyt jää nähtäväksi miten keskikastin parlamentaarikot ympäristövalintojaan painottavat. Toivotaan parasta. Ainakin potentiaalia on. Tietysti olisi ollut toivottavaa, että myös vasemmistoliitosta olisi päässyt joku läpi. Samoin ympäristö jää kaipaamaan parlamentissa mm. Satu Taiveahoa, Antti Kaikkosta ja Jenny Lindborgia.

Lisätietoja:
– YLEn eurovaalien tulospalvelu.
– SLL tiedote (29.5.2009) Harva viime kauden suomalaismeppi ajoi ympäristöasioita.

Kestävää kehitystä ilman talouskasvua

Kommentoi

Istuin aamupäivällä kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa. Kokouksen aiheena oli tällä kertaa kestävä talous. Ympäristöministeriön kokouksesta lähettämä tiedote löytyy täältä: Kestävä talous vaatii työurien pidentämistä ja ympäristöinnovaatioiden toteuttamista.

Valtiovarainministeriön alivaltiosiheeri Martti Hetemäki näki puheenvuorossaan yhtenä talouden keskeisenä haasteena työurien pidentämisen. Kysyin, onko valtiovarainministeriössä pohdittu asevelvollisuudesta luopumista. Kuulemma toistaiseksi ei ole, mutta kaikki ajatukset otetaan ilolla vastaan.

Kokouksessa kaikkein inspiroivimman puheenvuoron käyttivät tutkijat Jarna Pasanen ja Marko Ulvila. Heidän mukaan ylikuluttavan luokan on supistettava talouttaan ja siirryttävä de-growth -talouteen, jossa talous ei enää kasva. Samasta aiheesta olen itsekin kirjoitellut. Lisäksi he esittivät uutta avointa innovaatiojärjestelmää, sadan vuoden vahinkovastuuta, mainonnan rajoittamista ja suuryhtiöiden alasajoa. Lisätietoja tutkimushankkeesta löytyy osoitteesta: http://www.sustainablefutures.fi

Kokouksessa ympäristöministeri Paula Lehtomäki puhui hyvin viherelvytyksen puolesta. Yritin kysyä, kuinka monta prosenttia Suomi on käyttänyt elvytykseen ohjatuista varoista viherelvytykseen, mutta valitettavasti ministeri ehti poistua ennenkuin sain puheenvuoron eikä alivaltiosihteeri Hetemäki osannut suoralta kädeltä antaa vastausta kysymykseeni.