Tiistai 27.11.2007 – Tampereella ja seminaarissa

Aamupäivällä olin pitkästä aikaa Tampereella jatko-opintoseminaarissa eli umbrellassa. Käsittelimme Eveliina Asikaisen tutkimushanketta ”lähiön luonnot”. Eveliina on tehnyt hervantalaisten asukkaiden kanssa kävelyhaastatteluja lähialueen ympäristöön ja tutkii sitä kautta ihmisten luontokäsityksiä. Tampereen jälkeen jatkoin Suomen luonnonsuojeluliiton EU:n energia- ja ilmastopolitiikka – mahdollisuus Suomelle -seminaariin (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/eu-energiapolitiikka) Helsinkiin ja Tieteiden talolle. Pidin seminaarin avauspuheenvuoron ja toimin keskustelun puheenjohtajana. Puheenvuorossani harmittelin Suomen energia- ja ilmastopolitiikan heikkoutta. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen on ehkäissyt tehokkaasti kaikki panostukset uusiutuviin … Lue lisää

Kontallaan 1.12. ilmastomuutoksen uhrien puolesta

KONTALLAAN poliittinen katuperformanssi ILMASTONMUUTOKSEN UHRIEN PUOLESTA ”Näyttää siltä, että ensimmäisen ja kolmannen maailman ero kulkee yhä enemmän sen vastakkainasettelun mukaisesti, joka erottaa sen, että elää pitkän ja tyydyttävän elämän täynnä materiaalista ja kulttuurista rikkautta, siitä, että omistaa elämänsä jollekin transsendentaaliselle Syylle”, kirjoittaa slovakialainen psykoanalyytikko Slavoj Zizek. Se, että kolmannen maailman kansalaisen on valmis uhraamaan henkensä Syyn puolesta, on ensimmäisen maailman kansalaiselle pahasti häiriintynyt asenne. Onko mitään Syytä, jonka puolesta olisimme … Lue lisää

Viikonloppu 23.-25.11.2007 – Lempäälässä autuushoidossa

Koko viikonloppu sujui mukavasti Luontaiskylpylässä Lempäälässä (http://www.lempaalanluontaiskylpyla.fi/) Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen ja syysvaltuuston kokouksissa. Heti aluksi nautitun autuushoidon jälkeen oli hyvä aloittaa kokousputki. Paikka oli ihastuttava – lukuunottamatta kasvisruokatarjoilua, joka piti sisällään lähinnä perunaa ja keitettyjä vihanneksia. Parjantaina ja lauantaina oli vuorossa liittohallituksen kokous. Kävimme läpi norppaenergian kriteeri- ja sääntöuudistusta, keskustelimme Inarin luonnonsuojelutilanteesta, tarkastelimme taloustilannetta ja lukemattomia muita pikkujuttuja. Liittohallituksen kokouksen jälkeen oli vuorossa liiton syyskokous. Asialistalla oli toimintasuunnitelman ja talousarvion … Lue lisää

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei ole uhka vaan mahdollisuus

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei ole uhka vaan mahdollisuus Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta ja parantamaan energiatehokkuutta. Luonnonsuojeluliiton mielestä tämä tarjoaa Suomelle erinomaisia mahdollisuuksia siirtyä ilmastopolitiikan edelläkävijäksi. Lue koko tiedote osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/euonmahdollisuus

Keskiviikko 21.11.2007 – Homeinen ilmasto

Osallistuin aamupäivällä eduskunnassa ympäristöministeriön Ilmastofoorumin järjestämään seminaariin aiheesta ”Kohti Balia”. Paikalla oli puhumassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo ja ilmastoneuvottelija Outi Berghäll. Lisäksi eri järjestöt pitivät omia puheenvuorojaan. Valitettavasti energiateollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden puheenvuorot olivat niin homeisia, että tilassa oli vaikea hengittää. Lääkkeeksi ilmastokriisiin tarjottiin muun muassa fossiilisia energialähteitä, ydinvoimaa, hiilen talteenottoa, kuluttajien käyttäytymisen muuttamista ja kilpailukykyä. Kaikki tahot painottivat, ihan oikein, globaalia ilmastosopimusta, jossa kaikki maat … Lue lisää

Viikonloppu 17.-18.11.2007 – Tulevaisuuspohdintaa ja arkea, IPCC:n neljäs raportti

Jouduin harmikseni jättämään väliin Maan ystävien (http://www.maanystavat.fi) väentapaamisen Ähtärissä. Lauantaina kävimme Annukan kanssa aamulla juoksemassa Tampereella. Päivän mittaan tein kaikkia pieniä rästihommia pois. Illaksi menimme Annukan kanssa istumaan lähikuppilaan eli ravintola Old Sophieen. Ravintolassa törmäsimme myös Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalaiseen. Kepalaiset olivat jäähdyttelemässä samana päivänä ollutta vuosikokoustaan. Keskustelimme Annukan kanssa illan mittaan tuntitolkulla mahdollisista tulevaisuuden suunnitelmistani. En osaa päättää, haluanko pitkällä tähtäimellä jatkaa nykyisessä työssäni tietoliikennealalla, tehdä väitöskirjaa ja siirtyä … Lue lisää

Torstai – Perjantai 15.-16.11.2007 – YHTYMÄ ja Pajusen autohimo

Osallistuin tortaina ja perjantaina yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnallisen tutkijakoulun eli YHTYMÄ:n (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/opetus/yhtyma.shtml) kaksipäiväiseen seminaariin, jonka aiheena oli normatiivisuus. Tilaisuus oli sikäli sekä antoisa että haastava, koska paikalla oli koko suomalaisen yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen terävin kärki. Kukin YHTYMÄ:n jatko-opiskelija sai esitellä kahden päivän aikana oman tutkimuksensa normatiivista tausta-ajatusta. Perjantaina Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys julkaisivat tiedotteen, jossa tyrmäsimme Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen autohimoiset kommentit edelliseltä päivältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/pajusenautointo Jäimme perjantaina Annukan kanssa … Lue lisää

Keskiviikko 14.11.2007 – kotitaloutemme luonnonvarojen kulutus (MIPS)

Osallistuimme alkusyksystä Suomen luonnonsuojeluliiton KotiMIPS-hankkeeseen (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips) pilottitaloutena. Hankkeessa mitattiin kahden hengen kotimme ekologista selkäreppua asumisen ja elintarvikkeiden osalta. Tulokset olivat siedettäviä. Selvästi suomalaisten keskitasoa alempana. Asumisen luonnonvarojen kokonaiskäyttö kotitaloudessamme oli yhteensä 5000 kg henkilöä kohden vuodessa. Keskiverto suomalainen kuluttaa asumiseen 11 300 kg luonnonvaroja. Elintarvikkeen ekologinen selkäreppu oli omalta osaltamme taas 2100 kg henkilöä kohden vuodessa suomalaisten keskiarvon ollessa 5900 kg. Asumisen osalta eniten luonnonvarojen kuormitusta aiheutti kaukolämpö (2444 kg). … Lue lisää

Tiistai 13.11.2007 – Ympäristöoikeus yhteiskuntatieteenä

Osallistuin maanantaina ja tiistaina Suomen Akatemian Ympäristö- ja oikeus -tutkimusohjeman seminaariin Ympäristöoikeus yhteiskuntatieteena. Paikalla oli vakuuttava joukko yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen eturivin tutkijoita. Lisätietoja tutkimusohjelmasta ja seminaarista löytyy osoitteesta: http://www.aka.fi/index.asp?id=99980233423b448987bc4ad5472a7992 Ensimmäisen päivän keskustelua hallitsivat paljolti puhe ympäristökysymyksen normeista, periaatteista ja käytänteistä vastuun näkökulmasta (esim. Coleman, Rawls). Myöhemmissä sessioissa korostui hallinnan (governance) eri näkökulmat. Toki päivien aikana mukaan tarttui paljon muitakin hyviä käsitteitä ja näkemyksiä. Suomen perustuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731) 20 §:n mukaan: ” Vastuu … Lue lisää

Viikonloppu 9.-11.11.2007 – Hyötysuhde tällä viikolla 66,4 %

Perjantaina kokoonnuimme Nuorisotutkimusverkostoon pohtimaan nuorisotutkijoiden kanssa Jokelan tragediaa. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisesti puheenvuoroja http://www.kommentti.fi -palstalle. Lisäksi keskustelimme Mikko Salasuon kanssa mahdollisuudesta tehdä pieni julkaisu talonvaltausliikehdinnästä. Projekti lähtenee käyntiin heti ensi viikolla. Viikonloppua värittivät kolmet eri tuparit. Perjantaina olimme Merin ja Laurin tupareissa Käpylässä. Lauantaina piipahdimme ensin Pian ja Tepon tupareissa Latokartanossa ja sieltä pyöräilimme takaisin vielä Maijan ja Kallen tupareihin Kumpulaan. Paljon IRL sosialisoimista. Hyvä niin, koska naamakirja kyllästyttää. Koko … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa