Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti

Kati-Pulli-Ilkka-Hiltunen-Leo-Stranius-Kuva-Hanna-HeikkiläEduskunta äänesti tänään (19.6.2013) kansalaisaloitteestamme turkistarhauksen kieltämiseksi.

Valitettavasti tällä kertaa kansanedustajien enemmistöllä ei riittänyt rohkeutta epäeettisen elinkeinon kieltämiseen.

Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto keräsi vuoden 2012 aikana noin 70 000 kannatusilmoitusta.

Eduskunta äänesti kansalaisaloitteen kuitenkin kumoon äänin 146-36.

Järjestöjen mielestä turkistarhaus tulisi kieltää, koska petoeläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta. Turkis ei ole ihmiselle välttämätön. Emme voi tehdä mitä tahansa pelkän rahan vuoksi.

Valuiko tehty työ eduskunnan äänestyksen myötä nyt sitten hukkaan? Ei todellakaan.

Ohessa on neljä asiaa, joiden takia kansalaisaloitekampanja oli menestys:

1. Suomalaisen demokratian historiaa. Kansalaisaloitekampanja turkistarhauksen kieltämiseksi teki suomalaisen demokratian historiaa olemalla kautta aikain ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn päätynyt kansalaisaloite. Erityistä oli lisäksi se, että kannatusilmoitukset kerättiin paperilla kaduilla, toreilla ja tapahtumissa.

2. Poliittinen ja julkinen keskustelu. Eduskunta joutui ottamaan ensimmäistä kertaa kantaa turkistarhaukseen. Aloitteesta ja sen myötä turkistarhauksen oikeutuksesta keskusteltiin julkisuudessa, ihmisten lounaspöydissä ja lopulta eduskunnassa tunti toisensa jälkeen. Suurin osa suomalaisista ei hyväksy enää nykymuotoista turkistarhausta.

3. Parannuksia eläinten hyvinvointiin. Turkistarhaukseen tullaan ottamaan kantaa tulevassa eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa ja turkisasetuksen päivityksessä. Lisäksi asia noussee esille seuraavissa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. Tuolloin on mahdollista saada aikaan kielto uusien tarhojen perustamiselle, tarhojen sukupolvenvaihdoksille ja tarhojen laajentamiselle eläinten lukumäärän suhteen, kannustimia muihin elinkeinoihin siirtymiseen, päätös siitä, että turkisalaa ei tueta yhteiskunnan varoin (mm. investointituki, aloitustuki, luopumistuki, lomitustuki) sekä eläimille siirtymäajan aikana elinolosuhteet, jossa niillä on maapohjaa, enemmän tilaa ja enemmän niiden tarvitsemia virikkeitä.

4. Uusia aktiiveja ja vapaaehtoisia. Kansalaisaloitekampanjaan osallistui satoja vapaaehtoisia ympäri Suomea. Useat ovat edelleen halukkaita toimimaan eläinten ja ympäristön hyväksi kampanjajärjestöissä. Samalla mukana olleet järjestöt saivat paljon kokemusta laajan ja merkittävän kampanjan toteuttamisesta. Tätä osaamista tullaan jatkossa varmasti hyödyntämään. Nyt Suomessa on entistä laajempi joukko ihmisiä, jotka haluavat toimia turkistarhauksen kieltämiseksi.

Miksi kampanja onnistui – mitä kannattaa huomioida kampanjoinnissa yleisemmin:

Turkismielenosoitus eduskuntatalolla– Aiheen valinta. Turkistarhaus on mielipiteitä jyrkästi jakava aihe. Ne, jotka sitä vastustavat, ovat myös usein valmiita toimimaan. Ei kannata pelätä ristiriitoja ja tunteita herättäviä aiheita.
– Suunnittelu. Kampanjan suunnittelu oli toteutettu huolella, tekijöiden motivaatio oli kohdillaan ja usko onnistumiseen ajoi eteenpäin.
– Resurssit. Kampanjan takana oli vahvat ja erilaiset järjestöt, joilla oli monipuolista kokemusta sekä katukampanjoinnista että vaikuttamistyöstä. Eri järjestöjen ja toimijoiden osaamisalueet täydensivät toisiaan.
– Uutuuden viehätys. Kyseessä oli ensimmäinen vakavasti otettava kansalaisaloite, jota seurattiin tarkasti myös tiedotusvälineiden toimesta. Tämä helpotti nimien keräämistä ja teki kampanjasta tunnetun.
– Tukijat ja verkostot. Kampanjaa oli tukemassa monet yritykset ja julkisuuden henkilöt. Näiden apu sekä nimien keräämisessä että kampanjan näkyvyydessä oli olennaisen tärkeä. Kiitos kaikille tukijoille!
– Helppo tulla mukaan. Kampanjalla oli selkeä ja mitattava tavoite. Nimien kertymistä oli helppo seurata. Jokainen pystyi osallistumaan omien kykyjensä ja halujensa mukaan joko allekirjoittamalla aloitteen tai keräämällä itse nimiä.

Tulevat sukupolvet tulevat ihmettelemään ratkaisua sallia turkistarhaus vaikka eläinten hyvinvointiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa. Uskon, että on vain ajankysymys, kun turkistarhaus tullaan kieltämään koko EU:n alueella siinä missä koirien ja kissojenkin tarhaus sekä kosmetiikan eläinkokeet on jo kielletty.

Iso kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä suomalaisen demokratian historiaa ja toimimassa väsymättömästi niiden hiljaisten äänien puolesta, jotka eivät muuten pysty omasta puolestaan puhumaan ja toimimaan!

Miksi turkistarhaus tulisi kieltää? Tässä vielä joitakin argumentteja:
– Yhdeksän vastausta eduskunnan lähetekeskusteluun
– Vastauksia Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton väitteisiin
– Kampanjan verkkosivut: Turkistarhaton Suomi

Ohessa on historian kirjoitusta varten vielä myös kansalaisaloitteemme tärkeimmät päivämäärät:
– Perustuslain muutos sekä kansalaisaloitelaki astuivat voimaan 1.3.2012.
– Aloitimme kampanjan (nimien keräämisen) 14.5.2012 ja lopetimme sen 14.11.2012.
– Luovutimme nimet Väestörekisterikeskukselle 22.11.2012, joka vahvisti allekirjoitusten määrän (69 381 allekirjoitusta) 9.1.2013.
– Veimme aloitteen eduskuntaan puhemiehelle 5.3.2013.
– Puhemiehistö päätti 17.4.2013 viedä aloitteen eduskunnan lähetekeskusteluun 25.4.2013.
– Maa- ja metsätalousvaliokunta (mmv) antoi mietinnön aloitteestamme 11.6.2013.
– Eduskunta keskusteli aloitteestamme maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta uudestaan 13.6. ja äänesti siitä 19.6.2013.

Historiaa oli tekemässä sadat ihmiset. Kiitos erityisesti vielä mm.: Ilkka Hiltunen, Kati Pulli, Helinä Ylisirniö, Kristo Muurimaa, Vesa Saarinen, Kanerva Pelli, Ninni Pekkala, Sami Säynevirta, Taija Rinne, Anna Swanljung, Joonas Pekkanen, Salla Tuomivaara, Oikeutta Eläimille -aktivistit, kaikki nimien kerääjät ja kansanedustajien lobbaajat, meitä tukeneet kansanedustajat, erityisesti Anni Sinnemäki, Silvia Modig ja Satu Haapanen sekä lukemattomat muut eläinsuojelun supersankarit. Tiedätte kyllä! Taistelu jatkuu!

3 kommenttia artikkeliin ”Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Neljä syytä miksi tehty työ kannatti”

  1. IHANAA ON PUOLLUSTAA ELÄIMIÄ JA LUONTOA.IHMETTELEN KOVASTI KRISTILLISTEN JA OIKEISTON ÄÄNIÄ VASTAAN TURKISTARHAUSKIELTO.HUONOSTI KRISTILLISET OVAT BIBLIAN LUKENEET JA OIKEISTOLTA PUUTUU NÄHTÄVÄSTI SYDÄMEN SIVISTYS.

Kommentointi on suljettu.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa