Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi: Yhdeksän vastausta eduskunnan lähetekeskusteluun

Torstaina 25.4.2013 tehtiin demokratian ja eläinsuojelun historiaa, kun kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi oli eduskunnan lähetekeskustelussa.

Seurasin keskustelua tiiviisti ja kommentoin sitä YLEn uutisille suorassa lähetyksessä. Myös Kati Pulli ehti kommentoimaan keskustelua osuvasti eilen illalla tiedotteessa.

Hienoa, että lähes kaikkien mielestä kansalaisaloite vaatii asianmukaisen käsittelyn.

Esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä totesi, että maa- ja metsätalousvaliokunta tulee ottamaan kansalaisaloitteen ”asiallisesti, laajasti, ripeästi ja perusteellisesti käsittelyyn”.

Tämä antaisi olettaa, että aloitteesta tehdään valiokuntamietintö ja se päätyy lopulta eduskunnan äänestettäväksi.

Ohessa on yhdeksän huomiota eduskunnassa käytyyn keskusteluun ja esille tulleisiin kysymyksiin. Toivottavasti tämä antaa eväitä kansanedustajille ja lukijoille käsitellä asiaa.

1. Eikö turkistarhaus ole laillinen elinkeino?

Kyllä. Koska villieläin ei kuulu häkkiin ja turkistarhaus aiheuttaa turhaa kärsimystä ja ympäristökuormitusta, tulisi se nimenomaan kieltää. Se mikä on tällä hetkellä laillista, ei ole sitä välttämättä huomenna. Juuri näin on aikanaan toimittu esimerkiksi lapsi- ja orjatyövoiman käytön suhteen. Mikäli lainsäädäntö ja/tai yhteiskunta olisi valmis, ei eduskuntaakaan (lainsäätäjää) tarvittaisi.

Esimerkiksi kosmetiikan eläinkokeet on kielletty koko EU:ssa, koska yhteiskuntamme pitää niitä moraalisesti kestämättöminä. Myös koirien ja kissojen tarhaus on EU:ssa kielletty. Moni maa on samasta syystä jo nyt kieltänyt myös turkistarhauksen.  Muoti ei oikeuta eläimen huonoon kohteluun. Haitan aiheuttaminen eläimille ihmisen ”kauneuden” vuoksi on väärin. Se, että joku asia on laillista, ei tee siitä eettisesti kestävää.

2. Mikä ero turkistarhauksella on muihin maatalouselinkeinoihin? Miksi juuri turkistarhaus pitäisi kieltää?

Turkiseläimet ovat villieläimiä, joiden reviiri on kilometrien mittainen. Alle neliömetrin mittaisessa häkissä villieläimellä ei ole mahdollisuus eläinsuojelulainsäädännössäkin viitattuun lajityypilliseen käyttäytymiseen. Turkikset ovat turhakkeita, joita nyky-yhteiskunnassa ei enää tarvita.

Suomessa Maaseudun Tulevaisuuden julkaiseman tuoreen mielipidetutkimusten mukaan vain alle neljäsosa suomalaisista hyväksyy turkistarhauksen jatkamisen nykyisellään. Suurin osa vastaajista joko kieltäisi elinkeinon kokonaan tai vaatii siihen muutoksia.

3. Kuinka paljon turkistarhaus työllistää?

Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT ) laskelmien mukaan (23.4.2013) alan työllistävä vaikutus on alle 4300 henkilötyövuotta. Tähän lukuun on sisällytetty yrittäjät, tarhojen, rehukeskusten ja huutokauppayhtiön henkilökunta sekä muu tuotantopanosten ja palveluiden synnyttämä työllisyys. Tämän lisäksi on esitetty arvioita (esim. MTT ja turkisalan omat arviot), joiden mukaan turkistarhaus työllistää 700 henkilötyövuodesta aina 17 500 työntekijään asti joko suoraan tai välillisesti.

4. Mistä työ ja toimeentulo niille, jotka turkistarhakiellon myötä menettäisivät elinkeinonsa?

Suomen tuhannesta turkistarhasta lähes kaikki (noin 97 %) sijaitsevat Pohjanmaalla. Suomessa turkisalaa leimaa tarhaajien eläköityminen. Tarhaus on monille tarhaajille pelkkä sivuelinkeino. Tarhojen työntekijöistä moni on ulkomailta palkattavaa kausittaista työvoimaa.

Esimerkiksi Hollannissa turkistarhauksen kiellolla on kymmenen vuoden siirtymäaika. Huomattava osa turkistarhojen työntekijöistä jää eläkkeelle siirtymäajan puitteissa ja lopuille on mahdollista löytää onneksi muita töitä. Valtio voi tukea aktiivisesti muita kuin turkisteollisuuteen liittyviä työllistymismahdollisuuksia tarhaajille. Näitä ovat esimerkiksi maanviljely, bioenergia-ala, matkailu tai muu yrittäjyys.

Jyrki Kataisen hallitus on joka tapauksessa sitoutunut selvittämään muita työllistämismahdollisuuksia seuraavalla hallitusohjelman kirjauksella: ”Hallitus selvittää turkistarhauksesta muuhun elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia.”

5. Eikö turkistarhaus tuota vientituloja?

Kyllä tuottaa. Turkisalan vientitulot ja verokertymä vaihtelevat vuosittain kuitenkin paljon. Vuonna 2009 verokertymä jäi noin 16 miljoonaan euroon ja vastaavasti vuonna 2011 se oli noin 57 miljoonaa euroa. Ala on hyvin suhdanneherkkä.

Kysymys turkistarhauksesta on kuitenkin ensisijaisesti eettinen, ei taloudellinen. Turkistarhauksen eettisyydestä on keskusteltu Euroopassa pitkään. Turkistarhaus on poliittisella päätöksellä lakkautettu monissa EU-valtioissa. Maaliskuussa 2013 turkistarhauksen lopetti Slovenia, ja joulukuussa 2012 minkkien tarhauksen kielsi maailman neljänneksi suurin minkkien tuottajamaa Hollanti.

6. Siirtyykö turkistarhaus Kiinaan, jos Suomi kieltää alan?

Suomalainen turkisala on edistänyt turkistarhausta myös Kiinassa, jonne Suomesta on säännöllisesti kuljetettu siitoseläimiä turkistuotannollisiin tarkoituksiin.  Suomalainen turkisala toimii jatkuvasti Kiinassa muotialalla turkisten kysynnän kasvattamiseksi ja edistää siten olemassaolollaan osaltaan myös Kiinan turkistarhauksen kasvamista.

Mikäli turkistarhaus kiellettäisiin Suomessa, vähentäisi se turkiseläinten käyttöä Kiinassa ja maailmanlaajuisesti sekä antaisi viestin siitä, että turkistarhaus ei ole hyväksyttävää.

7. Eivätkö suomalaiset turkistarhat ole sertifioituja?

Suomalainen turkisala aloitti turkistilojen sertifioinnit vuonna 2005. Sertifiointiin liittyvässä tarkastuksessa käydään läpi tietyt tuotantokriteerit, jotka eläinten hyvinvoinnin osalta tarkoittavat pääosin eläinsuojelulain vähimmäisvaatimusten täyttymistä sekä pieniä muita parannuksia, kuten eläinten rokotuksiin liittyviä vaatimuksia.

Sertifiointi ei kuitenkaan takaa eläinten hyvinvointia merkittävästi suuremmissa määrin kuin mitä voimassa oleva lainsäädäntö vaatii. Suomalaisilla sertifioiduilla tiloilla noudatetaan huomattavasti löysempiä säännöksiä kuin esimerkiksi muiden pohjoismaiden turkistiloilla. Lisäksi on huomattava, että suomalaiset tilat eivät täytä edes Euroopan turkistuottajien suosituksia turkiseläinten pidolle.

8. Eikö eläimen kaunis turkki takaa, että eläin voi hyvin?

Eläimen kaunis turkki ei takaa eläimen hyvinvointia. Kiiltävä turkki on jalostuksen tulosta. Jo vuonna 2001 Euroopan komission tieteellinen komitea julkaisi raportin, jossa kuvattiin merkittäviä turkistarhauksen eläimille aiheuttavia hyvinvointiongelmia. Tämän raportin jälkeen kehitys alan kieltämiseksi eri puolilla Eurooppaa kiihtyi.

Suomessa eläinten pitovaatimukset eivät ole näistä ajoista juuri muuttuneet. Viime vuosina myös Suomessa tehtyjen turkiseläinten hyvinvointitutkimusten tulokset kertovat siitä, että eläimillä on käyttäytymistarpeita, joita ne eivät voi toteuttaa turkistarhoilla. Heikosta hyvinvoinnin tasosta kertoo se, että turkiseläimillä esiintyy epänormaalia käyttäytymistä, kuten stereotyyppistä liikehdintää sekä turkin, hännän ja raajojen purentaa.

9. Onko turkis ympäristöystävällinen?

Suomen turkiseläinhäkkien alle kertyvä lanta- ja virtsamäärä vastaa yli miljoonan ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Kuluttaja-asiamies on kieltänyt alaa mainostamasta aitoja turkiksia ympäristöystävällisempinä tuotteina kuin keinoturkiksia.

***

Lue myös tämä koskien lähetekeskustelua: Tiedote: Turkistarhauksen eettiset ongelmat tunnustetaan myös eduskunnassa.

Jäikö joku kysymys vielä askarruttamaan mieltäsi? Vastaan mielelläni!