Laskiaistiistaina (12.2.2013) Polttava Kysymys -kampanjan lumihenkilöt nousivat vaatimaan vahvaa ilmastolakia.
Olin itse lapsen kanssa tempauksessa mukana eduskuntatalon edessä Helsingissä.
Kävimme siis kertomassa päättäjille, erityisesti keskeisille ministereille, että tahdomme kunnianhimoista ja tulevaisuuteen katsovaa ilmastopolitiikkaa.
Vahva ilmastolaki on konkreettinen askel tähän suuntaan.
Alla muutama kuva omista puuhistamme. Tempauskuvia on lisää täällä.
Ensimmäinen Helsingin kaupunginvaltuuston kokous on nyt takana.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Mari Puoskari ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Kokoomuksen Tatu Rauhamäki. Onnittelut molemmille!
Itse tulin valituksi ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi ja Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajaksi.
Kokous oli ohi 40 minuutissa ja siitä maksetaan jokaiselle läsnä olleelle valtuutetulle (tai varavaltuutetulle) 355 euron kokouspalkkio.
Toki suurin osa työstä tehdään valtuuston ulkopuolella. Esimerkiksi itse olen käyttänyt valtuutetun hommiin vuoden 2013 aikana ennen ensimmäistä kokousta yhteensä 10 tuntia.
Kokouksen aikana jätin valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä ilmastolain tapaan.
Vuoden 2013 myötä minusta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu.
Ensimmäinen valtuuston kokous on keskiviikkona 16.1. klo 18 alkaen. Valtuusto kokoontuu noin kahden viikon välein.
Valtuustourani aluksi ajattelin tehdä heti ensimmäisessä kokouksessa aloitteen johdonmukaisemman ilmastopolitiikan saamiseksi kaupunkiin.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ilmastolain kaltaisen työkalun käyttöönottoa, jolla kaupunki sitoutuisi vuosittaisiin päästövähennyksiin.
Koska periaatteisiini kuuluu mm. avoimuus, laitan luonnoksen valtuustoaloitteestani tänne blogiin ja sosiaaliseen mediaan kommentoitavaksi etukäteen.
Alla on luonnos valtuustoaloitteeksi Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla. Tarkoitukseni on jättää aloite heti ensimmäisessä kokouksessa 16.1.2013. Sitä ennen otan tähän kuitenkin mielelläni vastaan mahdollisia evästyksiä, korjauksia ja kommentteja.
Kävin lokakuun alussa ympäristöministeriön järjestämässä sidosryhmäseminaarissa koskien ilmastolain valmistelua.
Seminaarissa yhteiskunnan eri toimijat kommentoivat ympäristöministeriölle tehtyä ilmastolakiselvitystä (pdf). Lausunnot ja puheenvuorot löytyvät täältä.
Ympäristöministeri Ville Niinistö avasi seminaarin ja totesi osuvasti: Lähtökohta on se, että ilmastolaki tulee. Nyt pitää keskustella siitä, millainen ilmastolaki olisi hyvä.
Ilmastolakiseminaari kirkasti hienosti viime vuosien aikana tapahtuneen paradigman muutoksen. Ilmastolaki on yleisesti hyväksytty ja sitä puolustetaan laajalla rintamalla. Vain muutama elinkeinoelämän etujärjestön edustaja yrittää vastustaa ilmastolakia ideologisesti ja hatarin perustein.
Polttava Kysymys -kampanjakoalitio kävi tänään luovuttamassa eduskuntatalon portailla oman esityksen ilmastolaiksi.
Lakiesityksen otti vastaan ympäristöministeri Ville Niinistö.
Eduskuntatalon portaille oli kertynyt noin satakunta kampanjan edustajaa.
Itse olin mukana Luonto-Liiton puolesta. Aurinko paistoi, meininki oli hyvä ja töihin palaavat kansanedustajat saivat vastaansa kannustushuudot vahvan ilmastolain puolesta.
.
Keskeiset elementit lakiesityksessä ovat
Kävin lauantaina (25.8.) Polttava Kysymys –kampanjan ilmastovaikuttajakoulutuksessa puhumassa kansanedustajan kohtaamisesta ja lobbaustyöstä.
Lobbaus eli käytäväpolitiikka (lobby) tarkoittaa erilaisten eturyhmien pyrkimyksiä vaikuttaa päättäjiin ja poliitikkoihin. Lobbaus ei ole lahjontaa, sukulaisuuteen vetoamista, kiristystä, oman edun tavoittelua tai päättäjien takapuolen nuolemista.
Ohessa viisi vinkkiä kansanedustajan kohtaamiseen:
Maailman luonnonvarat kulutettiin tällä viikolla (22.8.) loppuun. Asiasta tiedottivat Ympäristöministeriö ja WWF.
Maailman ylikulutuspäivänä (Earth Overshoot Day) ihmiskunnan tarpeet ylittävät ekosysteemien kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja päästöjä.
Siis hupsista. Mitäs nyt tehdään? Pitäisikö rajoittaa vaikka joulumyyntiä vai jatketaanko kulutusjuhlia varastamalla tulevilta sukupolvilta?
Ihmiskunta tarvitsee tällä hetkellä yhteensä 1,5 maapalloa tyydyttääkseen tarpeensa.
Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on 2,7 globaalia hehtaaria ja biokapasiteetti vain 1,8 globaalia hehtaaria henkeä kohden. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on 6,2 globaalia hehtaaria.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Kävin perjantaina (4.5.) tapaamassa liikenneministeri Merja Kyllösen erityisavustaja Sauli Hievasta yhdessä muiden ympäristöjärjestöedustajien kanssa.
Tapaaminen koski ilmastolakia.
Koska luottamuksellisen keskustelun sisältöjä ei ole syytä revitellä julkisesti, kirjoitin tapaamisesta varjomuistion.
Ohessa viisi havaintoa tapaamisestamme:
Kävin tiistaina 21.2. osoittamassa mieltä eduskuntatalolla vahvan ilmastolain puolesta yhdessä lumiukkojen kanssa. Ohessa kuvia tapahtumasta.
Mielenosoituksessa pääsimme kansanedustaja Oras Tynkkysen kanssa lumiukkojen kanssa saman banderollin taakse.
Olen istunut viikon Säätytalolla hallitusneuvotteluissa. Monia hyviä asioita on saatu läpi ja monia on jäänyt saavuttamatta. Puoluejohtajista koostunut johtoryhmä on käsitellyt ja sopinut eri ryhmien kiistakysymyksiä. Tällä viikolla neuvottelijoita on ollut toimittajien lisäksi vastassa myös opiskelijat, jotka vaativat opintotukea indeksiin sekä Maan ystävien Polttava Kysymys -kampanjan aktiivit, jotka peräänkuuluttavat kunnianhimoista ilmastolakia. Viesti on ollut selvä: – Opintotuki indeksiin – 40% 2020 Suomi pystyy! Nyt jää vain nähtäväksi, miten ja missä … Lue lisää
