Ruokahävikki

Hävikkiviikko: Nyt edistetään dyykkausta Helsingissä

Valtuustoaloite ruokahävikki Leo StraniusTällä viikolla 7.-13.9.2015 (viikko 37) vietetään kolmannen kerran valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Kampanjan taustalla on Kuluttajaliitto.

Hävikkiviikko-kampanjan tarkoitus on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin ja kannustaa vähentämään hävikin määrää tuotannon ja kulutuksen kaikissa eri vaiheissa.

Hävikkiviikko haastaa eri tahot ideoimaan ja toimimaan ruokahävikin vähentämiseksi.

Itse otin haasteen vastaan siten, että tein Helsingin kaupunginvaltuustossa 9.9.2015 valtuustoaloitteen dyykkauksen puolesta. Esitän aloitteessa, että kaupunki ohjeistaa kauppoja vanhentuvien ja kolhiintuneiden tuotteiden myynnin tehostamiseen sekä mahdollistaa jätehierarkian mukaisen toiminnan, kuten dyykkaamisen, pitämällä roskiksensa lukitsemattomina ja suhtautumaan dyykkaamiseen myönteisesti, yhtenä kierrätysmuotona.

Alla aloite kokonaisuudessaan. Valtuustoaloitteeni allekirjoitti yhteensä 31 kaupunginvaltuutettua. Mukana oli kaupunginvaltuutettuja mm. kokoomuksesta, vihreistä, sdp:stä, vasemmistoliitosta, perussuomalaisista, rkp:stä ja keskustasta.

Lue lisää

UniCafessa mitataan biojätteet – milloin muualla?

Biojäte UniCafeJokainen suomalainen heittää keskimäärin noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin vuodessa.

Ylioppilasaukiolla (Kaivopiha) sijaitseva UnicCafe on punninnut viime syksystä lähtien kaiken biojätteensä.

Esimeriksi tänä vuonna viikolla 3 asiakasbiojäte on ollut 24 grammaa lautasta kohden. Maanantaina 19.1. biojätettä kerättiin yhteensä 54,41 kiloa. Homma on toteutettu yksinkertaisella puntarilla.

Lue lisää

Saa syödä: Ilmainen lounas 11.9.2014

Hävikkiviikon kunniaksi torstaina 11.9.2014 klo 10.30 alkaen on tarjolla ilmainen kasvisruokalounas Helsingissä, Tampereella ja Turussa! Tapahtumapäivänä valmistetaan yhteensä 5000 lounasta, jotka on valmistettu kaupoilta yli jääneistä raaka-aineista. Oheisessa kuvassa lisätietoja.

Helsingin kaupunginvaltuusto: Ruokahävikki, vessat, kerjääminen, oleskeluluvat ja Ruusulankadun asuntola

Leo-Stranius-kasvokuvaHelsingin kaupunginvaltuustossa keskusteltiin 26.2.2014 muun muassa ruokahävikin vähentämisestä, maksuttomista citykäymälöistä, kerjäämiskiellon edistämisestä, ulkomaalaisten potilaiden oleskelulupien tarkistamisesta ja Ruusulankadun asuntolan muuttamisesta päihteettömäksi.

Itse puhuin kyselytunnin yhteydessä koulujen ruokahävikin hyödyntämisen puolesta, äänestin kaikille maksuttomien citykäymälöiden puolesta, kerjäämiskiellon edistämistä vastaan, ulkomaalaisten potilaiden opiskelulupien tarkistamista vastaan sekä Ruusulankadun asuntolan muuttamista päihteettömäksi vastaan.

Kokous on katsottavissa Helsinki-kanavalla.

Kokouksen hienoimman puheenvuoron käytti kaupunginvaltuutettu Jan Vapaavuori koskien Ruusulankadun asuntolaa.

Mitä mieltä itse olet? Pitäisikö Ruusulankadun asuntola muuttaa päihteettömäksi? Miten päihteiden väärinkäyttöä voitaisiin Helsingissä muuten vähentää?

Alla oma puheenvuoroni Ruusulankadun asuntolasta ja sen päihteettömyydestä.

Lue lisää

HS mielipide: Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja

Leo-StraniusAlla oleva minun ja Petra Malinin yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin tänään (18.12.2013) Helsingin Sanomissa.

Haluamme edistää kokeiluja, koska ne ovat hyvä tapa kehittää toimintaa pienilläkin resursseilla.

Käytäntöjen toimivuutta voidaan testata heti ilman pitkällistä suunnitteluvaihetta. Kun kokeilu onnistuu hyvin, muutkin voivat hyödyntää siitä saatuja kokemuksia.

Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja

Lue lisää

Kotitalouksien ja kaupunkien ruokahävikki pienemmäksi

Kotitalouksien ruokahävikkiViime viikolla vietettiin Hävikkiviikkoa. Teemaviikon tarkoitus on vähentää kotitalouksien ruokahävikkiä.

Keskimäärin jokainen suomalainen heittää vuodessa noin 23 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin (ks. viereinen kuva).

Sen arvo on noin 125 euroa. Kotitalouksissa syntyvä ruokahävikki vastaa ilmastovaikutuksiltaan noin 100 000 auton hiilidioksidipäästöjä.

Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia.  Suurin osa eli 35 % elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy Suomessa kotitalouksissa. Teollisuuden osuus on 27 %, kaupan 18 % ja ravitsemuspalveluiden 20%. Lisää tietoa ruokahävikistä täällä.

Esimerkiksi usein kauhistelemiemme pakkausten osuus ruuan elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa. Usein juuri pakkauskokoja pienentämällä tai muuten hyvällä pakkauksella voidaan vähentää ruokahävikkiä.

Myös julkisella sektorilla riittää tehtävää.

Lue lisää

Roihuvuoressa Herkkupesä: Joulu ilman ruokahävikkiä?

Suomalaisissa kodeissa heitetään vuosittain miljoonia kiloja ruokaa roskiin. Varsinkin juhlapyhinä ruokajätettä kertyy helposti enemmän kuin muulloin.

Kotona valmistettua ruokaa kipataan roskiksiin noin 20-30 miljoonaa kiloa vuosittain sen vuoksi, että kotiruokaa valmistetaan liikaa ja sitä jää lautastähteeksi, kertoo tutkija Kirsi Silvennoinen MTT:stä.

Asiaa pohditaan mm. MTT:n, Motivan ja muutaman muun tahon vetämän Saa syödä! -hankkeessa.  Olen itse mukana hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen myötä Helsingin Roihuvuoressa kokeillaan ruoan jakamista naapuruston kesken ihan virallisesti.

Taloyhtiön kylmäkellariin on järjestetty ruoan jakopiste ”Herkkupesä”. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä, tai samana päivänä valmistettuja ruokia. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa syötäväkseen Herkkupesään jätettyjä ruokia.

Lue lisää

Ruoan hävikkiä ehkäisemään: Otetaanko käyttöön hävikkivero?

Löysin eilen (8.2.2012) jääkaapistani vanhan jälkiuunileivän (kuvassa). Kauhukseni parasta ennen päivä oli ollut jo aikaa sitten – tarkemmin ottaen 20.1.2012.

Kuvittelin, että roskiin meni, vaan eipä mennytkään. Leipä oli oikein hyvässä kunnossa ja syömäkelpoista.

Ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin eri elintarvikkeet säilyvät. Monet vaaleat leivät menevät pilalle tai homehtuvat moneen kertaan muutamassa viikossa. Tämä jälkiuunileipä oli kuitenkin kuin uutta, vaikka parasta ennen päiväys oli 19 päivän takaa.

Ruokajäte kuormittaa ympäristöä melkoisesti. Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n tekemän selvityksen mukaan (pdf) kotitalouksissa. Arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat 10-20 prosentin välillä kotitalouksien ruokaostoista siinä missä päivittäistavarakaupassa roskiin päätyy vain muutama prosentti ruoasta.

Lue lisää