Kotitalouksien ja kaupunkien ruokahävikki pienemmäksi

Kotitalouksien ruokahävikkiViime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa. Teemaviikon tarkoitus on vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä.

Keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuodessa noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin (ks. viereinen kuva).

Sen arvo on noin 125 euroa. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan noin 100 000 auton hiilidioksidipäästöjä.

Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia.  Suurin osa eli 35 % elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy Suomessa kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on 27 %, kaupan 18 % ja ravitsemuspalveluiden 20%. Lisää tietoa ruokahävikistä täällä.

Esimerkiksi usein kauhistelemiemme pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Usein juuri pakkauskokoja pienentämällä tai muuten hyvällä pakkauksella voidaan vähentää ruokahävikkiä.

Myös julkisella sektorilla riittää tehtävää.

Lue lisää

Valtuustoaloite alakoulujen polkupyöräilykieltojen kumoamiseksi ja koulun lähialueiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Lasten turvallinen koulumatkaTämän kevään viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa (19.6.2013) Helsingin Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen alakoulujen polkupyöräilykieltojen kumoamiseksi ja koulun lähialueiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Koulu ei voi omilla säännöillään puuttua siihen, millä kulkupelillä oppilas tulee kouluun.

Kannustan itse kaikkia halukkaita kulkemaan koulumatkansa koulun ohjeistuksista riippumatta pyörällä, mikäli niin haluaa ja kokee, että lapsi on siihen valmis!

Ohessa aloite kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Kaupunginvaltuuston kokous 29.5.2013: Osa 2: Helsinkiin tarvitaan parempaa ilmastoasioiden koordinaatiota

Leo Stranius puhuu valtuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa 29.5.2013 käsiteltiin valtuustoaloitteeni vuosittaisista päästökiintiöistä.

Aloitteessani (jonka allekirjoitti lisäkseni 24 kaupunginvaltuutettua) esitän, että Helsinki aloittaa vuosittaisten päästökiintiöiden valmistelun ja tuo sen valtuuston hyväksyttäväksi vuosittaisiin päästövähennyksiin sitoutumiseksi.

Vastauksessa kaupunginhallitus katsoo, että aloitteessa esitetyt tavoitteet ovat oikean suuntaisia, mutta uuden seuranta- ja raportointimenettelyn luominen olemassa olevien menetelmien rinnalle ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli nykyiseen raportointiin kaivataan uudistumista, pitää nykyisiä raportointimenettelyjä joko muuttaa tai yhdistää.

Itse olen kaupunginhallituksen kanssa samaa mieltä.

Hyvät tavoitteet ovat sellaisia, joiden edistymistä voi mitata. Sitä mitä et voi mitata, et voi hallita. Juuri tästä syystä nykyisiä raportointimenettelyjä kannattaa kehittää.

Lue lisää

Valtuustoaloite: Koskelantielle bussikaista

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusHelsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.3.2013 päätettiin hyväksyä Olkiluoto3-ydinvoimaprojektin lisärahoitusjärjestelyihin 30 miljoonaa euroa.

Samassa kokouksessa jätin valtuustoaloitteen siitä, että Koskelantielle saataisiin bussikaista.

Aloitteessani esitetään, että Koskelantielle (välille Koskelantien risteys/Mäkelänkatu – Intiankatu) toteutetaan bussikaista itään menevään suuntaan, ja että Koskelantiellä Olympiakylän puolella (pohjoisreuna) olevaa bussikaistaa pidennetään niin, että se alkaa jo Intiankadun risteyksestä.

Ilokseni aloitteen allekirjoitti yhteensä 43 valtuutettua kuudesta eri puolueesta. Enemmänkin olisi nimiä kertynyt, mutta osallistuin sen verran OL3-ydinvoimahankkeesta käytävään keskusteluun, että en ehtinyt läheskään kaikilta valtuutetuilta nimeä aloitteeseen pyytää lyhyen kokouksen aikana.

Hienoa, että yli puolet valtuutetuista kannatti aloitetta! Lämmin kiitos kaikille allekirjoittaneille valtuustokollegoille! Toivottavasti asia tältä pohjalta myös johtaa konkreettisiin toimiin ja Koskelantien joukkoliikenteen sujuvuutta saadaan näin parannettua.

Alla aloitteeni kokonaisuudessa.

Lue lisää

Helsingin Energian johtokunta 26.3.2013: Lausunto vuosittaisista päästökiintiöistä

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunta kokoontui ti 26.3.2013. Esityslista löytyy täältä (pdf).

Kaikkein pisin keskustelu käytiin Helsingin Energian lausunnosta koskien allekirjoittaneen ja 25 muun valtuutetun valtuustoaloitetta Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä.

Olin tehnyt pohjaesitykseen yhteensä 15 vastaehdotusta, joista käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu.

Kiitos puheenjohtaja Pekka Majurille ja johtokuntakollegoille hyvistä huomioista asiaa koskien! Mielestäni on erinomaista, että johtokunnassa keskusteltiin noin 2,5 tuntia kaupungin ja Helsingin energian ilmastopolitiikasta ja päästövähennyskeinoista.

Ehkä erikoisinta oli se, että johtokunta ei voinut hyväksyä lausuntoon sellaista muotoilua, jossa olisi millään tavalla viitattu siihen, että päästökiintiöt voivat joissain olosuhteissa myös vähentää päästöjä. Itse voin kuvitella monia tilanteita, joissa päästökiintiöt vähentävät kaupungin päästöjä vaikka toki kiintiöihin haasteitakin liittyy.

Pohjaesitys kuului seuraavasti:

Lue lisää

Valtuustoblogi: Ensimmäinen kokous ja valtuustoaloite Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä

Ensimmäinen Helsingin kaupunginvaltuuston kokous on nyt takana.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Mari Puoskari ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Kokoomuksen Tatu Rauhamäki. Onnittelut molemmille!

Itse tulin valituksi ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi ja Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Kokous oli ohi 40 minuutissa ja siitä maksetaan jokaiselle läsnä olleelle valtuutetulle (tai varavaltuutetulle) 355 euron kokouspalkkio.

Toki suurin osa työstä tehdään valtuuston ulkopuolella. Esimerkiksi itse olen käyttänyt valtuutetun hommiin vuoden 2013 aikana ennen ensimmäistä kokousta yhteensä 10 tuntia.

Kokouksen aikana jätin valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä ilmastolain tapaan.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Valtuustoaloite ilmastolaista Helsinkiin

Vuoden 2013 myötä minusta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Ensimmäinen valtuuston kokous on keskiviikkona 16.1. klo 18 alkaen. Valtuusto kokoontuu noin kahden viikon välein.

Valtuustourani aluksi ajattelin tehdä heti ensimmäisessä kokouksessa aloitteen johdonmukaisemman ilmastopolitiikan saamiseksi kaupunkiin.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ilmastolain kaltaisen työkalun käyttöönottoa, jolla kaupunki sitoutuisi vuosittaisiin päästövähennyksiin.

Koska periaatteisiini kuuluu mm. avoimuus, laitan luonnoksen valtuustoaloitteestani tänne blogiin ja sosiaaliseen mediaan kommentoitavaksi etukäteen.

Alla on luonnos valtuustoaloitteeksi Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla. Tarkoitukseni on jättää aloite heti ensimmäisessä kokouksessa 16.1.2013. Sitä ennen otan tähän kuitenkin mielelläni vastaan mahdollisia evästyksiä, korjauksia ja kommentteja.

Lue lisää

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.