26.4.2009: Pekka Haavisto Koijärvestä

Sunnuntaina luin aamupalalla 15 kilometrin juoksulenkin jälkeen Suomen kuvalehteä. Pekka Haavisto kirjoitti upeasti Koijärven tapahtumista: ”En enää palannut järvelle, mutta joskus tunsin nousevani Koijärven lintutorniin uudestaan. Yksi sellainen hetki oli, kun valtioneuvoston istunnossa 20. elokuuta 1998 hyväksyttiin Suomen ehdtus Natura 2000 -verkostoksi. Jokaisesta kiistanalaisesta alueesta on käyty pitkä väittely ympäristöministerinä johtamassani ministerityöryhmässä. Kokouksia oli pidetty useamman kerran viikossa aamuseitsemältä. Hiukset muuttuivat harmaiksi, mutta ympäristöministeriön puolustus piti, ja esitys saatiin valmiiksi. … Lue lisää

25.4.2009: Onnistunut ydinvoimamielenosoitus ja hyvät keskustelut

Superonnistunut ydinvoimamielenosoitus lauantaina 25.4.! Tiedote mielenosoituksesta löytyy tästä:Noin 800 mielenosoittajaa vaati biotaloutta ja energinsäästöä, ei uusia ydinvoimaloita Video mielensoituksesta täällä sekä kuvia ja muuta tietoa osoitteessa: http://www.ydinvoima.net Kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille! Tästä on hyvä jatkaa ja pudottaa pohja pois ydinvoimahulluudelta. Mielenosoituksen jälkeen oli vuorossa Suomen sosiaalifoorumin yhteydessä järjestetty Suomen luonnonsuojeluliiton keskustelutilaisuus henkilökohtaisista päästöoikeuksista. Paikalla oli yli 60 innokasta kuuntelijaa. Kirjoittelin keskustelun yhteenvedon ilmastoblogiin. Henkilökohtaisista päästöoikeuksista siirryimme sujuvasti seuraavaan keskustelutilaisuuteen … Lue lisää

24.4.2009: Ydinvoiman vastaisen superviikonlopun startti – Liian riippuvainen polkupyärästä?

Ydinvoiman vastaisen superviikonlopun avaus nähtiin eduskuntatalon rappusilla. Olin itsekin paikalla päivystämässä yhdessä sisuksistaan savua päästelevän ydinvoimatroijanhevosen kanssa.  Samalla oli mahdollisuus pysähtyä keskustelemaan ilmasto- ja energiapolitiikasta muutamien töihin saapuvien kansanedustajien kanssa. Aamupäivä jatkui tiedotustilaisuudella, jossa kansanedustajat ja eri puolilta Suomea paikalle saapuneet ydinvoiman vastaisten kansanliikkeiden edustajat lyttäsivät puheet lisäydinvoiman tarpeesta. Aiheesta uutisoi esimerkiksi Helsingin Sanomat otsikolla Ydinvoimaa vastaan maanlaajuinen kampanja. Lisäksi kannattaa katsoa Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen tiedote:Ydinvoiman vastaiset kansanliikkeet: ydinvoimasta … Lue lisää

19.4.2009: Kaikki suomalaiset valmiita tekemään jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Lauantaina osallistuin HYY:n vihreiden ja Sitoutumattoman vasemmiston 50-vuotisjuhliin. Itse en ole toiminut koskaan kummassakaan järjestössä, mutta monet ystäväni ovat. Paikalla olikin ihastuttava joukko oman elämäni sankareita ja idoleita. Kiitos hyvästä seurasta! Sunnuntaina kävin juoksemassa 20 kilometrin lenkin aikaan 1:52:22. Ensimmäinen kymppi mentiin Annukan kanssa ja toisen jatkoin yksinäni. Matkalla törmäsimme myös Kuuran kanssa kävelyllä olleeseen Jukkaan. Jukka liittyi hetkeksi juoksuseuraan ja samalla pääsin kokeilemaan juoksua lastenvaunujen kanssa. Homma sujui yllättävän … Lue lisää

17.4.2009: Kansalaisjärjestöfoorumissa viherelvytystä ja perustuloa

Iltapäivällä olin eduskunnassa SDP:n järjestämässä kansalaisjärjestöfoorumissa. Tilaisuuden aluksi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja puheenjohtaja Jutta Urpilainen alustivat kansalaisyhteiskunnan merkityksestä Suomessa. Myöhemmin jakaannuimme työryhmiin pohtimaan kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudennäkymiä lama-ajan Suomessa. Itse peräänkuulutin ilmastoystävällistä viherelvytystä. Hallituksen tulisi pikaisesti kutsua ympäristöjärjestöt kokoon pohtimaan toimenpiteitä ilmastokriisin torjumiseksi sekä elvytyksen suuntaamiseksi mahdollisimman ympäristöystävällisesti esimerkiksi joukkoliikenteen edistämiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Perustulo olisi myös oiva tapa edistää sosiaalista kestävyyttä ja ihmisten osallistumista kansalaistoimintaan työttömyyden lisääntyessä. Iltaa … Lue lisää

16.4.2009: Rikkaruohopäivillä teollinen romahdus

Aamupäivällä keskustelimme Riku Eskelisen ja Maria Nuutisen kanssa ilmastonmuutoksen huomioimisesta kaavoituksessa. Olennaista on sijoittaa palvelut keskimäärin 300 metrin etäisyydelle asutuksesta. Muuten homma rakentuu yksityisautoilun varaan. Iltapäivällä istuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokouksessa. Kävimme keskustelua kansalaisjärjestöjen verotuksesta sekä oikeusministeriön valmistelemasta demokratia-asiakirjasta ja siihen liittyvästä valtioneuvoston periaatepäätösluonnoksesta. Vaihtoehtoista kansalaistoimintaa tarjoaa Rikkaruohopäivät. Kevätpörinään ja uusien tuulien haistelemiseen voi hakea inspiraatiota mm. keskustelemalla teollisesta romahduksesta, uusista teknologioista ja osallistumalla käsityöpotpuriin.   KANEn kokouksesta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton … Lue lisää

15.4.2009: Kokoomuslaisten kanssa – liharuokapäivä kouluihin

Aamupäivällä vedin Suomen luonnonsuojeluliiton toimiston ekotiimin kokousta. Iltapäivällä istuin eduskunnassa kokoomuslaisen kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa keskustelemassa ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta. Seuraamme liittyivät pian myös kansanedustajat Sanna Perkiö ja Raija Vähäsalo. Kokoomuslaisilla on selvä halu pitää esillä myös ympäristöasioita. Hyvä! Eduskunnan käytävällä jäin juttelemaan vielä Paavo Arhinmäkeä haastattelemaan tulleisiin YLE:n Hullu juttu -ohjelmaa tekeviin Esko Naskaliin ja Jari Kykkäseen. Helsingin Vihreät Nuoret ehdotti liharuokapäivää kouluihin. Järjestö vaatii reilua askelta kohti ympäristöystävällisempää, eettisempää … Lue lisää

14.4.2009: Turpeen energiakäytön haitat

Vastasin Seinäjoen sanomien toimittajalle turpeen energiakäytöstä. Turpeen energiakäyttö tulisi lopettaa vuoteen 2020 mennessä. Turve on ilmaston kannalta kivihiiltäkin pahempi energiantuotantomuoto. Energiaturpeen käytön vähentäminen on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät 20 prosenttia, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla. Turpeenoton lupakäytäntöä tulee tiukentaa. Turpeen energiakäytölle ei tue myöntää enää ympäristö- ja rakennuslupia. Lisätietoja: Turpeen energiakäytön haitat – kysymyksiä ja vastauksia Turve – fossiilinen energiaratkaisu -esite (pdf)

13.4.2009: Pidennetty viikonvaihde

Pidennetty viikonvaihde. Otaniemessä nuorten syntymäpäiväjuhlissa. Pyöräilemässä tuulessa. Nauvossa keskustelemassa ja lukemassa, hengittämässä aurinkoa, juoksemassa, saunomassa ja meressä uimassa. Leskenlehtiä ja sitruunaperhonen bongattu. Bussissa torkkumassa. Kaupungissa näpyttelemässä tietokonetta, keskustelemassa serkun kanssa lounaspöydässä, tekemässä työtä jolla on tarkoitus.

9.4.2009: Mitä jätät jälkeesi?

Maanantaina olin puhumassa ajatuspaja e2:n tilaisuudessa energiaturvallisuudesta. Aiheesta voi lukea lisää ilmastoblogista. Lisäksi vastailin Kuluttaja-lehden juttua varten yritysten viherpesusta. Tiistaina vietin aamupäivän Suomen luonnonsuojeluliiton kokouksissa. TEM julkisti väliraporttinsa tuulivoiman syöttötariffista. Aiheeseen liittyvän tiedotteen ja raportin voi lukea täältä:Työryhmä esittää tuulivoimalle markkinaehtoista takuuhintaa. Kannattaa katsoa myös Luonnonsuojeluliiton tiedote aiheesta: Tuulivoima ei saa riittävää tukea syöttötariffityöryhmältä. Iltapäivällä suuntasin Turkuun puhumaan ilmastonmuutoksesta Varsinais-Suomen luonnonsuojelulupiirin tilaisuuteen. Keskiviikkona vietin iltapäivän Sitran valmisteleman Kansallisen luonnonvarastrategian julkaisuseminaarissa. … Lue lisää

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa