Perjantai 12.9.2008 – demokratia-asiakirja ja ilmastolakivaikuttaminen

Aamupäivällä kokoustin oikeusministeriössä KANE:n demokratiatyöryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Ryhmän tavoitteena on osallistua Demokratia-asiakirjan valmisteluun. Asiakirjan tavoitteena taas on muodostaa yleiskuva suomalaisen demokratian tilasta sekä tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet ja tehdä niitä koskevia esityksiä. Oikeusministeriön demokratia-yksiköltä on syksyn mittaan valmistumassa kolme aiheeseen liittyvää taustaselvitystä. Asiakirja on tarkoitus kirjoittaa vuoden 2009 alkupuolella ja saada hallituksen iltakoulun käsittelyyn syksyllä 2009. Kävimme Annukan, Elinan ja Kuuran kanssa lounaalla Zen Sushissa. Tämän jälkeen polkaisin Kiasmaan tapaamaan Meri … Lue lisää

Torstai 11.9.2008 – Europarlamentilta EI turpeelle

Osallistuin valtiovarainministeri Kataisen järjestämään tilaisuuteen polttoaineveron porrastuksesta päästöjen mukaan. Aiheesta lisää SLL:n ilmastoblogimerkinnässäni täällä: http://ilmastoblogi.wordpress.com/2008/09/12/katainen-ja-polttoaineverouudistus/. Iltapäivällä istuin kokouksessa Luonnonsuojelija-lehden toimitusneuvostossa, jonka päälle kokoustimme vielä Luonnonsuojeluliiton ruoka-kampanjan Voima-lehden väliin tulevan ilmasto lautasella -liitteen tiimoilta. Ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen teki viikon mittaan hartijavoimin töitä komission ilmasto- ja energiapaketin uusiutuvien energialähteitä koskevan RES-direktiivin kanssa. Parlamentin teollisuusvaliokunnan äänestys päättyi onnellisesti sen hylätessä Eija-Riitta Korholan ja muiden turve-esitykset. SLL:n tiedote löytyy täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/EU-EI-turpeelle

Keskiviikko 10.9.2008 – Poliisi ja kuluttajamuotti

Suomen luonnonsuojeluliiton etusivulle kirjoittamani kolumnin hallituksen budjettiesityksestä löytyy tästä: http://www.sll.fi/kolumni/. Vietin päivän Tampereen Hervannassa. Osallistuin poliisien toimintaympäristön arviointiseminaariin. Oma puheenvuoroni käsitteli yhteiskunnallisia liikkeitä ja talonvaltauksia. Yllättävän moni poliisijohdosta oli itse käynyt vallatussa talossa. Itselläni oli mahdollisuus kuunnella pari päivillä pidettyä mielenkiintoista esitelmää. Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen tutkija Liina Puustinen on tehnyt erittäin mielenkiintoisen väitöskirjan (Kuluttajamuotti – Kuluttajuuden tuottamisesta mainonnan instituutioissa, https://oa.doria.fi/handle/10024/36405). Puustisen mukaan kulttuurin läpimainonnallistuminen näkyy esimerkiksi siinä, että myös … Lue lisää

Tiistai 9.9.2008 – ihmisbanderolli

Ihmisbanderolli-tempaus onnistui yli odotusten! Sateisesta, tuulisesta ja kylmästä säästä huolimatta paikalle tuli yli 120 ihmistä, jolloin saimme muodostettua ”ilmastolaki nyt” -tekstin vaivattomasti. Aamupäivän aikana paikalla kävi huomattava joukko kansanedustajia. Paikalla olivat myös käytänössä kaikkien suurten (ja pientekin) medioiden edustajat. Lakialoitteen takana on nyt jo 45 kansanedustajaa. Tanja Karpelan samana päivänä jättämä lakialoite löytyy täältä: http://www.polttavakysymys.fi/index.html/ilmastolaki.pdf. Lisäksi kannattaa huomata myös Raija Vahasalon (kok) kirjallinen kysymys ilmastolaista ministeri Pekkariselle täältä: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_620_2008_p.shtml Katso … Lue lisää

Maanantaina 8.9.2008 – vegaaniaamupala

Aamulla juoksulenkin jälkeen söimme Annukan kanssa herkullista vegaaniaamupalaa samalla kun Kotilääkäri-lehden kuvaaja kävi ottamassa kuvia ekologisesta yhdessäsyömisestä. Aamupäivällä pidimme Suomen luonnonsuojeluliitossa ympäristönsuojelusektorin koordinaatiokokousta. Heti tämän jälkeen jatkoimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin asioilla, jonka jälkeen keskustelin vielä SLL:n erinomaisen toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskisen kanssa tulevaisuuden kuvioista. Aamupäivän kokouksen jälkeen polkaisin lounaalle Silvopleehen. Ranskalainen toimittaja halusi haastatella Suomen ydinvoimatilanteesta. Iltapäivällä kävimme vielä läpi viimeisiä askelmerkkejä seuraavan päivän ihmisbanderolli-tempauksesta. Kokouksen lopuksi jäimme leikkaamaan viimeisä makuualustoja.

Lihankulutusta vähentämällä ilmastonmuutosta vastaan

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) puheenjohtajaksi uudelleen valittu Rajendra Pachauri sanoi The Observerin haastattelussa (7.9.) sen minkä kaikki jo tiesivät. Lihankulutuksen vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista hillitä ilmaston lämpenemistä. Kasvisyöjä Pachauri ehdottaa jokaiselle yhtä kasvispäivää viikossa. Itse suosittelisin veganismia. Kouluissa ja julkisissa ruokaloissa tulisi olla lähtökohtaisesti tarjolla vain kauden vegaaniruokaa. Tarvittaessa voisi olla saatavilla sekaruokavaliotakin niille, jotka sitä välttämättä haluavat. The Observerin koko juttu on luettavissa osoitteessa: http://www.guardian.co.uk/environment/2008/sep/07/food.foodanddrink Olen menossa tulevalla viikolla … Lue lisää

Kansalaisyhteiskunta – missä olet?

Osallistuin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan järjestämään kansalaisyhteiskuntafoorumiin. Lisätietoja aiheesta: http://www.kansanvalta.fi/. Paikalla oli vaikutusvaltainen joukko Suomen keskeisimpien järjestöjen johtoa. Kuulimme alustuksia toimikunnan toimintasuunnitelmasta sekä jaostojen työstä. Tilaisuudessa oli paikalla http://www.response.fi/ toteuttamassa reaaliaikaisia yleisökyselyitä. Systeemi on yllättävän toimiva ja sillä on mahdollista kerätä isoissa kokouksissa todella kiinnostavaa tietoa. Lisäksi ideoimme toimikunnan visiota. Oma työryhmämme päätyi seuraavaan ehdotukseen: Osallistuva, innovatiivinen ja hyvinvoiva kansalaisyhteiskunta, joka inspiroi ihmisiä ja yhteisöjä tasapuolisesti toteuttamaan vaikutusmahdollisuuksiaan. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnassa (http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Jarjestotjayhteisot/Neuvottelukunta) on … Lue lisää

Kielletään hehku- ja halogeenilamput sekä sähkökiukaat

Osallistuin TEM:n energiatehokkuustoimikunnan kotitalousjaoston kokoukseen. Sessiossa oli todella kiinnostavia alustuksia. Esimerkiksi Adato Energia esitteli alustavia tutkimustuloksiaan kotitalouksien sähkönkäytöstä. Suurin osa kotitalouksien sähköstä kuluu valaistukseen (23%), kylmälaitteisiin (13%), sähkökiukaisiin (8%) ja viihdelaitteisiin (8%). Energiatehokkuuden parantamiseksi olisi mainioita keinoja: Miltä kuulostaisi vaikka hehku- ja halogeenilamppujen sekä asuntokohtaisten sähkökiukaiden kieltäminen? Usein odotetaan, että kuluttajat ratkaisevat ilmastokriisin. Kun kuitenkin listasimme/ideoimme energiansäästökeinoja kuluttajien, teollisuuden ja palvelun tuottajien sekä valtiovallan toimesta toteutettavaksi, kasautuivat suurimmat toiveet valtiovallalle … Lue lisää

Energiaennusteita alaspäin

SLL:n toimistolla oli maanantaina paljon uusia-vanhoja kasvoja. Kaisa Murdoch palasi verkkotoimittajaksi ja Maija Sarpo Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ympäristöasiantuntijaksi. Lisäksi Teemu Kettunen aloitti ekoenergiavastaavan opintovapaasijaisena ja uusi harjoittelija Marja Vänttinen astui kehiin mukaan. Täällä on aivan huippu meininki ja mahtavat ihmiset! Iltapäivän istuin ympäristöministeriön ilmastofoorumissa. Käsittelimme komission ilmasto- ja energiapakettia sekä kansainvälisten neuvotteluiden tilannetta. Suomi yrittää edelleen saada RES-direktiivissä turvetta uusiutuvaksi ja maksimaalisia joustomekanismeja käyttöönsä. Kokouksessa Metallityöväen Liiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen huomautti, … Lue lisää

Vastavirtaan

Osallistuin Vastavirta-festivaalin (http://www.vastavirta-festivaali.net/) ilmastopaneeliin ”Tuleeko vielä hiihtokelejä?”. Mukaan tarttui pari mielenkiintoista huomiota/ajatusta. Budjettiriihessä päätetyt verohelpotukset ovat istuvan hallituksen suurin ympäristö- ja ilmastorikos. Päätöksellä lisätään mielipuolista luonnonvarojen kulutusta ja näin kiihdytetään kasvihuonekaasupäästöjä. Kanavoimalla verohelpotukset erityisesti suurituloisille, halutaan varmistaa ilmeisesti vain se, että talouden pyörät pyörivät, kulutus kasvaa ja matka ilmastohelvettiin ensimmäisessä luokassa jatkuu. Energiayhtiöiden yksityistämisajatuksista tulisi luopua. Energiayhtiöt tulisi saada yhteiskunnallisen kontrollin ja demokraattisen päätöksenteon piiriin. Vain näin voidaan varmistaa riittävät … Lue lisää

Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!