5.4.2009: Sunnuntain kulku

Aamupäivällä kävimme Annukan kanssa juoksemassa. Iltapäivän aluksi olimme naapurustossa Tepon ja Pian luona Usvan yksivuotissyntymäpäivillä. Kiitos herkuista ja hyvästä seurasta! Käpylästä jatkoin matkaa Kirkkonummelle pitämään juhlaesitelmää Kirkkonummen kansalaisopiston 40-vuotispääjuhlaan. Paikalla oli noin 200 juhlavierasta sekä aivan erinomaista kulttuuriohjelmaa. Rehtori Anna Lyytikäinen oli loihtinut hienon juhlatilaisuuden. Illalla valmistauduin tulevan viikon esityksiin sekä kävin läpi sähköposteja. Pääsiäisnoitia ei näkynyt. Olisin antanut mielellään niille vaikka ilmastonmuutosesitteitä. PS. Sosiaalikeskus Satama on avattu: http://valtaus.q-olio.net/

4.4.2009: Joka toinen kuutti hukkuu – Anttila vain nukkuu

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii Saimaalle ehdotonta verkkokalastuskieltoa ajalle 15.4.-30.6., jotta hupenemassa oleva norppakanta voitaisiin pelastaa. Tällä hetkellä joka toinen kuutti kuolee kalastajien verkkoihin. Keväistä verkkokalastuskieltoa Saimaalle kannatti maaliskuussa julkaistussa mielipidekyselyssä 78 prosenttia itäsuomalaisista ja vain 10 prosenttia vastusti. Tämä oli jopa enemmän kuin Suomessa keskimäärin (68 prosenttia ja 12 prosenttia). Yleisestä mielipiteestä huolimatta maa- ja metsäalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ei ole suostunut keväiseen verkkokalastuskieltoon. Helsingin keskustassa osoittikin tänään noin 400 hengen joukko … Lue lisää

2.4.2009: Itämeri kuolee – ympäristöhallinto ajetaan alas

Osallistuin keskiviikkona 1.4. Kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen, jonka teemana oli Itämeri. Kokouksen asialista ja esitykset löytyvät ympäristöministeriön verkkosivuilta. Professori Markku Ollikainen nosti esille omassa puheenvuorossaan sen minkä ympäristöministeri Lehtomäki ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Thors jättivät omissa puheenvuoroissaan vähemmälle. Maatalouden ympäristöpolitiikka on tehotonta ja yhdyskuntien jätevesiin ei ole puututtu tarpeeksi. Itse peräänkuulutin keskustelussai samaa. EU:n maatalouden ympäristötuki kaipaa radikaalia uudistamista. Toisaalta myös kulutustottumuksia on muutettava enemmän kasvispainotteista ruokavaliota suosivaksi. Tarvitaan sektoreiden … Lue lisää

2.4.2009: Saunalahti kusettaa

Hankkiessani Saunalahti Turbo Full Rate -liittymän (la 14.2.) minulle luvattiin myymälässä pakettiin kuuluva nettitikku seuraavalle viikolla. Toimitusongelmista johtuen nettitikkua ei ole kuitenkaan pystytty toimittamaan. Asiakaspalvelusta luvattiin (5.3.), että nettitikku toimitettaisiin minulle viimeistään 19.3.-2.4. välisenä aikana. Toistaiseksi nettitikkua ei ole kuitenkaan kuulunut. Soitin tänään torstaina 2.4. asiakaspalveluun, jossa todettiin, että tikkua ei ole edelleenkään saatavilla eikä mahdollista toimitusaikaa pystytä arvioimaan. Kehoitettiin kuitenkin ottamaan uudelleen yhteyttä viimeistään pe 17.4., mikäli mitään ei … Lue lisää

30.3.2009: Helsingin Sanomien ilmoittaja olikin nainen

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina 29.3. kokosivun henkilökohtaisen seuranhakuilmoituksen – ”kirje kadotetulle”. Esimerkiksi YLE uutisoi aiheesta seuraavaa: ”Mies etsii sunnuntain Helsingin Sanomissa kokosivun ilmoituksella helsinkiläisravintolassa helmikuussa näkemäänsä naista. Mies kertoo ilmoitustekstissä, ettei rohjennut lähestyä naista tapaamisiltana. Mies ei saa naista millään mielestään ja etsii häntä nyt lehden avulla.” Myös Helsingin Sanomat uutisoi samasta aiheesta maanantaina 30.3. kertoen seuraavaa: ”Epätavallisessa ilmoituksessa mies etsi ravintolassa tapaamaansa naista ja pyysi tätä vastaamaan hänelle englanniksi.” Alkuperäisessä … Lue lisää

29.3.2009: Loputtoman kesän viimeinen päivä

Perjantaina istuin liikenne- ja viestintäministeriössä kuuntelemassa eri ruuhkamaksumallien vaikutuksia. Lue aiheesta ilmastoblogiin kirjoittamani miniraportti. Iltapäivällä toimittaja haastatteli aurinkoenergian potentiaaleista Suomessa. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa aurinkoenergian potentiaaliksi on arvioitu pyöreä nolla. VTT:n laskelmien mukaan jo matalalla tukitasolla Suomessa olisi kuitenkin vähintään 0,5 TWh potentiaali vuoteen 2020 mennessä. Aurinkoteknillinen yhdistys arvioi potentiaaliksi 1-2 TWh. Aurinkoenergia tarvitsee tuekseen syöttötariffia. Illalla kävimme Annukan kanssa syömässä ravintola Kotossa ja hankkimassa Annukalle uudet juoksukengät sekä katsamassa … Lue lisää

28.3.2009 Citykanien tragedia ratkeaa filosofin vastaanotolla

Antti Nylen kirjoittaa Imagessa (3/2009) osuvasti kulutuskulttuurista: ”Sana ”kulutuskulttuuri” on murhaavan osuva. Sen käsitteellistä julmuutta ei heti havaitse, koska se on käynyt niin tutuksi. Kulutus: pois ja paljaaksi viljelyä, eroosiota, katoa. Kulutuskulttuuri huuhtoo hengestä, materiasta ja perinteestä hedelmällisen ja uusiutuvan aineksen pois kunnes jäljellä on vain stony rubbish, kivista hukkamaata, johon mitkään juuret eivät pysty.” Nylenin mukaan citykaneissa ”toteutuu kulutuskulttuurin ihanne: ne syövät oman kasvualustansa hedelmättömäksi, kunnes muuttavat muualle, jos … Lue lisää

25.3.2009: Ilouutinen: Verot nousee!

Aamupäivällä osallistuin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Kansalaisjärjestöteemaryhmän kokoukseen. Lisäksi väänsimme Luonnonsuojeluliitossa yhden mahdollisen EU-hankkeen budjettia. Iltapäivällä pohdimme Norppaenergian ympäristömerkityn lämmön konseptimuutosta sekä lueskelin läpi sisäministeriön lausunnolle lähetettyä kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiaa. Päivän ilouutinen on kuitenkin se, että hallitus sopi kehysriihessä alkoholi- ja energiaverojen korotuksista. Näin verotuksen painopistettä siirretään enemmän työn verotuksesta luonnonvarojen käytön ja kulutuksen verotukseen. Ekologinen verouudistus etenee siis humisten vaikka viherelvytys näyttääkin ontuvan vielä pahemman kerran. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen … Lue lisää

24.3.2009: Joka toinen kuutti hukkuu, miksi?

Maanantaina annoin lyhyen haastattelun Me Naiset -lehteen tulevan lauantain Earth hour -tapahtumasta. Valojen sammuttaminen on suositeltavaa sillä kotitalouksien sähkönkulutuksesta suurin osa tulee juuri valtaistuksesta. Illalla kävin juoksemassa ja valmistauduin tuleviin puheenvuoroihin. Tiistaina pidin lyhyen kommenttipuheenvuoron Kimmo Tiilikaisen ja Oras Tynkkysen ohella Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä Suomen Greenhouse Development Rights (GDR) -ilmasto-oikeudenmukaisuusmallin julkaisutilaisuudessa. Aiheeseen liittyvän kirjoitukseni voi lukea Kaventajista. GDR-mallin mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjä vuoden 1990 tasosta 60 prosentilla vuoteen 2020 … Lue lisää

22.3.2009: Sellainen tavallinen viikonloppu

Lauantain ohjelmaan kuului seuraavaa.  Pitkät aamu-unet ja rauhallinen aamupala. Kävely Asokaan. Vasemmistonuorten koulutustilaisuus kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Annukan renkaan vaihto ja pyörän huoltoa. Nautinnollinen lounas Silvopleessä ja elokuva Slummien miljonääri. Lopuksi vielä Annukan suorittama hiusten lyhennys. Slummien miljonääri oli hyvä ja vaikuttava elokuva. Hyvä kuvaus ja rytmitys. Hieno äänimaailma. Tarina oli kuitenkin perinteinen ja juonesta oli aika vaikea löytää mitään sen syvempiä merkityksiä tai saada uusia ajatuksia. Vähän liian väkivaltainen vaikkakin varmasti … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa