3 syytä tasa-arvoisen avioliittolain puolesta

TahdonEduskunnan lakivaliokunta käsitteli 20.11.2014 kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Valitettavasti niukka enemmistö äänesti lakialoitetta vastaan.

Seuraavan kerran asiaa käsitellään perjantaina 28.11. kun koko eduskunta äänestää asiasta.

Ennemmin tai myöhemmin tasa-arvoinen avioliittolaki tulee myös Suomeen. Toivottavasti tämän aika koittaa jo ensi viikolla.

Ohessa on kolme syytä, miksi Suomeen tarvitaan tasa-arvoinen avioliittolaki.

1. Kaikilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lain edessä. Tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaa sen, että jokainen pari voi mennä avioliittoon riippumatta puolison sukupuolesta.

2. Toisten rakkaus ei ole keneltäkään pois. Homojen ja lesbojen oikeus ei heikennä omaa heteroavioliittoani. Homo- ja lesbosuhteet ovat totta riippumatta siitä, mitä me niistä ajattelemme. Näissä suhteissa on myös lapsia, halusimme tai emme. Eikä nykyinen lainsäädäntö varmista lapselle kahta vanhempaa.

3. Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa ei ole vielä tasa-arvoista avioliittolakia. Avioliitto on muuttunut ajan saatossa ja heijastelee aikansa arvoperustaa. Kyselyiden mukaan suurin osa suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. Olennaista on, että kaikkia virallistettuja parisuhteita kohdellaan samoin periaattein, ja että niistä käytetään samaa termiä.

Kun omat lapseni kasvavat aikuiseksi, toivon, että heillä on mahdollisuus mennä halutessaan avioon riippumatta siitä, kumpaan sukupuoleen heidän rakkautensa kohdistuu. Lisäksi toivon, että heitä kohdellaan seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

2 kommenttia artikkeliin ”3 syytä tasa-arvoisen avioliittolain puolesta”

  1. Leo, eikös avioliiton perustana ole nykyaikana ennenkaikkea tietty lakisääteinen materiaalinen tarve ja turvallisuus ?Kaikkien kansalaisten tasa-arvousuushan pitäisi olla jo itsestään selvä asia tänä päivänä suomalaisessakin yhteiskunnassa. Jo alkuaikoinaan avioliitto oli usein materiaalisen omaisuuden säilyttämisen ja lisäämisen väline ( esim.järjestetyt avioliitot eri sukujen jäsenten välillä omaisuuden ja vallan kasaamiseksi ja säilyttämiseksi perijöiden kautta), sillä ei ollut varsinaisesti yhteyttä ”rakkauden” kanssa.Ja näin on monin paikoin vielä asia Euroopassakin.Tietysti tuo materiaalinen turvallisuus on tärkeää kaikille, mutta mielestäni hyvin järjestäytyneessä tasavertaisessa yhteiskunnassa nimenomaan sen rakkauden ilmaisemiseen ei tarvita välttämättä avioliittoa…eikä lasten tekemiseen ja näiden materiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ja oikeuksien turvaamiseenkaan.
    Rakkauden ilmaisemiseen ei tarvita mielestäni myöskään mitään uskontoa , eikä varsinkaan yhdenkään uskonnon suoranaista vaikutusta.Suomessa on valtionuskontona luterilaisuus, joka säätelee valtion luvalla avioliittoja, antaa niistä suurimmalle osalle ”siunauksensa” ja laillistaa ne !Tämä on uskomatonta nykyajan demokraattisessa kansalaisiaan vapaina ja tasavertaisina pitävässä valtiossa ,etenkin kun tässä yhteydessä puhutaan nimenomaan jokaisen vapaudesta ja ”tasa-arvoisuudesta” ! Eikös rakkaus ole jokaisen yksityinen asia, jota ei tarvitse ”virallistaa” ja tehdä muiden silmissä hyväksyttävää ? Ei edes nk.seksuaalisen vähemmistön rakkautta.Mielestäni tällaisen uuden lain säätämisessä tuntuukin olevan kysymys pääasiallisesti juuri siitä avioliiton materiaalisesta puolesta,ja tiettyjen uskomuksiin perustuvien ”moraalisääntöjen” ”nykyaikaistamisesta tämän hetken tarpeisiin ja niiden sääntöjen noudattamisesta ( tämähän on nyt ollut joitakin vuosia ihan muotiasia maailmalla..tiettyjen piirien nostaman hälinän myötä!).Moraalikäsitykset tietysti vaihtelevat eri yhteiskunnissa eri aikoina.Mutta käsittääkseni rakkauden ei pitäisi nykyäänkään liittyä uskontojen tms.moraalikäsityksiin, jos todella halutaan vapautta.Ja avioliitto pysyy näköjään edelleenkin materiaalisen tarpeen ja turvallisuuden ilmaisuna .Onko tämä sitten ”kehitystä” …se on itskunkin harkittavissa.
    Ajatteli Mecki

  2. Lisänä edelliseen ajatteluuni seuraavaa : käsittääkseni eurooppalaisissa yhteiskuntamuodoissamme avioliitto on alkuaan ollut hallitsijoiden ( kuninkaiden yms.) ja kirkkojen ( uskontojen) yhteistyönä aikaansaama ja ylläpitämä instituutio, jolla turvattiin materiaalinen omaisuus ja sitä myötä valta ja näiden säilyttäminen.Liittojen toteuttamisen järjesti ja vahvisti kirkko. Sitä se tuntuu olevan nykypäivänäkin Suomessa, jossa kirkolla on entisaikojen tyyliin lupa kerätä kansalaisilta jopa veroja oman toimintansa ylläpitämiseksi!.En näe tuon uuden ”tasavertaisen” lain voimaantulossa mitään todellista muutosta tai uudistusta, enkä katso sen ”nykyaikaistavan” avioliittolakia.Se ei mielestäni estä todellisuudessa ahdasmielisten moraalikäsitteiden pysyvyttä , uskonnon sanelemien vanhentuneiden moraalisäännösten voimaa nyky-yhteiskunnassakin.Tämä näkyy jo tuon nk.”tasavertaisen” lain vastaisen kansalaisaloitteen toteuttamisessa. Mielestäni eduskunnassakaan ero ns.vanhoillisten ja uudistusmielisten känsanedustajien äänten välillä ei ollut suinkaan suuri.Katsotaan miten käy jatkossa …

Kommentointi on suljettu.

Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Seuraa minua Instagramissa