Eduskuntavaaliehdokas Leo Straniuksen uusi avaus: Suomi nousuun kylmillä puurosuihkuilla

Eduskuntavaaliehdokas Leo Stranius (vihr.) ehdottaa hallitusohjelmaan tukijärjestelmää kylmille puurosuihkuille, joissa voisi olla potentiaalia Suomen uudeksi cleantech-vientituotteeksi. ”Kylmissä puurosuihkuissa yhdistyy ekologisuus, ravitsevuus ja tehokkuus. Peseytymisen ja aamu- tai iltapalan voisi hoitaa samalla kertaa suihkussa käydessä”, Leo Stranius visioi. Innovaatio on vasta kehitysasteella, mutta mikäli puurosuihku-prototyypin pilotti onnistuu, avaa se näkymiä huomattaville markkinoille. Viime aikoina Stranius on ollut useaan otteeseen mediassa kampanjansa kärkiteemojen eli lämmittämättömien puurojen ja kylmien suihkujen tiimoilta. Aihe on … Lue lisää

Energiaa talouteen: Kuusi teesiä

Leo StraniusTämän sukupolven merkittävin haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.

Suomi ei yksin pysty ratkaisemaan globaaleja ympäristöhaasteita. Suomi voi kuitenkin olla merkittävä tekijä, jotta ongelmat saadaan ratkaistua. Osaamisen ja tutkimuksen kautta voimme olla tarjoamassa kestäviä ratkaisuja koko maailmalle. Samalla uudistamme oman taloutemme kestävälle pohjalle.

Energiapolitiikan suunta kannattaa pitää uusiutuvissa energialähteissä. Tarvitsemme energiaremontin. Saksan energiakäänne on ollut samaan aikaan sekä menestystarina että herättänyt paljon kriittistä keskustelua.

Fiksulla tukipolitiikalla voimme Suomessa leikata ympäristölle haitallisia tukia ja suunnata näitä rahoja investointi- ja syöttötariffien muodossa esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman lisäämiseen. Fiksun energiaremontin myötä voimme ratkaista kestävyysvajeen ja luoda uusia työpaikkoja. Pystymme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla koulut ja panostamalla tutkimukseen.

Ohessa on kuusi teesiä, millä Suomi saa uutta ja puhdasta energiaa talouteen. 

Lue lisää

Tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan: Tapaaminen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa

Leo Stranius 2014Kävin 5.2.2015 muiden ympäristöjärjestöjohtajien kanssa tapaamassa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosta.

Keskustelimme kevään ajankohtaisista ympäristökysymyksistä.

Käytännössä siitä, mitä muutaman seuraavan kuukauden aikana ehditään vielä tehdä ja mitkä olisivat tärkeimmät tavoitteet tuleviin hallitusneuvotteluihin.

En voi referoida muiden sanomisia suljetussa kokouksessa. Ohessa kuitenkin jotain niitä asioita, joita itse nostin esille.

Seuraavien kuukausien aikana pitäisi edistää ainakin seuraavia asioita:

Lue lisää

Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen

Leo Stranius 2014Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi tällä viikolla Helsingin Sanomissa, että Suomen julkisen talouden ei tule enää velkaantua.

Talouskriisiin Vartiainen tarjosi mm. seuraavaa: Eläkeuudistuksen jatkaminen, maahanmuuton tarveharkinnan poisto sekä kotihoidontuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja opintoaikojen lyhennys.

Vartiaisen esitykset olisivat perusteltuja, jos käytössä olisi samaan aikaan perustulo.

Itse lähtisin kuitenkin elvyttämään esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiaomavaraisuuteen ja luomalla työpaikkoja puhtaan teknologian aloille.

Käytännössä siis seuraavia toimia:

Lue lisää

Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen

Leo Stranius ja energiakäänneUsein ydinvoimaa perustellaan sillä, että ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan Suomen energiajärjestelmässä. Ydinvoiman puolestapuhujat sanovat, että tarvitsemme kaikkia fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä energiamuotoja.

Ydinvoiman puolesta on puhunut esimerkiksi Teknologiateollisuuden Martti Kätkä (HS mielipide 14.11.). Teknologiateollisuuden hallituksen johdossa taas on sellaisia yhtiöitä kuin Nokia, Microsoft, Oras ja Outotec.

On vaikea uskoa, että nämä yhtiöt olisivat Teknologiateollisuuden Kätkän takana. Varsinkin kun Kätkä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös Kemihaaran monitoimialtaan ja Kollajan altaan puolesta. Siis koskiensuojelulain purkamisesta.

Olisiko kuitenkin syytä toteuttaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahanke? Mielestäni ei. Perustelen tässä näkemystäni kolmella seikalla.

Lue lisää

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

LL-logoOhessa Luonto-Liiton tiedote (15.9.2014) koskien ydinvoimalupia.

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

Luonto-Liitto on tyytyväinen ministeri Vapaavuoren esitykseen, jossa TVO:n Olkiluoto 4 –hanke ei saanut jatkoaikaa ja Fennovoimalle asetettiin sellaiset kriteerit, että sen hanke tuskin toteutuu.

”On vaikea kuvitella, että Fennonvoiman hankkeella olisi enää mitään mahdollisuuksia toteutua hallituksen mahdollisesta esityksestä ja eduskunnan päätöksestä huolimatta. Auki on omistajien ja rahoituksen lisäksi myös rakennusaikataulu ja jätteen loppusijoitus.”, kommentoi Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Lue lisää

Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma

MTV3 Huomenta Suomi Leo StraniusOlin maanantaina 17.2.2014 MTV3 Huomenta Suomi -lähetyksessä keskustelemassa cleantechista Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallion kanssa.

Cleantechissa kyse on puhtaan teknologian tai palveluiden edistämisestä, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta.

Suomessa on paljon resursseja ja osaamista sekä paikoin haluakin edistää cleatechia. Tätä on yritetty esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisessa ohjelmassa.

Meillä on kuitenkin Kaksi ongelmaa:

1. Valtion toimet ovat olleet riittämättömiä. Cleantechiin edistämiseen on ohjattu murusia verrattuna siihen, paljonko ympäristölle haitallista toimintaa jatkuvasti edistetään.

2. Cleantech mielletään usein pelkäksi brändiksi tai viestinnäksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että nimetään nykyiset teollisuudenalat tai liiketoiminta cleantechiksi (vrt. Green mining). Tällöin kyse on pelkästä viherpesusta, joka ei vähennä luonnonvarojen kuormitusta tai kasvihuonekaasupäästöjä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma. 

Lue lisää

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Seuraa minua Instagramissa