Perjantai 12.9.2008 – demokratia-asiakirja ja ilmastolakivaikuttaminen

Aamupäivällä kokoustin oikeusministeriössä KANE:n demokratiatyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Ryhmän tavoitteena on osallistua Demokratia-asiakirjan valmisteluun. Asiakirjan tavoitteena taas on muodostaa yleiskuva suomalaisen demokratian tilasta sekä tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet ja tehdä niitä koskevia esityksiä. Oikeusministeriön demokratia-yksiköltä on syksyn mittaan valmistumassa kolme aiheeseen liittyvää taustaselvitystä. Asiakirja on tarkoitus kirjoittaa vuoden 2009 alkupuolella ja saada hallituksen iltakoulun käsittelyyn syksyllä 2009. Kävimme Annukan, Elinan ja Kuuran kanssa lounaalla Zen Sushissa. Tämän jälkeen polkaisin Kiasmaan tapaamaan Meri … Lue lisää

Torstai 11.9.2008 – Europarlamentilta EI turpeelle

Osallistuin valtiovarainministeri Kataisen järjestämään tilaisuuteen polttoaineveron porrastuksesta päästöjen mukaan. Aiheesta lisää SLL:n ilmastoblogimerkinnässäni täällä: http://ilmastoblogi.wordpress.com/2008/09/12/katainen-ja-polttoaineverouudistus/. Iltapäivällä istuin kokouksessa Luonnonsuojelija-lehden toimitusneuvostossa, jonka päälle kokoustimme vielä Luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanjan Voima-lehden väliin tulevan ilmasto lautasella -liitteen tiimoilta. Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen teki viikon mittaan hartijavoimin töitä komission ilmasto- ja energiapaketin uusiutuvien energialähteitä koskevan RES-direktiivin kanssa. Parlamentin teollisuusvaliokunnan äänestys päättyi onnellisesti sen hylätessä Eija-Riitta Korholan ja muiden turve-esitykset. SLL:n tiedote löytyy täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/EU-EI-turpeelle

Keskiviikko 10.9.2008 – Poliisi ja kuluttajamuotti

Suomen luonnonsuojeluliiton etusivulle kirjoittamani kolumnin hallituksen budjettiesityksestä löytyy tästä: http://www.sll.fi/kolumni/. Vietin päivän Tampereen Hervannassa. Osallistuin poliisien toimintaympäristön arviointiseminaariin. Oma puheenvuoroni käsitteli yhteiskunnallisia liikkeitä ja talonvaltauksia. Yllättävän moni poliisijohdosta oli itse käynyt vallatussa talossa. Itselläni oli mahdollisuus kuunnella pari päivillä pidettyä mielenkiintoista esitelmää. Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen tutkija Liina Puustinen on tehnyt erittäin mielenkiintoisen väitöskirjan (Kuluttajamuotti – Kuluttajuuden tuottamisesta mainonnan instituutioissa, https://oa.doria.fi/handle/10024/36405). Puustisen mukaan kulttuurin läpimainonnallistuminen näkyy esimerkiksi siinä, että myös … Lue lisää

Tiistai 9.9.2008 – ihmisbanderolli

Ihmisbanderolli-tempaus onnistui yli odotusten! Sateisesta, tuulisesta ja kylmästä säästä huolimatta paikalle tuli yli 120 ihmistä, jolloin saimme muodostettua ”ilmastolaki nyt” -tekstin vaivattomasti. Aamupäivän aikana paikalla kävi huomattava joukko kansanedustajia. Paikalla olivat myös käytänössä kaikkien suurten (ja pientekin) medioiden edustajat. Lakialoitteen takana on nyt jo 45 kansanedustajaa. Tanja Karpelan samana päivänä jättämä lakialoite löytyy täältä: http://www.polttavakysymys.fi/index.html/ilmastolaki.pdf. Lisäksi kannattaa huomata myös Raija Vahasalon (kok) kirjallinen kysymys ilmastolaista ministeri Pekkariselle täältä: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_620_2008_p.shtml Katso … Lue lisää

Maanantaina 8.9.2008 – vegaaniaamupala

Aamulla juoksulenkin jälkeen söimme Annukan kanssa herkullista vegaaniaamupalaa samalla kun Kotilääkäri-lehden kuvaaja kävi ottamassa kuvia ekologisesta yhdessäsyömisestä. Aamupäivällä pidimme Suomen luonnonsuojeluliitossa ympäristönsuojelusektorin koordinaatiokokousta. Heti tämän jälkeen jatkoimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin asioilla, jonka jälkeen keskustelin vielä SLL:n erinomaisen toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskisen kanssa tulevaisuuden kuvioista. Aamupäivän kokouksen jälkeen polkaisin lounaalle Silvopleehen. Ranskalainen toimittaja halusi haastatella Suomen ydinvoimatilanteesta. Iltapäivällä kävimme vielä läpi viimeisiä askelmerkkejä seuraavan päivän ihmisbanderolli-tempauksesta. Kokouksen lopuksi jäimme leikkaamaan viimeisä makuualustoja.

Lihankulutusta vähentämällä ilmastonmuutosta vastaan

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) puheenjohtajaksi uudelleen valittu Rajendra Pachauri sanoi The Observerin haastattelussa (7.9.) sen minkä kaikki jo tiesivät. Lihankulutuksen vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä. Kasvisyöjä Pachauri ehdottaa jokaiselle yhtä kasvispäivää viikossa. Itse suosittelisin veganismia. Kouluissa ja julkisissa ruokaloissa tulisi olla lähtökohtaisesti tarjolla vain kauden vegaaniruokaa. Tarvittaessa voisi olla saatavilla sekaruokavaliotakin niille, jotka sitä välttämättä haluavat. The Observerin koko juttu on luettavissa osoitteessa: http://www.guardian.co.uk/environment/2008/sep/07/food.foodanddrink Olen menossa tulevalla viikolla … Lue lisää

Kansalaisyhteiskunta – missä olet?

Osallistuin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan järjestämään kansalaisyhteiskuntafoorumiin. Lisätietoja aiheesta: http://www.kansanvalta.fi/. Paikalla oli vaikutusvaltainen joukko Suomen keskeisimpien järjestöjen johtoa. Kuulimme alustuksia toimikunnan toimintasuunnitelmasta sekä jaostojen työstä. Tilaisuudessa oli paikalla http://www.response.fi/ toteuttamassa reaaliaikaisia yleisökyselyitä. Systeemi on yllättävän toimiva ja sillä on mahdollista kerätä isoissa kokouksissa todella kiinnostavaa tietoa. Lisäksi ideoimme toimikunnan visiota. Oma työryhmämme päätyi seuraavaan ehdotukseen: Osallistuva, innovatiivinen ja hyvinvoiva kansalaisyhteiskunta, joka inspiroi ihmisiä ja yhteisöjä tasapuolisesti toteuttamaan vaikutusmahdollisuuksiaan. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa (http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Jarjestotjayhteisot/Neuvottelukunta) on … Lue lisää

Kielletään hehku- ja halogeenilamput sekä sähkökiukaat

Osallistuin TEM:n energiatehokkuustoimikunnan kotitalousjaoston kokoukseen. Sessiossa oli todella kiinnostavia alustuksia. Esimerkiksi Adato Energia esitteli alustavia tutkimustuloksiaan kotitalouksien sähkönkäytöstä. Suurin osa kotitalouksien sähköstä kuluu valaistukseen (23%), kylmälaitteisiin (13%), sähkökiukaisiin (8%) ja viihdelaitteisiin (8%). Energiatehokkuuden parantamiseksi olisi mainioita keinoja: Miltä kuulostaisi vaikka hehku- ja halogeenilamppujen sekä asuntokohtaisten sähkökiukaiden kieltäminen? Usein odotetaan, että kuluttajat ratkaisevat ilmastokriisin. Kun kuitenkin listasimme/ideoimme energiansäästökeinoja kuluttajien, teollisuuden ja palvelun tuottajien sekä valtiovallan toimesta toteutettavaksi, kasautuivat suurimmat toiveet valtiovallalle … Lue lisää

Energiaennusteita alaspäin

SLL:n toimistolla oli maanantaina paljon uusia-vanhoja kasvoja. Kaisa Murdoch palasi verkkotoimittajaksi ja Maija Sarpo Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ympäristöasiantuntijaksi. Lisäksi Teemu Kettunen aloitti ekoenergiavastaavan opintovapaasijaisena ja uusi harjoittelija Marja Vänttinen astui kehiin mukaan. Täällä on aivan huippu meininki ja mahtavat ihmiset! Iltapäivän istuin ympäristöministeriön ilmastofoorumissa. Käsittelimme komission ilmasto- ja energiapakettia sekä kansainvälisten neuvotteluiden tilannetta. Suomi yrittää edelleen saada RES-direktiivissä turvetta uusiutuvaksi ja maksimaalisia joustomekanismeja käyttöönsä. Kokouksessa Metallityöväen Liiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen huomautti, … Lue lisää

Vastavirtaan

Osallistuin Vastavirta-festivaalin (http://www.vastavirta-festivaali.net/) ilmastopaneeliin ”Tuleeko vielä hiihtokelejä?”. Mukaan tarttui pari mielenkiintoista huomiota/ajatusta. Budjettiriihessä päätetyt verohelpotukset ovat istuvan hallituksen suurin ympäristö- ja ilmastorikos. Päätöksellä lisätään mielipuolista luonnonvarojen kulutusta ja näin kiihdytetään kasvihuonekaasupäästöjä. Kanavoimalla verohelpotukset erityisesti suurituloisille, halutaan varmistaa ilmeisesti vain se, että talouden pyörät pyörivät, kulutus kasvaa ja matka ilmastohelvettiin ensimmäisessä luokassa jatkuu. Energiayhtiöiden yksityistämisajatuksista tulisi luopua. Energiayhtiöt tulisi saada yhteiskunnallisen kontrollin ja demokraattisen päätöksenteon piiriin. Vain näin voidaan varmistaa riittävät … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa