Tiistai 27.11.2007 – Tampereella ja seminaarissa

Aamupäivällä olin pitkästä aikaa Tampereella jatko-opintoseminaarissa eli umbrellassa. Käsittelimme Eveliina Asikaisen tutkimushanketta ”lähiön luonnot”. Eveliina on tehnyt hervantalaisten asukkaiden kanssa kävelyhaastatteluja lähialueen ympäristöön ja tutkii sitä kautta ihmisten luontokäsityksiä. Tampereen jälkeen jatkoin Suomen luonnonsuojeluliiton EU:n energia- ja ilmastopolitiikka – mahdollisuus Suomelle -seminaariin (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/eu-energiapolitiikka) Helsinkiin ja Tieteiden talolle. Pidin seminaarin avauspuheenvuoron ja toimin keskustelun puheenjohtajana. Puheenvuorossani harmittelin Suomen energia- ja ilmastopolitiikan heikkoutta. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen on ehkäissyt tehokkaasti kaikki panostukset uusiutuviin … Lue lisää

Kontallaan 1.12. ilmastomuutoksen uhrien puolesta

KONTALLAAN poliittinen katuperformanssi ILMASTONMUUTOKSEN UHRIEN PUOLESTA ”Näyttää siltä, että ensimmäisen ja kolmannen maailman ero kulkee yhä enemmän sen vastakkainasettelun mukaisesti, joka erottaa sen, että elää pitkän ja tyydyttävän elämän täynnä materiaalista ja kulttuurista rikkautta, siitä, että omistaa elämänsä jollekin transsendentaaliselle Syylle”, kirjoittaa slovakialainen psykoanalyytikko Slavoj Zizek. Se, että kolmannen maailman kansalaisen on valmis uhraamaan henkensä Syyn puolesta, on ensimmäisen maailman kansalaiselle pahasti häiriintynyt asenne. Onko mitään Syytä, jonka puolesta olisimme … Lue lisää

Viikonloppu 23.-25.11.2007 – Lempäälässä autuushoidossa

Koko viikonloppu sujui mukavasti Luontaiskylpylässä Lempäälässä (http://www.lempaalanluontaiskylpyla.fi/) Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen ja syysvaltuuston kokouksissa. Heti aluksi nautitun autuushoidon jälkeen oli hyvä aloittaa kokousputki. Paikka oli ihastuttava – lukuunottamatta kasvisruokatarjoilua, joka piti sisällään lähinnä perunaa ja keitettyjä vihanneksia. Parjantaina ja lauantaina oli vuorossa liittohallituksen kokous. Kävimme läpi norppaenergian kriteeri- ja sääntöuudistusta, keskustelimme Inarin luonnonsuojelutilanteesta, tarkastelimme taloustilannetta ja lukemattomia muita pikkujuttuja. Liittohallituksen kokouksen jälkeen oli vuorossa liiton syyskokous. Asialistalla oli toimintasuunnitelman ja talousarvion … Lue lisää

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei ole uhka vaan mahdollisuus

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei ole uhka vaan mahdollisuus Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta ja parantamaan energiatehokkuutta. Luonnonsuojeluliiton mielestä tämä tarjoaa Suomelle erinomaisia mahdollisuuksia siirtyä ilmastopolitiikan edelläkävijäksi. Lue koko tiedote osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/euonmahdollisuus

Keskiviikko 21.11.2007 – Homeinen ilmasto

Osallistuin aamupäivällä eduskunnassa ympäristöministeriön Ilmastofoorumin järjestämään seminaariin aiheesta ”Kohti Balia”. Paikalla oli puhumassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo ja ilmastoneuvottelija Outi Berghäll. Lisäksi eri järjestöt pitivät omia puheenvuorojaan. Valitettavasti energiateollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden puheenvuorot olivat niin homeisia, että tilassa oli vaikea hengittää. Lääkkeeksi ilmastokriisiin tarjottiin muun muassa fossiilisia energialähteitä, ydinvoimaa, hiilen talteenottoa, kuluttajien käyttäytymisen muuttamista ja kilpailukykyä. Kaikki tahot painottivat, ihan oikein, globaalia ilmastosopimusta, jossa kaikki maat … Lue lisää

Viikonloppu 17.-18.11.2007 – Tulevaisuuspohdintaa ja arkea, IPCC:n neljäs raportti

Jouduin harmikseni jättämään väliin Maan ystävien (http://www.maanystavat.fi) väentapaamisen Ähtärissä. Lauantaina kävimme Annukan kanssa aamulla juoksemassa Tampereella. Päivän mittaan tein kaikkia pieniä rästihommia pois. Illaksi menimme Annukan kanssa istumaan lähikuppilaan eli ravintola Old Sophieen. Ravintolassa törmäsimme myös Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalaiseen. Kepalaiset olivat jäähdyttelemässä samana päivänä ollutta vuosikokoustaan. Keskustelimme Annukan kanssa illan mittaan tuntitolkulla mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmistani. En osaa päättää, haluanko pitkällä tähtäimellä jatkaa nykyisessä työssäni tietoliikennealalla, tehdä väitöskirjaa ja siirtyä … Lue lisää

Torstai – Perjantai 15.-16.11.2007 – YHTYMÄ ja Pajusen autohimo

Osallistuin tortaina ja perjantaina yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallisen tutkijakoulun eli YHTYMÄ:n (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/opetus/yhtyma.shtml) kaksipäiväiseen seminaariin, jonka aiheena oli normatiivisuus. Tilaisuus oli sikäli sekä antoisa että haastava, koska paikalla oli koko suomalaisen yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen terävin kärki. Kukin YHTYMÄ:n jatko-opiskelija sai esitellä kahden päivän aikana oman tutkimuksensa normatiivista tausta-ajatusta. Perjantaina Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys julkaisivat tiedotteen, jossa tyrmäsimme Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen autohimoiset kommentit edelliseltä päivältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/pajusenautointo Jäimme perjantaina Annukan kanssa … Lue lisää

Keskiviikko 14.11.2007 – kotitaloutemme luonnonvarojen kulutus (MIPS)

Osallistuimme alkusyksystä Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-hankkeeseen (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips) pilottitaloutena. Hankkeessa mitattiin kahden hengen kotimme ekologista selkäreppua asumisen ja elintarvikkeiden osalta. Tulokset olivat siedettäviä. Selvästi suomalaisten keskitasoa alempana. Asumisen luonnonvarojen kokonaiskäyttö kotitaloudessamme oli yhteensä 5000 kg henkilöä kohden vuodessa. Keskiverto suomalainen kuluttaa asumiseen 11 300 kg luonnonvaroja. Elintarvikkeen ekologinen selkäreppu oli omalta osaltamme taas 2100 kg henkilöä kohden vuodessa suomalaisten keskiarvon ollessa 5900 kg. Asumisen osalta eniten luonnonvarojen kuormitusta aiheutti kaukolämpö (2444 kg). … Lue lisää

Tiistai 13.11.2007 – Ympäristöoikeus yhteiskuntatieteenä

Osallistuin maanantaina ja tiistaina Suomen Akatemian Ympäristö- ja oikeus -tutkimusohjeman seminaariin Ympäristöoikeus yhteiskuntatieteena. Paikalla oli vakuuttava joukko yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen eturivin tutkijoita. Lisätietoja tutkimusohjelmasta ja seminaarista löytyy osoitteesta: http://www.aka.fi/index.asp?id=99980233423b448987bc4ad5472a7992 Ensimmäisen päivän keskustelua hallitsivat paljolti puhe ympäristökysymyksen normeista, periaatteista ja käytänteistä vastuun näkökulmasta (esim. Coleman, Rawls). Myöhemmissä sessioissa korostui hallinnan (governance) eri näkökulmat. Toki päivien aikana mukaan tarttui paljon muitakin hyviä käsitteitä ja näkemyksiä. Suomen perustuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731) 20 §:n mukaan: ” Vastuu … Lue lisää

Viikonloppu 9.-11.11.2007 – Hyötysuhde tällä viikolla 66,4 %

Perjantaina kokoonnuimme Nuorisotutkimusverkostoon pohtimaan nuorisotutkijoiden kanssa Jokelan tragediaa. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisesti puheenvuoroja http://www.kommentti.fi -palstalle. Lisäksi keskustelimme Mikko Salasuon kanssa mahdollisuudesta tehdä pieni julkaisu talonvaltausliikehdinnästä. Projekti lähtenee käyntiin heti ensi viikolla. Viikonloppua värittivät kolmet eri tuparit. Perjantaina olimme Merin ja Laurin tupareissa Käpylässä. Lauantaina piipahdimme ensin Pian ja Tepon tupareissa Latokartanossa ja sieltä pyöräilimme takaisin vielä Maijan ja Kallen tupareihin Kumpulaan. Paljon IRL sosialisoimista. Hyvä niin, koska naamakirja kyllästyttää. Koko … Lue lisää

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa