Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma

MTV3 Huomenta Suomi Leo StraniusOlin maanantaina 17.2.2014 MTV3 Huomenta Suomi -lähetyksessä keskustelemassa cleantechista Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallion kanssa.

Cleantechissa kyse on puhtaan teknologian tai palveluiden edistämisestä, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta.

Suomessa on paljon resursseja ja osaamista sekä paikoin haluakin edistää cleatechia. Tätä on yritetty esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisessa ohjelmassa.

Meillä on kuitenkin Kaksi ongelmaa:

1. Valtion toimet ovat olleet riittämättömiä. Cleantechiin edistämiseen on ohjattu murusia verrattuna siihen, paljonko ympäristölle haitallista toimintaa jatkuvasti edistetään.

2. Cleantech mielletään usein pelkäksi brändiksi tai viestinnäksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että nimetään nykyiset teollisuudenalat tai liiketoiminta cleantechiksi (vrt. Green mining). Tällöin kyse on pelkästä viherpesusta, joka ei vähennä luonnonvarojen kuormitusta tai kasvihuonekaasupäästöjä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma. 

1. Ympäristölle haitalliset tuet pois ja niiden uudelleen kohdentaminen. Valtio käyttää valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuosittain 4-6 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen. Samaan aikaan hallitusohjelmassa on varattu vain 8,5 miljoonaa euroa vihreän talouden edistämiseen. Ja tästäkin huomattava osa menee johonkin ihan muuhun kuin cleantechin edistämiseen.

2. Kotimarkkinoiden luominen. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukkaa säätely ja tehokkaita taloudellisia ohjauskeinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi vahva ilmastolaki, tiukemmat ympäristöluvat, julkiset hankinnat, kunnille sitovat päästövähennystavoitteet, aurinkoenergian ja pienimuotoinen biolämmön tuet. Kun saadaan luotua vahvat kotimarkkinat, pystytään ponnistamaan maailmalle tekemään isoa muutosta.

3. Rohkea kokeilukulttuuri, jossa ei pelätä epäonnistumista vaan kannustetaan yrittäjyyteen. Tietoa ja taitoa on, motivaatiotakin löytyy. Tarvitaan häpeämätöntä toimintaa ja tekemistä.

Toistaiseksi Suomessa ollaan vielä lähtökuopissa cleantechin suhteen. Olemme valitettavasti vihreän talouden ja teknologian kehitysmaa. Esimerkiksi Saksassa on luotu 390 000 työpaikkaa uusiutuvien energialähteiden alalle tai Espanjassa tuulivoima on noussut kaikkein merkittävimmäksi sähköntuotantomuodoksi samalla kun päästöt ovat vähentyneet huimat 23 prosenttia yhden vuoden aikana.

Tietoa ja osaamista sekä poliittista tahtoa on Suomessa olemassa. Seuraavaksi tarvitaan vain rohkeita päätöksiä ja tekoja.

Millä keinoilla Suomi saadaan vihreän talouden ja cleantechin veturiksi?

2 kommenttia artikkeliin ”Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma”

  1. Kotimarkkinoiden luominen voi olla kannatettavaa, mutta aurinkoenergian suhteen on syytä olla tarkkana ja ottaa huomioon maantieteelliset realiteetit. Muuten vaarana on niinsanotusti oman maalin tekeminen.

    Vaikka nettolaskelma näyttääkin, että Suomessa paistaa vuoden aikana yhteensä melkein yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa (mikä ei vielä ole aurinkovoimalle mitenkään valtavan hyvää aluetta), tämä valoisuus ajoittuu kesäkuukausille. Näinä aikoina sähkö tuotetaan pääasiassa muutenkin vähäpäästöisesti, mutta tarvetta on ennen kaikkea lämpimästä vedestä. Jos tukiaiset valuvat aurinkosähkön asentamiseen, rahalla saadaan lähinnä hyvin marginaalista parannusta yhtään mihinkään. Kokonaisuutena laskien onkin epäselvää, onko aurinkosähkön asennus Suomessa edes ympäristöteko, kun ottaa huomioon paneelien valmistuksen aiheuttamat vahingot.

    Aurinkolämpö on sen sijaan aivan eri asia, muutamastakin syystä. Ensinnäkin, se tuottaa lämpöä myös talvikuukausina. Toiseksi, se tuottaa lämmintä vettä kesällä, jolloin lämpimän veden kulutus on itse asiassa korkeampi kuin talvella. Kolmanneksi, järjestelmät ovat edullisempia. Neljänneksi, järjestelmien valmistus ei vaadi erittäin erikoistuneita puolijohdetehtaita, eikä saastuta ympäristöä samalla tavalla kuin aurinkosähköpaneelien valmistus.

    Kannattaa siis olla tarkkana ja pitää pää kylmänä, muuten tuo viherpesun vaara on tässä asiassa aivan ilmeinen.

  2. JM Korhonen on täysin oikeassa. Kannattaa panostaa nimenomaan aurinkokeräimiin ja veden lämmittämiseen auringon avulla. Tämän järjestelmän hankintakustannukset ja takaisimaksuaikakin ovat järkevämmät kuin aurinkosähköpaneelien. Niiden hinta on Suomessa vielä kohtuuton ja saatu kWh määrä melko pieni.

Kommentointi on suljettu.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.