Osallistun Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana EU-asioiden komitean ympäristöjaoston kokoukseen, jossa käydään läpi mm. Suomen kantoja EU:n ympäristöministerineuvoston kokouksia varten. Tällä kertaa esityslistalla on Komission ehdotus maaperän suojelua koskevasta teemakohtaisesta strategiasta sekä joulukuun ympäristöministerineuvoston kokouksen asialistalla olevat asiat.
EU-asioiden komitean kokouksen keskustelua kuunnellessani olen entistä vakuuttuneempi siitä, että suomen harjoittama ympäristöpolitiikka pyrkii systemaattisesti vesittämään ja mitätöimään EU:n tasolla käytäviä ympäristöneuvotteluita (jotka nekin, komission esitykset, ovat valmiiksi jo kovin vesitettyjä). Näyttää voimakkaasti siltä, että kun ympärisökysymysten pariin on otettu mukaan eri intresseistä käsin operoivat toimijat (esimerkiksi EK, MTK, SAK, Energiateollisuus, Metsäteollisuus jne.) ja pyritty näin välttämään ympäristökysymysten marginalisoitumista, nurkkapolitiikka, on se ollut kuitenkin omiaan heikentämään kunnianhimoisia ympäristötavoitteita. Samaan aikaan ympäristötoimijat eivät ole ollenkaan puhumassa talous- tai sosiaalipolitiikan ytimissä. Milloin näemme WWF:n tai Luonnonsuojeluliiton edustajat neuvottelemassa Suomen linjauksista talousministerineuvoston kokouksen asialistasta?
Valitettavasti en ehdi EU-asioiden komitean kokouksesta millään Eurooppalaisen Suomen järjestämään EU-seminaariin pikkuparlamentissa ”Democracy and Transparency in the European Union”, jossa puhumassa olisi ollut mm. Paavo Lipponen, Pat Cox, Pala Lehtomäki, Jacob Söderman ja Heidi Hautala. Harmi. Illalla vietämme Annukan kanssa rentoa iltaa saunoen, syöden ja keskustellen.
