Säädän matkaa Kairoon. Olen lähdössä viikonlopuksi EU:n ja välimerenmaiden epävirallisen ympäristöministerineuvoston kokouksen yhteydessä järjestettävään kansalaisjärjestöfoorumiin Maan ystävien edustajana Kehys ry:n (http://www.kehys.fi) rahoituksella. Näin viikonlopun aikatauluni menee uusiksi. Käyn illalla juoksemassa. Normaali kymmenen kilometrin lenkki sujui ihan hyvin, vaikka ajoittain meno tuntuikin olevan kuin tervassa tarpomista.
Lähdin lauantaina aamujunalla (6.12) Poriin, jossa järjestettiin Maan ystävien väentapaaminen. Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli ilmastokampanjan kokous sekä erilaista toimijakoulutusta, ml. pitämäni mielipidekirjoituskurssi. Intohimoisimmat keskustelut käytiin Maan ystävien kampanjoiden rakenteesta ja toiminnan tulevaisuudesta. Iltaohjelmaan kuului myös vapaampaa keskustelua ja hyviä bändejä. Syyskokouksessa intohimoisimman keskustelun sai aikaan mahdollisen toimiston perustaminen Helsinkiin sekä mahdollinen työntekijän palkkaaminen järjestölle siinä tapauksessa, jos sille saadaan rahoitusta. Monien mielestä Maan ystävien toimintaa ei tule viedä siihen suuntaan, … Lue lisää
Valmistumisen jälkeen on käynyt rytinällä selväksi se, että olen hakeutumassa jatko-opiskelijaksi Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselle (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/). Tämä tarkoittaa siis sitä, että mikäli minut hyväksytään sisään, alkaa ensi vuonna pikkuhiljaa ympäristöpolitiikan alaan kuuluvan väitöskirjan teko. Illalla Maria Manner haastattelee minua Bush-boikottikampanjasta omaa opinnäytetyötään varten. Olen jo melkein unohtanut kaiken. Olisi pitänyt ehkä lukea etukäteen siitä, mitä olimmekaan tekemässä kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin maaliskuussa 2003. Jotain aavistusta kampanjasta voi saada Maan ystävien … Lue lisää
Ennen kestävän kehityksen toimikunnan (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4427&lan=fi) kokousta Euroopan kestävän kehityksen verkoston (http://www.sd-network.eu/) edustajat haluavat haastatella valikoituja toimikunnan edustajia tekeillä olevaa selvitystä varten. Osallistun haastatteluun ympäristöjärjestöjen edustajana. Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa meille esitellään Euroopan kestävän kehityksen verkoston ja mm. Irlannin kestävän kehityksen toimintaa. Pääministeri Vanhanen ja Ympäristöministeri Enestam saapuvat kokoukseen hiukan myöhässä. Samoin ulkoministeri Tuomioja, joka iltapäivälehden luettuaan jatkaa matkaa sanaakaan sanomatta muihin rientoihin. Kokouksen asialistalla on kesäkuussa hyväksytyn kestävän kehityksen strategian … Lue lisää
Osallistuin Dodon järjestämään EU:n ympäristöpolitiikan demokratisoimista käsittelevään seminaariin. Valtiosihteeri ja RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin esitteli ympäristöministeriön uuden sukupolven ympäristöpolitiikkaa. Wallin ideoi seminaarissa henkilökohtaista päästökauppaa. Intouduin kyselemään Suomen linjauksia maailman ympäristöjärjestön perustamiseksi ja ekologisen verouudistuksen toteuttamiseksi. Monet aiheet sivusivat luonnollisesti Nairobissa alkanutta YK:n ilmastokokousta. Nairobista ja ilmastokysymyksistä voi lukea lisää esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogista: http://ilmastopolitiikka.wordpress.com/ Illalla Maria Svanström (http://ettperspektiv.blogspot.com/) kävi kylässä. Keskustelimme jatko-opinnoista ja tutkimuksesta sekä Maan ystävien (http://www.maanystavat.fi) tulevaisuudesta. Maan … Lue lisää
Olen osallistumassa nuorisotyöntekijöiden, kouluttajien, tutkijoiden, hallinnan edustajien ja opiskelijoiden yhteiseen vuosittaiseen kokoontumiseen eli Tuhtiin (http://www.mikkeliamk.fi/tuhti) Mikkelissä marraskuun loppupuolella. Kommenttipuheenvuorossani on tarkoitus käsitellä tekeillä olevaa nuorisotutkimuksen julkaisua ”Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet”. Tommi Hoikkala & Anna Sell (toim.) – raakavedos kirjasta löytyy osoitteesta: http://www.kommentti.fi/sivu.php?artikkeli_id=96. Hyvä, että demokratiasta puhutaan. Lupaamani Tuhti-kommenttikirjoitukseni lisäksi yritin viimeistellä nuoristotutkimusverkoston tulevaan SMASH ASEM! -julkaisuun omaa artikkeliani. Tarkoituksena on saada lyhyitä kirjoituksia tapahtumasta erityisesti perustamamme … Lue lisää
Kerrankin todella erilainen tai ehkä pikemminkin ”tavallinen” perjantai riippuen siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Tulin töistä kotiin kuudelta. Kävimme Annukan kanssa 10 km juoksulenkillä. Saunoimme ja siivosimme sekä kävimme ruokakaupassa. Sähköpostia en avannut lainkaan. Olli Hämäläinen tuli yökylään. Illalla keskustelimme Maan ystävien ja kansalaisaktivismin tulevaisuudesta. Lauantaina vuorossa oli aiemmin sovittu, vuosittain pakollinen eskapismi, eli 24-tunnin pako, nonstop-loma kaikesta normaalihässäkästä. Matkasimme Annukan kanssa Pukkilaan ja japanilaiseen majataloon Yado Oikawaan (http://www.pukkila.fi/yadooikawa/). Suosittelen! … Lue lisää
Vietin kahdeksan vuorokautta yhteen mittaan Älä osta mitään -päivää (http://www.luontoliitto.fi/bnd/). Valitettavasti putki meni poikki tiistaina kun jouduin jättämään huonon sään takia polkupyörän kotiin ja ostamaan bussilipun. Yhtä kaikki. Ostamattomuuskokeilut ovat siitä hyviä, että silloin tulee tehneeksi näkyväksi rahavälitteisen toiminnan, joka omassa elämässä on enemmän tai vähemmän läsnä. Olen usein aiemminkin viettänyt Älä osta mitään -viikkoa. Nyt tavoitteena oli testata onko elämäni muuttunut enemmän vai vähemmän rahavälitteiseksi. On ilo huomata, että … Lue lisää
Sain tänään luettua loppuun Mikko Salasuon tutkimuksen ”Atomisoitunut sukupolvi. Pääkaupunkiseudun nuorisokulttuurinen maisema ja nuorisotyön haasteita 2000-luvun alussa.” Kyseessä on erityisen kiinnostava tutkimus myös kansalaistoiminnan näkökulmasta. Salasuo on havainnut samoja yksilöllistymisen elementtejä nuorisokulttuurissa kuin mitä itse toin esille pro gradu –tutkielmassani (http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=16103). Salasuon mukaan nuorisokulttuurin atomisaatio on johtanut kollektiivisen kulttuurin (ja toiminnan) pisaroitumiseksi hypeindividualistiseksi yksilösumuksi, jossa yksilöt muodostavat löyhiä sosiaalisia kudoksia uuden teknologian, kuten internetin myötä. Helposti kiinnittyvät ilmiöt ja spektaakkelit … Lue lisää
Perjantaina viimeistelin ja lähetin Sosiaalipsykologian päiviä (http://www.uku.fi/ssf/sospsyk/paivat/index.shtml) varten tekemäni abstraktin. Olen menossa puhumaan gradustani työryhmään ”Missiot ja intohimot yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa ja joukkotoiminnassa”. Kiinnostavaa. Lisäksi viimeistelin ja lähetin myös ViSiOlle tekemäni arvion opintokeskusten kestävän kehityksen ohjelmasta. Lauantaina pyöräilin Vantaan Luontokoululle lähelle Sipoonkorpea. Ihastuttavassa puutalossa järjestettiin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin syyskokous. Kokouksessa hyväksyttiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2007 sekä tehtiin sääntömuutoksia. Lisäksi valittiin uusia hallituksen jäseniä erovuoroisten sijaan. Oma puheenjohtajuuskausi jatkuu toistaiseksi vuoden 2007 … Lue lisää
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?
Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.
Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.
https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa.
Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta.
Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään.
Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä.
Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.
Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä.
Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Kirjamessujen kävijämäärät rikkoivat viime viikolla uusia ennätyksiä. Kirjat kiinnostavat, joten tässä pari erinomaista kirjasuositusta kaikille, jos ette ole jo lukeneet/kuunnelleet tai muuten jo täyttäneet sähköistä tai fyysistä kirjahyllyä uusilla kirjoilla viikonlopun aikana.
Sami Keto: enemmän kuin sapiens
Mitä on olla ihminen? Kohti kestävämpää suhdetta maailmaan! Loistava kirja lajien luontosuhteesta. Kirja laajentaa ja syventää merkittävästi sen esikuvana toiminutta sinänsä erinomaista Yuval Noah Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia -teosta. Sami Keto osoittaa lukemattomin esimerkein upeasti ihmisen paikan osana luontoa.
”Maailman vaikutusvaltaisimpia eliöitä ovat olleet sinibakteerit, jotka muuttivat maapallon ilmakehän hapellisiksi ja mahdollistivat valtavan määrän muun elämän kehittynistä.”
Kun ihastellaan tai kauhistellaan ihmisen maankäyttöä esimerkiksi maanviljelyksen myötä, on hyvä muistaa, että lehtimuurahainen on harjoittanut menestyksellistä maanviljelyä jo 50 miljoonan vuoden ajan. Tai kun ihastellaan ihmisen kommunikointikykyä, kannattaisi vaikka tutustua valaiden tai delfiinien viestintään. Ihminen ja sen kulttuuri on täysin riippuvaista luonnosta. Kannattaa toimia ja elää sen mukaan.
Paavo Teittinen: Pitkä vuoro - Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen
Jos kuvittelit, että pakkotyötä ei ole Suomessa, kannattaa lukea tai kuunnella tämä kirja. Viimeistään nyt jokaisen yrityksen kannattaisi hiukan tarkistaa käytäntöjään omassa toiminnassa ja arvoketjussa sekä varmistaa, että siellä toteutuu edes alkeelliset ihmisoikeudet.
Ravintolat, marjanpoiminta, siivous, rakennusala. Viranomaisten kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua ilmiselviin väärinkäytöksiin. Paavo Teittinen maalaa lohduttoman kuvan siitä, miten heikossa asemassa olevia ulkomaalaisia hyödynnetään rahanteon ja bisneksen välineinä, kun samaan aikaan puhutaan kauniita yritysvastuusta. Mitä kaikkea paljastuukaan muilta aloilta, joita ei ole tässä kirjassa käyty läpi?
Kiitos @enemmankuinsapiens ja @instapaavo_official
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!
Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Syntymäpäivän kunniaksi (10.10.) kävin juoksemassa 51 km lenkin. Kiersin kaikki paikat, joissa olen Helsingissä asunut.
Juoksu kulki seuraavaa reittiä: Teerisuontie, Malmi - Kilpolantie, Kontula - Rekipellontie, Vesala - Linnanherrankatu, Vartioharju - Petter Wetteri tie, Herttoniemi - Franzeninkatu, Kallio - Pursimiehenkatu, Punavuori - Hietalahdenkatu, Hietalahti - Hauhontie, Vallila - Somerontie, Vallila - Sofianlehdonkatu, Käpylä ja Koskelantie, Käpylä.
Tuossa on mukana neljä kaupungin vuokra-asuntoa, yksi asunnottomien asuntola, yksi opiskelija-asuntola, kolme yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuokrattua asuntoa ja kolme omistusasuntoa.
Mukavia muistoja eri paikoista!
Näiden lisäksi olen asunut myös Leningradissa, Kannuksessa ja Limassa.
Seuraava juoksulenkki voisi kiertää vaikka kaikki pääkaupunkiseudun paikat, joissa olen ollut töissä.
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.
Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.
Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän.
https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius
#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.
Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri.
Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.
Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.
“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo.
Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon.
https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Suomessa viedään vuosittain 82 miljoonaa broileria teurastomoille. Lisäksi 2,5 miljoonaa elävää, tuntevaa ja kokevaa lintua kuolee keskellä kärsimystä ennen teurastamoa.
#tuhotuotetut @animaliary
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta.
Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä.
Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä.
”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!
Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota:
1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.
2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.
3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).
4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.
5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.
Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.
Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt.
Koko kirjoitus ja laskelmat täällä:
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/
@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720
Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys.
Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa.
Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä.
@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
