Kaupunginvaltuuston kokous 29.5.2013: Osa 2: Helsinkiin tarvitaan parempaa ilmastoasioiden koordinaatiota

Leo Stranius puhuu valtuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa 29.5.2013 käsiteltiin valtuustoaloitteeni vuosittaisista päästökiintiöistä.

Aloitteessani (jonka allekirjoitti lisäkseni 24 kaupunginvaltuutettua) esitän, että Helsinki aloittaa vuosittaisten päästökiintiöiden valmistelun ja tuo sen valtuuston hyväksyttäväksi vuosittaisiin päästövähennyksiin sitoutumiseksi.

Vastauksessa kaupunginhallitus katsoo, että aloitteessa esitetyt tavoitteet ovat oikean suuntaisia, mutta uuden seuranta- ja raportointimenettelyn luominen olemassa olevien menetelmien rinnalle ei ole tarkoituksenmukaista. Mikäli nykyiseen raportointiin kaivataan uudistumista, pitää nykyisiä raportointimenettelyjä joko muuttaa tai yhdistää.

Itse olen kaupunginhallituksen kanssa samaa mieltä.

Hyvät tavoitteet ovat sellaisia, joiden edistymistä voi mitata. Sitä mitä et voi mitata, et voi hallita. Juuri tästä syystä nykyisiä raportointimenettelyjä kannattaa kehittää.

Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassaan sitoutunut siihen, että Helsinki vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kaupungin ilmastotoimien koordinointi ei ole kuitenkaan selkeää.

Eli kysymys on laajemmin ilmastoasioiden koordinoinnista tässä kaupungissa. Esimerkiksi tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2011 toteaa seuraavaa:

”Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät kysymykset ovat niin mittavia, että sitä koskeva työ tulee organisoida nykyistä selkeämmin kaupunkitasolla ja sopia yhteistyöstä ja työnjaosta pääkaupunkiseututasolla.”

Tämän lisäksi myös ympäristölautakunta yhtyy tarkastuslautakunnan kantaan ilmastoasioiden selkeämmästä organisoinnista ja yhteistyöstä sekä kaupungin sisällä että pääkaupunkiseututasoisesti. Edelleen kaupungin ympäristöjohtamisen vertaisarviossa Rotterdamin kanssa yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että Helsingillä ilmastoasioiden johtaminen ja koordinointi ei ole riittävän selkeästi  järjestetty. Arviossa korostettiin, että ilmastoasioiden tulisi olla voimakkaasti kaupungin johdon hallinnassa.

Vastauksessa kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että päästövähennystoimien toteutuminen ja vaikuttavuuden seuranta tulevat tarkasteltaviksi strategiaohjelman 2013-2016 mukaisesti vuonna 2013 tehtävän selvityksen yhteydessä. Toimenpiteet ja toteuttamistavat päästöjen vähentämiseksi tulevat valittaviksi selvityksen valmistuttua.

Käytännössä asiaan palataan siis vielä lähiaikoina ja hyvä niin.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.