Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen

Leo Stranius 2014Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen sanoi tällä viikolla Helsingin Sanomissa, että Suomen julkisen talouden ei tule enää velkaantua.

Talouskriisiin Vartiainen tarjosi mm. seuraavaa: Eläkeuudistuksen jatkaminen, maahanmuuton tarveharkinnan poisto sekä kotihoidontuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja opintoaikojen lyhennys.

Vartiaisen esitykset olisivat perusteltuja, jos käytössä olisi samaan aikaan perustulo.

Itse lähtisin kuitenkin elvyttämään esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiaomavaraisuuteen ja luomalla työpaikkoja puhtaan teknologian aloille.

Käytännössä siis seuraavia toimia:

1. Energiaomavaraisuudella 8,5 miljardia talouteen. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Tämä on noin miljoona euroa vuorokauden jokaisena tuntina. Investoimalla energiaomavaraisuuteen tämä kustannus pienenee.

2. Cleantech-sektorista kasvua 25 miljardia euroa. Valtioneuvoston cleantech-strategian (pdf) mukaisesti kasvatetaan cleantech-ala 50 miljardiin ja luodaan 40 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. (vuonna 2013 cleantech-alan liikevaihto oli 25,8 miljardia). Cleantechin kasvu mahdollistetaan mm. selkeyttämällä ja nopeuttamalla monimutkaisia luvitusprosesseja, kehittämällä sääntelyä tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa ja luomalla cleantech-demonstraatioympäristöjä.

Elvytyspolitiikan lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Itse pitäisin ensisijaisen tärkeänä ympäristölle haitallisten tukien karsimista.

3. Ympäristölle haitallisista tuista voidaan leikata 3-4 miljardia. Valtio käyttää ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuosittain 3-4 miljardia euroa ympäristötuhon edistämiseen. Esimerkiksi autoilua tuetaan 1,8 miljardilla eurolla, ympäristölle haitallista maataloutta 1,1 miljardilla eurolla ja teollisuuden ilmastopäästöjä 717 miljoonalla eurolla.

Mitä taas tulee Vartiaisen listaan, niin itse lähestyisin ongelmia hiukan eri kantilta. Tekisin esimerkiksi opintoaikojen ja kotihoidontuen lyhentämisen sijaan seuraavia ratkaisuja:

4. Opintoaikojen lyhentämisestä opiskelumahdollisuuksien tarjoamiseen. Nykytilanteessa Vartiaisen listassa on mielestäni monia ongelmia. Opiskeluaikoja lyhentämällä opiskelijat joutuvat vain nopeammin työttömäksi. Opiskelijat, joilla ei ole työkokemusta, ovat helposti heikoilla vaikka löytyisi kuinka monta tutkintoa. Käytännössä pitäisi tarjota parempia opiskelumahdollisuuksia, eli lisätä monipuolista kurssitarjontaa ja poistaa valmistumisen esteet. Asevelvollisuuden lyhentäminen, joustavoittaminen tai lakkauttaminen olisi myös yksi keino nopeuttaa opintoja ja valmistumista.

5. Kotihoidontuen lyhentämisen sijaan 6+6+6 perhevapaamalli. Kotihoidontuen lyhentämisen sijaan muuttaisin koko perhevapaakäytäntöä. Kehittäisin perhevapaita kohti 6+6+6 -mallia. Kahden huoltajan mallissa vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen osaan, joista yksi on tarkoitettu yhdelle huoltajalle, toinen toiselle ja kolmannen huoltajat voisivat sopia keskenään. Yksinhuoltaja taas voisi pitää kaikki osat itse. Kotihoidontuki on tällä hetkellä niin pieni, että se kannustaa jopa sivutöihin ellei vieressä ole kohtuullisesti tienaavaa puolisoa.

Entä mitä muuta vielä tarvitaan?

Ylipäätään kannattaa muuttaa rakenteita ottamalla käyttöön perustulo sekä siirtämällä verotuksen painopistettä entistä enemmän työn verotuksesta kohti luonnonvarojen käytön verotusta.

Harmaata taloutta tulisi kitkeä ja sulkea veroparatiisit. Kuten Vartiainen itsekin toteaa, tarvitaan sekä rakenneuudistuksia että elvytystä. Elvytys kannattaa kohdentaa ennen kaikkea paremman tulevaisuuden turvaaviin ja ekologisesti kestäviin hankkeisiin, kuten raideliikenteeseen, energiatehokkuusinvestointeihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

2 kommenttia artikkeliin ”Viisi ehdotusta talouden rakennemuutokseen”

  1. On teillä vihreillä aika heikkoa tuo julkisuudessa talousasioista keskusteleminen, kuten tuo tuulivoimauutisointi osoitti. Koko ala vedettiin kölin alta ja ainoa vastaus oli pieni kirjoitus Tynkkyseltä. Jos johonkin markkinaan haluaa panostaa, niin pitäisi asia hoitaa paljon paremmin julkisuudessa. Nyt on turha ainakaan tuulivoimaa tarjota vaaleissa, koska se on kansan mielessä nyt kallista turhuutta, eikä noita Tynkkysen pointteja kukaan huomaa. Onhan Tanskakin jo siirtymässä käyttämään tuulivoimaa lämmöntuotannossa ja aurinkopaneelien tuottavuus näyttää olevan hurjassa nousussa, kun kerrotaan jo pelkästään säteilyä keskittämällä saatavan 40% lisäys vanhoillakin paneeleilla. Eli jos kerta nuo on niitä vihreiden valitsemia kasvumarkkinoita, niin kyllä niitä pitäisi sitten ajaa samalla tarmolla kuin eräät toivat Putinin ydinvoimalan Suomeen. Kun LNG on saatu näyttämään ilmastoteolta ministeritasolta asti, vaikka tutkimus on sitä vastaan, niin kyllä kai voi sanoa, että mediassa päätetään mikä on totta.

    Oikeastaan ihme, että vihreät eivät osaa käyttää nettiä paremmin hyväkseen, kun muissa medioissa ei tilaa tule. Ei oikeastaan ole mitään puoluelehdistöä, kuten kaikilla muilla puolueilla, eikä median suurina asioina pitämiä, kuten taloutta, kukaan oikein kommentoi julkisuudessa. Joku ThinkProgress-tyyppinen sivusto puolueelle olisi paljon kätevämpi ja otsikotkin tuntuvat olevan vihreiden teemoilla. Nyt esimerkiksi Vihreä Lanka tuntuu olevan jokin yleislehti, joka ei puoluetta hyödytä. Tärkeintähän olisi saada ehdoille lähtevien jutut suurempaan kiertoon ja provosoimaan valtamediaa ja kansaa ajattelemaan. Miksi poliittinen puolue ei kommentoisi yhtä laajasti eri yhteiskunnallisia teemoja kuin mainittu esimerkki? Paljon kovempaan ääneen pääsee kuin koko ryhmä huutaa yhdessä paikassa, kuin että jokainen rääpäisee jotain omaan blogiinsa.

    Kuitenkin tuntuu ihmeelliseltä, että samaan aikaan kun tiede kertoo maapallon olevan henkitoreissaan, niin vihreät ovat kädet ristissä toivomassa kulutuksen kasvua. Mielipuoliselta tuo tuntuu ja näyttää. Eikö tosiaan ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa samaa rataa verhoten kasvua kaiken maailman cleantechien taakse, mutta kuitenkin luonnon tila menee vain surkeammaksi.

    Tuosta kirjoituksessa ottaa silmään tuo maahanmuuton katoaminen ensi maininnan jälkeen. Moni vannoo kulutuksen olevan syypää ja väestömäärällä ei olisi väliä, mutta näyttää sitten miten saa 7,3 miljardin, tai 5,5 miljoonan, ihmisen kulutustason niin alas, että voi oikeasti puhua siitä, että maapallon, tai Suomen luonnon, tila lähtee parempaan suuntaan, eikä vain niin, että oman kulutuksen jälki jää tuontimaahan. Onko rehellistä sitten esiintyä lähiluonnonkaan pelastajina, jos koko ajan kasvattaa painetta rakentaa lisää? Eikö pakolaisuus ole lähtökohtaisesti huono asia, ja eikö sen voi lopettaa vain poistamalla ne syyt jotka aiheuttavat ongelmat lähtömaassa? Ja onko se oikeasti vihreyttä, että talouden takia Suomeen pitää haalia työvoimareserviä, joka itsessään tarkoittaa valtavaa rakennusbuumia ja siten luonnon tuhoutumista. Ja tekisivätkö nuokaan yhtään sen ekologisesti kestävämpiä töitä kuin nykyisetkään suomalaiset? Ja on mainittava, että turvallisuuskysymykset vihreät sivuuttavat aika näkyvästi.

    Jos haluaa elää kestävästi, niin ei siihen enää kasvua tarvita. Sääli vain että jo Huxley tuntuu saaneen ihmiset ajattelemaan, että joko rämmitään nälkäisinä ja likaisina ilman teknologiaa, tai sitten pitää kasvaa ja kehittää koko ajan jotain uutta, jottei jouduta johonkin luonnontilaan. Jää monelta huomaamatta jo nykyinen olemassa oleva paljous ja teknologia, jotka eivät mihinkään häviä, vaikka kasvun taittaisi ja keskittyisi vain tarpeellisen kehittämiseen.

    Itse en näe kulutuksen kasvua missään lajissa hyvänä, tai väestön, mutta sääli vain että vihreiden poliittinen toiminta jää harrastamisen tasolle, ja samalla ne vähätkin suojeluvoitot vaarantuvat, kuten koskiensuojelulaki. Pahasti näytätte jäävän jalkoihin, ja kun katselee sitä kiimaa millä Keskusta ja Kokoomus ovat luontoa tuhoamassa, niin soisi kaikesta huolimatta menestystä. Minusta tarvitsette nopeasti oikean puoluemedian, joka nostaa uusia kasvoja myös valtakunnan tasolle. Näkyvyys on kuitenkin kaikki kaikessa.

  2. Harvoin voin hyvällä syyllä sanoa olevani samaa mieltä. Nyt voin! Eipä tarvinne kirjoitella omia mielipiteitäni, kun ne tuossa edellä on jo aika kattavasti ilmaistu! Kiitos jakamisesta ”Oma tontti ensin!” Huom! EN ole tuo Leo STRANIUS!

Kommentointi on suljettu.

Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa