Perjantai 23.2.2007

Jouduin kiirehtimään töistä ennen aikoja kuvauksiin Eurooppalaisen Suomen julkaisua varten. Saimme poseerata yhdessä Matti Viialaisen kanssa Sörnäisissä Katri Valan puistossa. Taustalle saatiin Helsingin Energian voimalaitos syytämään hiilidioksidia yhteiseen ilmakehään. Kotona siivosin niin sähköposteja kuin kotiakin. Imuroin, kastelin kukat, pyyhin pölyt, pesin vessan ja pyykkiä, tiskasin sekä vein roskat. Näin jokaviikkoinen siivous tuli hoidettua. Samalla nautiskelin keskiviikkona tekemästämme pastasta ja soijasuikaletomaattikastikkeesta. Annukka oli lähtenyt torstaina työmatkalle Brysseliin. Tarkoitukseni oli mennä illan … Lue lisää

Torstai 22.2.2007

Osallistuin Lohjan Seudun Ympäristöyhdistyksen järjestämään vaalikeskusteluun. Paikalla oli nimekäs joukko ehdokkaita, ml. kansanedustajat Matti Saarinen (sdp), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Christina Gestrin (rkp) sekä Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jussi Patinen (kok.). Itse toimin keskustelun ja tilaisuuden puheenjohtajana Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin edustajana. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö, kierrätys, jätteenpoltto, uraanikaivokset, liikenne-kysymykset olivat paljon esillä. Lisäksi ehdokkaat saivat tehtäväkseen rutistaa käytettyjä maitopurkkeja kasaan kierrätystä varten. Kiitos paikalliselle ympäristöväelle tilaisuuden järjestämisestä! Aiemmin päivällä korviin kantautui myös tieto … Lue lisää

Keskiviikko 21.2.2007

Aamulla lähti Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tiedote koskien Lounais-Sipoosta käytävää keskustelu. Nimesimme piirin metsäasiantuntija Jyri Mikkolan kanssa Helsingin kaupungin hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuoren ja kumppaneiden käymän Sipoo-keskustelun vuoden masentavimmaksi ympäristöteoksi. Alkuillasta kävimme kirjastossa Annukan kanssa etsimässä nuotteja. Asian olisi tosin voinut yhtä hyvin hoitaa netin kautta. Päätimme myös kokeilla tavis-elämää keskellä viikkoa. Siispä laitoimme ruokaa (pastaa ja soijasuikaleita tomaattikastikkeessa) ja katsoimme vuokra-dvd-elokuvana FC Venuksen. Ihan hauska pätkä. Tosin elokuva viljelee älyllisesti köyhää … Lue lisää

Tiistaina 20.2.2007

Ilmastokeskustelu jatkuu kiivaana. EU:n ympäristöneuvosto päätti tänään Brysselissä, että EU on valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä riippumatta siitä, millä aikataululla EU:n ulkopuoliset maat etenevät. Hyvä näin. Ympäristöministeriön tiedote löytyy täältä ja KTM:n täältä. Tämä on kuitenkin riittämätön tavoite. Tarvitaan 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 80 prosentin vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. On turha kuvitella, että Kiina, Intia tai vaikka Bangladesh suostuvat sitoviin päästövähennyksiin elleivät teollisuusmaat vähennä … Lue lisää

Vanhanen varoittaa ilmastokriisin torjumisesta

Pääministeri Matti Vanhanen varoittaa EU:n suunnittelemien uusien yksipuolisten päästötavoitteiden seuraamuksista sanomalehti Ilkassa. Hänen mukaansa 20 prosentin päästötavoitteeseen pyrkiminen veisi pahimmillaan jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Uskomatonta! Olisi parempi olla huolissaan ilmastokriisin seurauksista kuin päästövähennyksien myötä menetetyistä muutamista työpaikoista – varsinkin kun päästövähennysten seurauksena luodaan paljon enemmän uusia työpaikkoja. Esimerkiksi Sternin tekemä raportti (http://www.hm-treasury.gov.uk/independent_reviews/stern_review_economics_climate_change/sternreview_index.cfm) osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 20 % bruttokansantuotteestaan, jos … Lue lisää

Viikonloppu 16-18.2.2007

Torstaina jouduin työkiireiden takia harmikseni perumaan tapaamisen Tapio Laakson kanssa. Onneksi ehdimme illan päätteeksi Annukan kanssa kuitenkin juoksemaan. Perjantaiksi suuntasimmekin sitten Tampereelle. Tampereella järjestettiin Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallisen tutkijakoulun (YHTYMÄ) seminaari. Tapaamisen tarkoituksena oli käydä läpi valittujen jatko-opiskelijoiden tutkimusaiheita ja tutkijakoulun yleisiä asioita. Tämä oli käytännössä ensimmäinen kerta kun esittelin omaa tutkimustani virallisesti. Tilaisuus oli erinomaisen antoisa. Sain paljon hyviä käytännön vinkkejä omaa tutkimustani ajatellen. YHTYMÄ-seminaarin ja lounaan jälkeen jäimme Annukan … Lue lisää

Suomi EU:n ilmastopolitiikan jarru

Ylen uutisten mukaan Suomi ei hyväksy EU-maille yksipuolista 20 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Asiasta päätettiin Suomen EU-asiain ministerivaliokunnassa. Suomi jää EU:ssa pieneen vähemmistöön tavoitetta vastustaessaan. Aivan uskomatonta touhua Suomen hallitukselta. Hävetkää Matti Vanhanen ja Mauri Pekkarinen!! Ympäristöjärjestöt ovat asiasta käärmeissään. Esimerkiksi Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton tiedotteet löytyvät osoitteista: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/hiuksianostattavaa http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/hallitus-petti-ilmaston Esimerkiksi tuoreen asennekyselyn (Ajatuspaja e2) mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää ilmastonmuutosta totena, ja kaksi kolmesta arvioi sen olevan vakavin … Lue lisää

Keskiviikko 14.2.2007

Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa hyväksyimme edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Lisäksi valmistelimme kevätretkeä Tuusulaan ja käsittelimme monia muita asioita. Sitten muutama ajatus elämänhallinnasta. Kaiken a ja o ovat hyvät ja selkeät päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosisuunnitelmat. Näitä kannattaa tietysti päivittää jatkuvasti. Päivän tehtävälistat tulee myös priorisoida! Suunnittele työsi, työskentele suunnitelman mukaan, sovi mitä tehdään ja tee mitä sovitaan. Päivän siirtymähetket (aamuhetki, työpäivän päätteeksi ja iltahetki) ovat tärkeitä. Silloin tulee pysähtyä … Lue lisää

Tiistai 13.2.2007

Saimme maanantaina lähetetty suurimman osan H-kutsuista sen lisäksi, että kävimme juoksemassa tutun 10 kilometrin lenkin. Valitettavasti jouduin työkiireiden takia jättämään Luonnonsuojelijalehden toimitusneuvoston kokouksen väliin. Tiistai aamuna suuntasin Tampereelle jatko-opintoseminaariin. Käsittelyvuorossa oli Jere Niemisen tutkimussuunnitelma hirven yhteiskunnallisesta läsnäolosta. Kiinnostavaa! Session päätteeksi olin sopinut tapamisen tutkimusohjaajani ympäristöpolitiikan professori Yrjö Hailan kanssa. Kävimme hiukan läpi tutkimuskysymyksiäni ja muutamia käytännön asioita. Lisäksi sovimme, että tulen esittelemään tutkimustani sateenvarjoseminaariin huhtikuun lopussa. Jatkossa olisi ehkä syytä … Lue lisää

HS Mielipide: Monipuolinen energiaratkaisu tarpeen

Tänään oli julkaistu myös aimmin kirjoittamani Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus. Hiukan muokattuna, mutta kuitenkin. Ohessa kirjoitus. Sen tiimoilta oli syntynyt myös keskustelua Hesarin verkkosivuilla. HS Mielipide 11.2.2007: Monipuolinen energiaratkaisu tarpeen Ilmasto- ja energiapolitiikka on aihe, jota ei tämän hetken suomalaisessa keskustelussa voi sivuuttaa. Esimerkiksi öljyjätti Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan mukaan (HS 28. 1.) tarvitaan tiukkoja hiilidioksidipäästövähennyksiä. Energiakysymystä ei yhdellä vippaskonstilla, kuten ydinvoiman lisärakentamisella ratkaista. Tuoreen kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä pitää … Lue lisää

Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa