Arvio: Pekka Himanen ja Manuel Castells: Kestävän kasvun malli -loppuraportti

Kestävän kasvun malli Jyrki Katainen Pekka HimanenSäätytalolla julkaistiin torstaina 7.11.2013 Manuel Castellsin ja Pekka Himasen toimittama Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen loppuraportti.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti pääministeri Jyrki Katainen.

Odotukset olivat tietysti kovat kaiken tutkimushankkeen ympärillä leijuneen kohun jälkeen. Valitettavasti monet joutuivat pettymään. Niin minäkin.

Toisaalta. Vaikka olisi kuinka kriittinen, niin kyllä raportissa on paljon kiinnostavia ajatuksia ja se on nopean silmäilyn jälkeen ilman muuta lukemisen arvoinen. Suosittelen siis pääsemään yli omista ennakkoluuloista ja tutustumaan loppuraporttiin avoimin silmin siitä huolimatta, että se ei välttämättä kestä akateemista tarkastelua.

Ohessa on raportin kolme heikkoutta ja sen jälkeen paljon kehuja.

Lue lisää

Ville Lähde: Niukkuuden maailmassa

Niukkuuden maailmassa Ville LähdeOma aika pienen lapsen kanssa on usein niukkaa.

Tästä johtuen kirjojen lukeminen on viime aikoina jäänyt vähemmälle. Ja vielä vähemmälle on jäänyt kirjoista kirjoittaminen. Onneksi lapsi nukkuu päiväunia. Niiden aikana oli pakko lukea viime viikolla yksi mielenkiintoinen teos.

Tämä kirja oli lokakuun alussa ilmestynyt Ville Lähteen kirjoittama Niukkuuden maailmassa.

Lähde ei pohdi kirjassaan kuitenkaan niukkaa aikaa lapsiperheessä. Lähteen teema on niukkuus luonnonvarojen ja resurssien käytön näkökulmasta.  Mitä tarkoittaa esimerkiksi öljyn, makean veden, viljelysmaan ja ruuan ehtyminen.

Samaan aikaan kun suomalaisilla on vaurautta enemmän kuin koskaan, kärsivät miljoonat aineellisesta kurjuudesta ja luonnonvarat hupenevat. Tämän ristiriidan ympärille Lähde kirjoittaa lähes 200 sivua silkkaa asiaa.

Lue lisää

Auton vapaapäivä: Kriittinen pyöräretki valtasi Itäväylän

Leo Stranius ItäväylälläAuton vapaapäivänä (22.9.) noin 200 pyöräilijää valtasi Itäväylän.

Itäväylän ympäristöön on suunniteltu useita autoiluhankkeita, jotka lisäisivät yksityisautoilua: Sörnäisten tunneli, Herttoniemen liikenneympyrä ja tunneli, sekä Itäkeskuksen liittymä. Näistä suunnitelmista on syytä luopua.

Autoiluhankkeiden sijaan Itäväylällä tulisi edistää seuraavia projekteja:
1) Itäväylän varteen on rakennettava suora ja tasainen pyörätie.
2) Itäväylä on muutettava kaduksi.

Alla kuvia iltapäivän pyöräretkestä. Oli todella nautinto pyöräillä Itäväylää pitkin Itäkeskukseen.

Lue lisää

Kumpulan koulukasvitarha: Opetusvirasto ei antanut lupaa portille

Sisäpihojen-aidat-poisHavahduin viime syksynä siihen, että aika monien taloyhtiöiden pihojen välissä on aita. Ihan turhaan.

Huomasin tämän, kun leikin lapsen kanssa omalla pihallamme. Meidän taloyhtiön tontin ja naapurissa sijaitsevan Kumpulan koulukasvitarhan välissä on nimittäin kevyt verkkoaita (ks. oheinen kuva).

Kirjoitin silloin aiheesta blogiini: Ekoisi: Kaadetaan turhat aidat sisäpihoilta.

En jättänyt asiaa blogikirjoituksen varaan, vaan otin suoraan yhteyttä Kumpulan koulukasvitarhan toiminnasta vastaaviin henkilöihin ja keskustelin asiasta taloyhtiössämme talonhoitajan kanssa.

Keskusteluissa kävi ilmi seuraavaa:

Lue lisää

The Earth Song – Ekologinen punktanssimusikaali

The Earth Song tanssiesitysKävin helmikuun alussa lounaalla koreografi Sari Palmgrenin ja hänen kokoamansa tanssiporukan kanssa.

Istuimme noin kymmenen hengen porukalla Silvopeessä ja keskustelimme siitä, mitä meidän pitäisi tehdä käsillä olevan ilmasto- ja ympäristökriisin edessä.

Tästä keskustelusta on syntynyt nyt The Earth Song  eli ekologinen punktanssimusikaali.

The Earth Song on karnevalistinen teos kulutusyhteiskunnan, ihmisen käyttäytymisen ja ympäristönmuutoksen yhtymäkohdista. Esityksessä kuullaan mm. tanssija-esiintyjien, Maria Saivosalmi, Jukka Peltola, Jukka Tarvainen ja Lotta Suomi, omat ympäristötunnustukset.

Lue lisää

Moottorikelkkailu luonnonsuojelualueella

Katselin auringonlaskua luonnonsuojelualueen taake kun horisontin täytti outo meteli. Moottorikelkathan ne sieltä saaren takaa kaahasivat.

Moottorikelkkailu on valitettavasti yleisesti sallittua merkityillä moottorikelkkailureiteillä ja jäällä ellei se aiheuta tarpeetonta häiriötä.

Mitä mieltä olet? Aiheuttaako videossa nähty moottorikelkkailu tarpeetonta häiriötä?

Lue lisää

Ekoisi: Ilotulitevapaa vuodenvaihde

Suomessa myydään vuosittain YLE uutisten mukaan pari miljoonaa ilotulitetta.

Lain mukaan ilotulitteita saa ampua 31.12. klo 18.00 – 1.1. klo 02.00 välisenä aikana. Ammunnan tulee tapahtua häiriötä ja vaaraa aiheuttamatta, ampujan tulee olla täysi-ikäinen ja selvä, ja hänen tulee käyttää suojalaseja tuotteita ampuessaan. Ilotulitteita ei tule käyttää asutusalueiden keskellä.

Ilotulite on valittu vuonna 2009 vuoden turhakkeeksi. Monille ilotulitus aiheuttaa kuitenkin suunnatonta iloa. Toisaalta sillä on omat haittansakin.

Ohessa neljä syytä, miksi meidän perheessä ei ammuta raketteja:

Lue lisää

Ympäristön ystävän sähköyhtiö: Ekosähkö

Olen aiemmin hankkinut kotiini Kraft&Kulturin ekosähköä ja sitä ennen Etelä-Savon energian tuulisähköä.

Aika ajoin on kuitenkin syytä kilpailuttaa oma sähköyhtiö ja arvioida, mikä yhtiö tarjoaa kaikkein parhaimman vaihtoehdon ympäristötietoiselle ihmiselle.

Suosittelen kaikille seuraavia kriteerejä sähköyhtiön valinnassa

1. Tarjolla on Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkittyä sähköä
2. Energiayhtiön tuotannosta mahdollisimman suuri osa on uusiutuvaa energiaa
3. Energiayhtiö tarjoaa asiakkailleen tuulisähköä.
4. Energiayhtiö toimii ja viestii ympäristökysymyksistä aktiivisesti.

Tältä pohjalta pyysin marraskuun 2012 lopussa tarjoukset Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Ekoenergia-sivujen kautta. Tarjoukset tulivat nopeasti yhdeksältä eri energiayhtiöltä. Fortum, Porvoon energia ja Tammisaaren Energia eivät vaivautuneet vastaamaan. Lisäksi helsinkiläisenä kaupunginvaltuutettuna otin vertailuun mukaan Helsingin Energian – vaikka yhtiö ei SLL:n Ekoenergiaa tarjoakaan.

Lue lisää

Luomukasviskori ja Seitan-kinkku presidentti Sauli Niinistölle ja Jenni Haukiolle

Pyöräilin aamupäivällä (20.12.) presidentin asunnolle Mäntyniemeen.

Olin mukana yhdentoista eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestön kanssa  luovuttamassa  luomujuureksista ja -kasviksista sekä seitan-kinkusta kootun herkkukorin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistölle.

Kasviskori luovutettiin nyt presidentille ensimmäistä kertaa. Samalla järjestöt toivottivat presidenttiparille hyvää joulua ja terveyttä uudelle vuodelle.

Järjestöjen yhteisessä tiedotteessa totesin seuraavaa:
”Sen lisäksi, että kasvisruoka on herkullista, sillä on myös suora vaikutus ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointiin sekä Suomessa että koko maapallolla. Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia kasvisruuasta ja luomutuotannosta. Luomukasvisten ja -juuresten käyttö auttaa säilyttämään suomalaista luontoa puhtaana ja monimuotoisena”, kommentoi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.

Lue lisää

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa