Torstai 16.2.

Kioton pöytäkirjan voimaan astumisesta on tänään tasan vuosi. Kestävän kehityksen strategiaa valmistelevan työryhmän kokouksessa ehdotan maljan nostoa. Kokous sujuu positiivisessa hengessä. Puheenvuoroni fossiilivapaasta Suomesta ja ekologisesta verouudistuksesta otetaan otetaan kohtalaisen positiivisesti vastaan. MTK:n ja EK:n edustajatkin esittävät järkeviä puheenvuoroja. Sen sijaan Kuntaliitto on huolissaan kuntien rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä. Nyt pitäisi vielä pyrkiä puristamaan eri järjestöiltä viimeiset korjausehdotukset ja kommentit papereihin. Illalla käymme Annukan kanssa juoksemassa ja kirjottelemme sähköposteja. Viikon tiukka … Lue lisää

Keskiviikko 15.2.

Osallistun ympäristöjärjestöjen yhteiseen ilmastopalaveriin. Keskustelemme mahdollisuuksissta vaikuttaa yleiseen ilmastopoliittiseen mielipideilmastoon. Esimerkiksi teollisuuden, AY-liikkeen, tiedotusvälineiden ja monien muiden kanssa pitäisi tehdä tiivistä yhteistyötä. Suomen luonnonsuojeluliiton jätteenpolttokannat ja turpeen vastustaminen herättävät myös keskustelua. Greenpeacen Kaisa Kosonen käy elävästi läpi eduskunnan lähetekeskustelu energia- ja ilmastoselonteosta. Keskustelemme pitkään järjestöjen keskeisistä argumenteista tulevissa valiokuntakuulemisissa ja muissa tapahtumissa. Itse ehdotan keskeiseksi sanomaksi seuraavia näkökulmia: (1) tarvitaan uusi pitkän tähtäimen strategia, (2) panostus energiansäästöön ja (3) siirtymnen … Lue lisää

Tiistai 14.2.

Ystävänpäivä. Annukka on paras ystäväni. Aamupäivällä suuntaan Tampereelle viimeiselle englannin kielen kurssille. Väittelyharjoitukset sujuvat ihan mukavasti. Olen tyytyväinen suorituksiini, vaikka olisin voinut tehdä kotityöt hiukan paremminkin. Tampereen juna-asemalla törmään pikaisesti myös Sini Harkkiin. Entinen SLL:n metsäasiantuntija on tekemässä Tampereella ympäristöpolitiikan opintoja. Suosittelen ympäristöpolitiikkaa kaikille. Uskon, että ihmiset, jotka eivät opiskele ympäristöpolitiikkaa, tekevät sitä vain tahattomasti omaa tietämättömyyttään. Illalla vanha pomoni Pasi Vesterinen soittelee ja keskustelemme pitkään kuulumisia. Kaiken ohella tai … Lue lisää

Maanantai 13.2.

Olen koko päivän ja illan töissä. Bussimatkalla kotiin törmään Toni Haapaseen. Toni on aloittamassa työt Kepassa. Onnea ja menestystä! Illalla järjestelemme Anna Ylä-Anttilan kanssa Metsä-Botnia keskustelutilaisuutta Suomen Sosiaalifoorumiin. Alustajat ovat edelleen hiukan hakusessa. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnasta lähetetään lausuntopyyntö liittyen valtioneuvoston selvitykseen (VNS 5/2005 vp) lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista – kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpenemiseksi. Strategia pitäisi pistää kokonaan uusiksi.

Viikonloppu 11.-12.2.2006

Toimin lauantaina Helsingin yliopiston Maan ystävien, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Tulevaisuuden Voima ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa puheenjohtajna. Kolme tuntisessa tilaisuudessa keskustellaan pääkaupunkiseudun liikenneratkaisuista. Tarkemmin ottaen kysymys on keskustatunnelista, länsimetrosta ja raide-jokerista. Tilaisuus on hyvin onnistunut ja yleisöäkin on paikalla noin 60-70 ihmistä. Keskustelu on intensiivistä ja asiantuntevaa. Kävelen vanhalta ylioppilastalolta Lasipalatsin kahvilaan. Annukka ja Heikki Korpela ovat yhdessä Essi Rajamäen ja Markus Koljosen kanssa suunnittelemassa ViNOn lehden eli Rönsyn ulkoasua. Juon teetä … Lue lisää

Torstai ja perjantai 9.-10.2.

Olen kaksi päivää työn puolesta osastomme vuosisuunnittelupäivillä Forssan lähellä urheiluopisto Eerikkilässä. Kyseessä on rauhallinen ja luonnonläheinen paikka Hämeen luontokeskuksen tuntumassa. Kahden päivän aikana työasioita ehtii pohtimaan ja suunnittelemaan kerrankin kunnolla irti arjen kiireestä. Työryhmätyöskentelyn ohella käymme myös harrastamassa metsässä lumikenkäkävelyä. Lisäksi käyn juoksemassa pimeällä maantiellä ennen saunomista ja avantouintia. Rentouttavaa ja tehokasta. Muiden lähtiessä illan pikkutunneilla Forssan keskustaan nauttimaan vilkkaasta yöelämästä, jään Eerikkilään takomaan sähköposteja. Perjantaina Anna-Stiina jättää vastaajaan viestin … Lue lisää

Keskiviikko 8.2.

Järjestän keskustelutilaisuutta Metsä-Botnian sellutehdashankkeen tiimoilta Suomen sosiaalifoorumiin. Varmistan ensin, että Maan ystävät ja Suomen luonnonsuojeluliitto voivat toimia järjestäjätahoina. Pyydän Metsä-Botnian edustajaa sekä Greenpeacen Mikael Sjövallia tilaisuuteen puhumaan. Lisäksi olen yhteydessä Ulriikka Aarnioon mahdollisesta Satu Hassin osallistumisesta. Anna hoitelee samaan aikaan Siemenpuusäätiötä sekä mahdollista Paperiliiton, UM:n ja yliopiston edustajaa sekä kirjoittelee tilaisuudesta infon tulevaan Sosiaalifoorumin lehteen ja ohjelmaan. Yhteistyö pelaa ja homma edistyy! Samaan aikaan viilaamme myös yhdessä Ursula Immosen ja … Lue lisää

Tiistai 7.2.

Saamme töihin Reilun kaupan kahvia automaatteihin. Jee! Joudun karkaamaan Tampereelle englannin kielen syventävälle kurssille jo aamupäivällä. Työpuhelut ja sähköpostit sen sijaan seuraavat mukana. Teemme englannin kurssilla väittelyharjoituksia. Opettaja on ollut kaksi viikkoa sairaana ja kaikki ovat hiukan pihalla siitä, mitä oikeastaan pitäisi tehdä. Muutenkin tuntuu siltä, että kurssia ei ole juurikaan suunniteltu etukäteen. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että kurssista pääsee aika helpolla. Esimerkiksi englannin kielen kirjallisen taidon kurssi oli mielestäni … Lue lisää

Maanantai 6.2.

Takana on rentouttava ja löysä viikonloppu. Töissä on sen sijaan heti täysi tohina päällä. Eri kokoukset, vierailut ja projektit painavat päälle. Joudun kuitenkin karkaamaan Tampereelle iltapäivällä. Olen luvannut ympäristöpolitiikan professori Yrjö Hailalle, että tulen esittelemään tekeillä olevaa gradua yhden ylimääräisen kerran. Erityisjärjestely on tehty siitä syystä, että lähdin kesken graduseminaaria keväällä 2005 Peruun ja yli puolet lukukauden istunnoista jäi näin väliin. Graduseminaari sujuukin aika mukavasti. Saan kannustavaa palautetta ja näyttää … Lue lisää

Viikonloppu 3.-5.2.2006

Tulen myöhään töistä perjantai-iltana. Väliin jää niin ilmasto.org -hankkeen kuin Maan ystävien ilmastokampanjan kokouksetkin Tampereella. Käymme kuitenkin paukkupakkasessa juoksemassa normaalin 10 kilometrin lenkin vaikka hengityshöyry jäädyttääkin naaman suojalle vedetyn kaulaliinan. Illallla katsomme 1970- ja 1980-luvujen vaihteen diskukulttuuria kuvaavan, hiukan mielenkiintoisen, elokuvan. Lauantai aamuna nukumme Annukan kanssa pitkään ja luemme lehtiä myöhäisellä aamupalalla ennen kuin lähdemme retkelle Itä-Helsinkiin. Matkustamme metrolla Kontulaan, jossa vierailemme paikoissa, jossa olen yläaste- ja ammattikouluaikoina asunut. Kävelemme … Lue lisää

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!