Tiistai 27.11.2007 – Tampereella ja seminaarissa

Aamupäivällä olin pitkästä aikaa Tampereella jatko-opintoseminaarissa eli umbrellassa. Käsittelimme Eveliina Asikaisen tutkimushanketta ”lähiön luonnot”. Eveliina on tehnyt hervantalaisten asukkaiden kanssa kävelyhaastatteluja lähialueen ympäristöön ja tutkii sitä kautta ihmisten luontokäsityksiä. Tampereen jälkeen jatkoin Suomen luonnonsuojeluliiton EU:n energia- ja ilmastopolitiikka – mahdollisuus Suomelle -seminaariin (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/eu-energiapolitiikka) Helsinkiin ja Tieteiden talolle. Pidin seminaarin avauspuheenvuoron ja toimin keskustelun puheenjohtajana. Puheenvuorossani harmittelin Suomen energia- ja ilmastopolitiikan heikkoutta. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen on ehkäissyt tehokkaasti kaikki panostukset uusiutuviin … Lue lisää

Kontallaan 1.12. ilmastomuutoksen uhrien puolesta

KONTALLAAN poliittinen katuperformanssi ILMASTONMUUTOKSEN UHRIEN PUOLESTA ”Näyttää siltä, että ensimmäisen ja kolmannen maailman ero kulkee yhä enemmän sen vastakkainasettelun mukaisesti, joka erottaa sen, että elää pitkän ja tyydyttävän elämän täynnä materiaalista ja kulttuurista rikkautta, siitä, että omistaa elämänsä jollekin transsendentaaliselle Syylle”, kirjoittaa slovakialainen psykoanalyytikko Slavoj Zizek. Se, että kolmannen maailman kansalaisen on valmis uhraamaan henkensä Syyn puolesta, on ensimmäisen maailman kansalaiselle pahasti häiriintynyt asenne. Onko mitään Syytä, jonka puolesta olisimme … Lue lisää

Viikonloppu 23.-25.11.2007 – Lempäälässä autuushoidossa

Koko viikonloppu sujui mukavasti Luontaiskylpylässä Lempäälässä (http://www.lempaalanluontaiskylpyla.fi/) Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen ja syysvaltuuston kokouksissa. Heti aluksi nautitun autuushoidon jälkeen oli hyvä aloittaa kokousputki. Paikka oli ihastuttava – lukuunottamatta kasvisruokatarjoilua, joka piti sisällään lähinnä perunaa ja keitettyjä vihanneksia. Parjantaina ja lauantaina oli vuorossa liittohallituksen kokous. Kävimme läpi norppaenergian kriteeri- ja sääntöuudistusta, keskustelimme Inarin luonnonsuojelutilanteesta, tarkastelimme taloustilannetta ja lukemattomia muita pikkujuttuja. Liittohallituksen kokouksen jälkeen oli vuorossa liiton syyskokous. Asialistalla oli toimintasuunnitelman ja talousarvion … Lue lisää

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei ole uhka vaan mahdollisuus

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei ole uhka vaan mahdollisuus Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta ja parantamaan energiatehokkuutta. Luonnonsuojeluliiton mielestä tämä tarjoaa Suomelle erinomaisia mahdollisuuksia siirtyä ilmastopolitiikan edelläkävijäksi. Lue koko tiedote osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/euonmahdollisuus

Keskiviikko 21.11.2007 – Homeinen ilmasto

Osallistuin aamupäivällä eduskunnassa ympäristöministeriön Ilmastofoorumin järjestämään seminaariin aiheesta ”Kohti Balia”. Paikalla oli puhumassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo ja ilmastoneuvottelija Outi Berghäll. Lisäksi eri järjestöt pitivät omia puheenvuorojaan. Valitettavasti energiateollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden puheenvuorot olivat niin homeisia, että tilassa oli vaikea hengittää. Lääkkeeksi ilmastokriisiin tarjottiin muun muassa fossiilisia energialähteitä, ydinvoimaa, hiilen talteenottoa, kuluttajien käyttäytymisen muuttamista ja kilpailukykyä. Kaikki tahot painottivat, ihan oikein, globaalia ilmastosopimusta, jossa kaikki maat … Lue lisää

Viikonloppu 17.-18.11.2007 – Tulevaisuuspohdintaa ja arkea, IPCC:n neljäs raportti

Jouduin harmikseni jättämään väliin Maan ystävien (http://www.maanystavat.fi) väentapaamisen Ähtärissä. Lauantaina kävimme Annukan kanssa aamulla juoksemassa Tampereella. Päivän mittaan tein kaikkia pieniä rästihommia pois. Illaksi menimme Annukan kanssa istumaan lähikuppilaan eli ravintola Old Sophieen. Ravintolassa törmäsimme myös Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalaiseen. Kepalaiset olivat jäähdyttelemässä samana päivänä ollutta vuosikokoustaan. Keskustelimme Annukan kanssa illan mittaan tuntitolkulla mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmistani. En osaa päättää, haluanko pitkällä tähtäimellä jatkaa nykyisessä työssäni tietoliikennealalla, tehdä väitöskirjaa ja siirtyä … Lue lisää

Torstai – Perjantai 15.-16.11.2007 – YHTYMÄ ja Pajusen autohimo

Osallistuin tortaina ja perjantaina yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallisen tutkijakoulun eli YHTYMÄ:n (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/opetus/yhtyma.shtml) kaksipäiväiseen seminaariin, jonka aiheena oli normatiivisuus. Tilaisuus oli sikäli sekä antoisa että haastava, koska paikalla oli koko suomalaisen yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen terävin kärki. Kukin YHTYMÄ:n jatko-opiskelija sai esitellä kahden päivän aikana oman tutkimuksensa normatiivista tausta-ajatusta. Perjantaina Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys julkaisivat tiedotteen, jossa tyrmäsimme Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen autohimoiset kommentit edelliseltä päivältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/pajusenautointo Jäimme perjantaina Annukan kanssa … Lue lisää

Keskiviikko 14.11.2007 – kotitaloutemme luonnonvarojen kulutus (MIPS)

Osallistuimme alkusyksystä Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-hankkeeseen (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips) pilottitaloutena. Hankkeessa mitattiin kahden hengen kotimme ekologista selkäreppua asumisen ja elintarvikkeiden osalta. Tulokset olivat siedettäviä. Selvästi suomalaisten keskitasoa alempana. Asumisen luonnonvarojen kokonaiskäyttö kotitaloudessamme oli yhteensä 5000 kg henkilöä kohden vuodessa. Keskiverto suomalainen kuluttaa asumiseen 11 300 kg luonnonvaroja. Elintarvikkeen ekologinen selkäreppu oli omalta osaltamme taas 2100 kg henkilöä kohden vuodessa suomalaisten keskiarvon ollessa 5900 kg. Asumisen osalta eniten luonnonvarojen kuormitusta aiheutti kaukolämpö (2444 kg). … Lue lisää

Tiistai 13.11.2007 – Ympäristöoikeus yhteiskuntatieteenä

Osallistuin maanantaina ja tiistaina Suomen Akatemian Ympäristö- ja oikeus -tutkimusohjeman seminaariin Ympäristöoikeus yhteiskuntatieteena. Paikalla oli vakuuttava joukko yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen eturivin tutkijoita. Lisätietoja tutkimusohjelmasta ja seminaarista löytyy osoitteesta: http://www.aka.fi/index.asp?id=99980233423b448987bc4ad5472a7992 Ensimmäisen päivän keskustelua hallitsivat paljolti puhe ympäristökysymyksen normeista, periaatteista ja käytänteistä vastuun näkökulmasta (esim. Coleman, Rawls). Myöhemmissä sessioissa korostui hallinnan (governance) eri näkökulmat. Toki päivien aikana mukaan tarttui paljon muitakin hyviä käsitteitä ja näkemyksiä. Suomen perustuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731) 20 §:n mukaan: ” Vastuu … Lue lisää

Viikonloppu 9.-11.11.2007 – Hyötysuhde tällä viikolla 66,4 %

Perjantaina kokoonnuimme Nuorisotutkimusverkostoon pohtimaan nuorisotutkijoiden kanssa Jokelan tragediaa. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisesti puheenvuoroja http://www.kommentti.fi -palstalle. Lisäksi keskustelimme Mikko Salasuon kanssa mahdollisuudesta tehdä pieni julkaisu talonvaltausliikehdinnästä. Projekti lähtenee käyntiin heti ensi viikolla. Viikonloppua värittivät kolmet eri tuparit. Perjantaina olimme Merin ja Laurin tupareissa Käpylässä. Lauantaina piipahdimme ensin Pian ja Tepon tupareissa Latokartanossa ja sieltä pyöräilimme takaisin vielä Maijan ja Kallen tupareihin Kumpulaan. Paljon IRL sosialisoimista. Hyvä niin, koska naamakirja kyllästyttää. Koko … Lue lisää

Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Seuraa minua Instagramissa