Eduskunnan lakivaliokunta käsitteli 20.11.2014 kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista.
Valitettavasti niukka enemmistö äänesti lakialoitetta vastaan.
Seuraavan kerran asiaa käsitellään perjantaina 28.11. kun koko eduskunta äänestää asiasta.
Ennemmin tai myöhemmin tasa-arvoinen avioliittolaki tulee myös Suomeen. Toivottavasti tämän aika koittaa jo ensi viikolla.
Ohessa on kolme syytä, miksi Suomeen tarvitaan tasa-arvoinen avioliittolaki.
Kävin torstaina 8.5.2014 eduskunnan perustuslakivaliokunnan avoimessa kuulemistilaisuudessa koskien hallituksen esitystä demokratiapoliittiseksi selonteoksi. Kuuleminen lähetettiin suorana verkossa ja se on nähtävillä oheisen linkin takana. Alla kuulemistilaisuudessa pitämäni esitys. Kirjallinen lausuntoni löytyy täältä (pdf): KANE-Demokratiapoliittinen selonteko-PeV-08052014-Stranius.
Eduskunta äänesti tänään (19.6.2013) kansalaisaloitteestamme turkistarhauksen kieltämiseksi.
Valitettavasti tällä kertaa kansanedustajien enemmistöllä ei riittänyt rohkeutta epäeettisen elinkeinon kieltämiseen.
Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto keräsi vuoden 2012 aikana noin 70 000 kannatusilmoitusta.
Eduskunta äänesti kansalaisaloitteen kuitenkin kumoon äänin 146-36.
Järjestöjen mielestä turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.
Valuiko tehty työ eduskunnan äänestyksen myötä nyt sitten hukkaan? Ei todellakaan.
Ohessa on neljä asiaa, joiden takia kansalaisaloitekampanja oli menestys:
Eduskunta äänestää tänään 19.6.2013 turkistarhauskieltoa vaativasta kansalaisaloitteesta. Eduskuntatalon eteen kokoontui eilen 18.6.2013 noin 500 mielenosoittajaa vaatimaan tarhauskieltoa. Toivottavasti kansanedustajilla riittää tänään rohkeus kieltää turha, epäeettiinen ja haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava elinkeino. Iso kiitos kaikille kampanjassa mukana olleille! Työ ei ole mennyt hukkaan, päätti eduskunta aiheesta tänään mitä tahansa.
Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi keräsi noin 70 000 kannatusilmoitusta. Eduskunta äänestää aloitteesta keskiviikkona 19.6.2013. Nyt on viimeinen hetki kertoa kansanedustajille, että petoeläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Emme voi sulkea silmiämme pelkän rahan vuoksi. Kannattaa lukea myös nämä: – Yhdeksän vastausta eduskunnan lähetekeskusteluun – Vastauksia Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton väitteisiin
A-studio näytti 12.6.2013 järkyttävää kuvamateriaalia suomalaisilta turkistarhoilta.
Vuoden 2011 tehtyjen salakuvausten jälkeen ala lupasi korjata ongelmat.
Nyt nähty kuvamateriaali osoittaa, että muutosta parempaan ei ole tapahtunut.
Sairaita ja kärsiviä eläimiä näyttää olevan tarhoilla edelleen aivan liikaa.
Sama viesti tulee Eviralta. Vuoden 2012 tarkastetuista 37 turkistilasta 20 tarhalla (54 %) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa.
Eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi. Toivottavasti viimeistään tässä vaiheessa jokainen kansanedustaja ymmärtää, että kilometrien reviirin tarvitseva petoeläin ei pysty toteuttamaan lajityyppillisiä tarpeitaan alle neliömetrin häkissä.
Turkis ei ole välttämätön tuote ja sen tuotanto aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Vain neljäsosa suomalaisista antaisi tarhauksen jatkua nykyisellään.
Lämpimästi tervetuloa mielenosoitukseen turkistarhausta vastaan tiistaina 18.6.2013 klo 11.30 Helsingin Senaatintorille, josta marssimme eduskuntatalon eteen.
Käytännössä turkistarhaus on lopetettava siirtymäajalla. Tämä tarkoittaa seuraavia viittä toimenpidettä:
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti 23.5.2013 avoimen kuulemisen koskien kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi.
Olin tilaisuudessa yhtenä aloitteen vireillepanijana ja Luonto-Liiton edustajana. Esitykseni ja lausuntoni löytyy täältä.
Samassa tilaisuudessa oli myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (STKL) puheenjohtaja Kenneth Ingman. Hän esitti tilaisuudessa sen verran huonoja argumentteja, että en malta olla vastaamatta niihin.
Ohessa on siis kuusi Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton Kenneth Ingmanin väitettä ja omat vastaukseni väitteisiin.
Näin voit itse arvioida, pitäisikö turkistarhaus kieltää vai ei.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti 23.5.2013 avoimen kuulemisen koskien kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi. Olin kuulemisessa Luonto-Liiton edustajana. Ohessa tilaisuudessa pitämäni esitys. Valiokunnalle jättämäni kirjallinen lausunto taas löytyy kokonaisuudessaan täältä: Mmv-Kansalaisaloite-M12013-Luonto-Liitto-Stranius-23052013 Myös Yle Uutiset seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä.
Torstaina 25.4.2013 tehtiin demokratian ja eläinsuojelun historiaa, kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi oli eduskunnan lähetekeskustelussa.
Seurasin keskustelua tiiviisti ja kommentoin sitä YLEn uutisille suorassa lähetyksessä. Myös Kati Pulli ehti kommentoimaan keskustelua osuvasti eilen illalla tiedotteessa.
Hienoa, että lähes kaikkien mielestä kansalaisaloite vaatii asianmukaisen käsittelyn.
Esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä totesi, että maa- ja metsätalousvaliokunta tulee ottamaan kansalaisaloitteen ”asiallisesti, laajasti, ripeästi ja perusteellisesti käsittelyyn”.
Tämä antaisi olettaa, että aloitteesta tehdään valiokuntamietintö ja se päätyy lopulta eduskunnan äänestettäväksi.
Ohessa on yhdeksän huomiota eduskunnassa käytyyn keskusteluun ja esille tulleisiin kysymyksiin. Toivottavasti tämä antaa eväitä kansanedustajille ja lukijoille käsitellä asiaa.
Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi tulee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina 25.4.2013.
Lakialoitteessa esitämme eläinsuojelulain 22 § muuttamista siten, että ”Eläinten tarhaaminen turkisten tuottamiseksi on kielletty.” Tarkemmin olemme perustelleet lakialoitetta erillisessä lakialoitteen muistiossa.
Toivottavaa on, että kansalaisaloitteemme päätyy maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyn jälkeen eduskunnan äänestettäväksi vielä ennen kesää.
Olisi kansalaisaloitelain hengen vastaista, mikäli asia hautautuisi valiokuntaan, kuten Joonas Pekkanen on osuvasti kirjoittanut.
Turkistarhaus on kielletty useissa Euroopan maissa johtuen sen eettisistä ja eläinten hyvinvoinnille aiheuttamista ongelmista. Viime kuussa turkistarhauksen lopetti Slovenia, ja joulukuussa minkkien tarhauksen kielsi maailman neljänneksi suurin minkkien tuottajamaa Hollanti.
Selvää on, että turkistarhaus tullaan kieltämään myös Suomessa ennemmin tai myöhemmin.
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025
Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.
Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout.
Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.
Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.
Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta.
Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.
Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.
Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.
Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.
Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia.
Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…
-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista)
Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit.
Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen
Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa
https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?
Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.
Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.
https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa.
Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta.
Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään.
Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä.
Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.
Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä.
Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Kirjamessujen kävijämäärät rikkoivat viime viikolla uusia ennätyksiä. Kirjat kiinnostavat, joten tässä pari erinomaista kirjasuositusta kaikille, jos ette ole jo lukeneet/kuunnelleet tai muuten jo täyttäneet sähköistä tai fyysistä kirjahyllyä uusilla kirjoilla viikonlopun aikana.
Sami Keto: enemmän kuin sapiens
Mitä on olla ihminen? Kohti kestävämpää suhdetta maailmaan! Loistava kirja lajien luontosuhteesta. Kirja laajentaa ja syventää merkittävästi sen esikuvana toiminutta sinänsä erinomaista Yuval Noah Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia -teosta. Sami Keto osoittaa lukemattomin esimerkein upeasti ihmisen paikan osana luontoa.
”Maailman vaikutusvaltaisimpia eliöitä ovat olleet sinibakteerit, jotka muuttivat maapallon ilmakehän hapellisiksi ja mahdollistivat valtavan määrän muun elämän kehittynistä.”
Kun ihastellaan tai kauhistellaan ihmisen maankäyttöä esimerkiksi maanviljelyksen myötä, on hyvä muistaa, että lehtimuurahainen on harjoittanut menestyksellistä maanviljelyä jo 50 miljoonan vuoden ajan. Tai kun ihastellaan ihmisen kommunikointikykyä, kannattaisi vaikka tutustua valaiden tai delfiinien viestintään. Ihminen ja sen kulttuuri on täysin riippuvaista luonnosta. Kannattaa toimia ja elää sen mukaan.
Paavo Teittinen: Pitkä vuoro - Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen
Jos kuvittelit, että pakkotyötä ei ole Suomessa, kannattaa lukea tai kuunnella tämä kirja. Viimeistään nyt jokaisen yrityksen kannattaisi hiukan tarkistaa käytäntöjään omassa toiminnassa ja arvoketjussa sekä varmistaa, että siellä toteutuu edes alkeelliset ihmisoikeudet.
Ravintolat, marjanpoiminta, siivous, rakennusala. Viranomaisten kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua ilmiselviin väärinkäytöksiin. Paavo Teittinen maalaa lohduttoman kuvan siitä, miten heikossa asemassa olevia ulkomaalaisia hyödynnetään rahanteon ja bisneksen välineinä, kun samaan aikaan puhutaan kauniita yritysvastuusta. Mitä kaikkea paljastuukaan muilta aloilta, joita ei ole tässä kirjassa käyty läpi?
Kiitos @enemmankuinsapiens ja @instapaavo_official
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!
Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Syntymäpäivän kunniaksi (10.10.) kävin juoksemassa 51 km lenkin. Kiersin kaikki paikat, joissa olen Helsingissä asunut.
Juoksu kulki seuraavaa reittiä: Teerisuontie, Malmi - Kilpolantie, Kontula - Rekipellontie, Vesala - Linnanherrankatu, Vartioharju - Petter Wetteri tie, Herttoniemi - Franzeninkatu, Kallio - Pursimiehenkatu, Punavuori - Hietalahdenkatu, Hietalahti - Hauhontie, Vallila - Somerontie, Vallila - Sofianlehdonkatu, Käpylä ja Koskelantie, Käpylä.
Tuossa on mukana neljä kaupungin vuokra-asuntoa, yksi asunnottomien asuntola, yksi opiskelija-asuntola, kolme yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuokrattua asuntoa ja kolme omistusasuntoa.
Mukavia muistoja eri paikoista!
Näiden lisäksi olen asunut myös Leningradissa, Kannuksessa ja Limassa.
Seuraava juoksulenkki voisi kiertää vaikka kaikki pääkaupunkiseudun paikat, joissa olen ollut töissä.
