Toimintakertomus 2013: Vuosi tiivistetysti ja numeroina

Leo-StraniusKiitos kaikille blogin lukijoille ja kanssakulkijoille vuodesta 2013!

Takana on mielenkiintoinen vuosi. Olen ollut lähes koko vuoden kotona hoitovapaalla pienen lapsen kanssa. Tämä on antanut arkeen ja elämään uutta näkökulmaa. Takana on myös ensimmäinen vuosi politiikassa ja Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Hoitovapaan ja kunnallispolitiikan myötä olen oppinut paljon.

Keväällä sain lisäksi olla mukana tekemässä suoran demokratian historiaa, kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi. Olin mukana yhtenä aloitteen vireillepanijana.

Syksyllä haastoin suorassa radiolähetyksessä osana Luonto-Liiton Ilmastoasenne-kampanjaa Docveturesin Riku Rantalan kuukaudeksi kasvisruokailuun. Haasteesta syntyi yli 30 000 osallistujaa kerännyt Lihaton lokakuu, joukkorahoitettu reseptivihkonen ja paljon muuta. Lisäksi syksyllä kommentoin useassa eri yhteydessä Talvivaaran kaivosyhtiön tilannetta ja sen ympäristöongelmia.

Ohessa vuosi 2013 lukuina (sulkeissa vuosi 2012):

Lue lisää

10 vinkkiä: Miten lisätä vaikuttavuutta?

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläYksi tapa muuttaa maailmaa on toimia, kuten Greenpeacen aktivisti Sini Saarela.

Maailman muuttamisen ja vaikuttamisen perusta on se, että sinulla on elämää suurempi tarkoitus, visio siitä, miten maailmaa tulee muuttaa ja kyky toimia.

Koska harvalla meistä on kuitenkaan mahdollisuutta lähteä jäämerelle osoittamaan mieltä, on ohessa ehkä paremmin meille kaikille sopivia konkreettisia vinkkejä oman vaikuttavuuden lisäämiseksi.

10 vinkkiä vaikuttavuuden lisäämiseksi

Lue lisää

Miksi Sini Saarela muuttaa maailmaa – Kolme ominaisuutta

Sini Saarela Kuva GreenpeaceViikonloppuna Greenpeacen aktivisti Sini Saarela pääsi Venäjältä takaisin Suomeen kolmen kuukauden odotuksen jälkeen.

Koskaan aiemmin Suomessa ja maailmalla ei ole puhuttu niin paljon Arktisen alueen öljynporauksesta ja sen ongelmista sekä mahdollisesta suojelusta kuin Greenpeacen tempauksen jälkeen.

On turha kuvitella, että Arktisen alueen suojelu olisi noussut tiedotusvälineiden ykkösuutiseksi sekä ihmisten kahvipöytä- ja sosiaalisen median keskusteluihin ilman Greenpeacen toimintaa.

Suomalaisen Sini Saarelan ympärille on monessa eri yhteydessä sovitettu sankarin viittaa. Pidän itsekin Siniä sankarina, joka ansaitsee tekemisistään kaiken mahdollisen kunnian. Olihan hän juuri se toinen henkilö sveitsiläisen Marco Weberin lisäksi, joka pyrki nousemaan 18.9.2013 öljylautta Prirazlomnajalle.

Sini Saarelan ja Marco Weberin toiminta ei olisi ollut kuitenkaan mahdollista ilman satojen ja tuhansien muiden ihmisen työtä ja tukea. Etusivun aktivistit ponnistavat lukemattomien muiden ihmisten harteilta.

Miksi niin monet halusivat ja haluavat yhä olla mukana suojelemassa Arktista aluetta öljynporaukselta? Miten he pystyivät siihen?

Ohessa on kolme ominaisuutta, jotka ovat yhteistä niille, jotka todella muuttavat maailmaa.

Lue lisää

Uuden vuoden lupaukset: Viisi vinkkiä, joilla varmistat tavoitteiden toteutumisen

PuunhalaajaVuoden vaihde on hyvä hetki vetää yhteen kulunut vuosi ja asettaa tavoitteet tulevalla vuodelle. Monet tekevät uuden vuoden lupauksia.

Valitettavasti usein käy niin, että lupaukset unohtuvat ja jäävät toteutumatta, kun arki tulee lomien jälkeen vastaan.

Tämä voi johtua vähäisestä motivaatiosta, liian vaativista tavoitteista tai yksinkertaisesti siitä, että et usko itsekään lupauksiisi.

Miten siis parantaa tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä?

Ohessa on viisi vinkkiä, joilla voit parantaa onnistumisen todennäköisyyttä koskien uuden vuoden lupauksia tai mitä tahansa tavoitteita:

Lue lisää

Tekniikka & Talous Energia-blogi: Maratonneuvottelut alkavat: EU ratkaisee tulevan ilmastosopimuksen kohtalon

Leo_Stranius_180_104792aOheinen kirjoitukseni EU:n ilmastopolitiikasta julkaistiin 17.12.2013 Tekniikka & Talous-lehden Energia-blogissa.

Maratonneuvottelut alkavat: EU ratkaisee tulevan ilmastosopimuksen kohtalon

Kansainväliset ilmastoneuvottelut etenevät tuskastuttavan hitaasti.

Viimeksi Puolassa Varsovassa neuvottelut jumittivat keskeisissä, rahoitusta ja päästövähennyksiä koskevissa kysymyksissä paikallaan.

Parin vuoden päästä Pariisissa pitäisi päästä sopuun kunnianhimoisesta, oikeudenmukaisesta ja laillisesti sitovasti ilmastosopimuksesta. Monilla on varmasti pelkona, että Pariisissa 2015 tapahtuu Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 2009 koetun kaltainen mahalasku.

Euroopan unioni valmisteleekin parhaillaan uusia ilmastotavoitteitaan vuodelle 2030. Keskustelua käydään päästövähennystavoitteen lisäksi siitä, tulisiko myös uusiutuvien energialähteiden osuudelle ja energiatehokkuudelle asettaa sitovia tavoitteita.

Lue lisää

10 kirjaa, jotka ovat koskettaneet minua

NosteSosiaalisessa mediassa on kiertänyt haaste, jossa kannustetaan ihmisiä listaamaan kymmenen mieleen tullutta kirjaa.

Hiljattain myös toimituspäällikkö Erja Saarinen jututti minua Suomen sosiaali- ja terveys ry:n Noste-lehteen yhdestä kirjasta, joka on tehnyt minuun suuren vaikutuksen ja johon usein palaan.

Suosittelen Noste-lehteä muutenkin lämpimästi kaikille!

Kirja johon palaan on Viktor E. Frankl: Ihmisyyden rajalla. Olen kirjoittanut teoksesta aiemmin myös blogiini.

Alla on Erja Saarisen kirjoittama juttu kokonaisuudessaan ja sen jälkeen vielä lista kymmenestä kirjasta, jotka ovat koskettaneet minua tavalla tai toisella.

Lue lisää

HS mielipide: Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja

Leo-StraniusAlla oleva minun ja Petra Malinin yhteinen mielipidekirjoitus julkaistiin tänään (18.12.2013) Helsingin Sanomissa.

Haluamme edistää kokeiluja, koska ne ovat hyvä tapa kehittää toimintaa pienilläkin resursseilla.

Käytäntöjen toimivuutta voidaan testata heti ilman pitkällistä suunnitteluvaihetta. Kun kokeilu onnistuu hyvin, muutkin voivat hyödyntää siitä saatuja kokemuksia.

Helsinkiin lisää energiatehokkaita kokeiluja

Lue lisää

Vuosi 2013 kaupunginvaltuutettuna: Yhteenveto ja 10 numeroa valtuustotyöstä

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläEnsimmäinen vuosi kaupunginvaltuutettuna on takana.

Olen halunnut edistää työssä avoimuutta, positiivisuutta ja proaktiivisuutta.

Helsingin kaupunginvaltuutettuna pääsee usein päättämään konkreettisista kysymyksistä. Työ on mielenkiintoista.

Asiat ovat monimutkaisia ja usein oman asiantuntemuksen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että niihin perehtyessä oppii jatkuvasti uutta. Ja koska asiat ovat niin konkreettisia ja koskettavat monia kaupunkilaisia suoraan, ottavat asukkaat myös aktiivisesti yhteyttä. Tämä on hienoa!

Toisaalta poliittinen kilpailu johtaa helposti muiden ansioiden vähättelyyn ja oman roolin ylikorostamiseen. Tämä vaikeuttaa yhteistyötä ja saa politiikan näyttämään helposti mädältä ulospäin. Ensimmäisen vuoden kokemuksieni pohjalta olen viritellyt mm. kampanjaa paremman politiikan puolesta.

Yle ja Svenska Yle ovat jo ehtineet julkaista tilastoja valtuutettujen tekemisistä.

Ohessa on joitain numeroita vielä hiukan tarkemmin omasta valtuustovuodestani koskien kymmentä eri asiaa:

Lue lisää

Helsingin Energian johtokunta: Kokouksen esityslista 17.12.2013

Helsingin Energia HanasaariHelsigin Energian johtokunta kokoontuu vuoden viimeiseen kokoukseen tiistaina 17.12. klo 16 alkaen.

Johtokunnan kokoonpano sekä kokousten esityslistat ja päätökset löytyvät täältä.

Vuoden viimeisessä kokouksessa esityslistalla on mm.:
– Vuoden 2014 toimintasuunnitelman ja vuosibudjetin tarkistaminen.
– Voimalaitosten huolto- ja korjaustöitä vuosille 2014-2015 yhteensä 17,5 miljoonan euron (alv 0%) edestä.
– Ulkovalaistuksen suunnittelupalveluiden hankintaa 2014-2015 yhteensä 1,2 miljoonan euron (alv 0%) edestä.
– Kevyen polttoöljyn hankinta (6400 m3) kaupungin virastoille ja laitoksille vuosille 2014-2015 noin viidellä miljoonalla eurolla (alv 0%).

Alla esityslista kokonaisuudessaan hiukan tarkemmin avattuna. Kaikki evästykset, kommentit ja kysymykset koskien Helsingin Energiaa otetaan ilolla vastaan!

Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa