Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi.  

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

Lue lisää

Tekoälyn päästöt

Tekoälyn päästöistä on puhuttu paljon. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi yhden ChatGPT-haun päästöt voivat olla jopa 10-100 kertaa suuremmat kuin perinteisen Google-haun päästöt ollen jopa 5-50 gCO2e per haku. Tämä vastaa helposti jo useamman sadan metrin fossiiliautoilua. Kun tekoälyhakuja tekee kymmeniä tai satoja päivässä, alkaa päästöjä kertymään jo ihan merkittävä määrä. 

Kuva Vuoden 2025 Purkutaidenäyttelystä Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture

Google julkaisi (https://cloud.google.com/blog/products/infrastructure/measuring-the-environmental-impact-of-ai-inference) vihdoin tietoja oman tekoälynsä energiankulutuksesta ja päästöistä. Googlen mukaan tehostumiskehitys on ollut huimaaa. Tällä hetkellä arvioidaan, että yksi tekstipohjainen tekoälyhaku kuluttaa 0,24 Wh energiaa, joka tarkoittaa noin 0,03 gCO2e päästöjä per haku kuluttaen noin 0,26 millilitraa vettä (vastaa noin viittä pisaraa). Vastaavasti yksi ChatGPT-haku (https://blog.samaltman.com/the-gentle-singularity) kuluttaa energiaa 0,34 Wh ja aiheuttaa näin noin 0,04 gCO2e päästöt. 

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. Isoa kuvaa nämä eivät silti muuta. Vaikka energiankulutus olisi 1 Wh eli nelinkertainen per haku, eivät päästöt olisi kuin 0,125 gCO2e eli edelleen 40-400 kertaa pienemmät kuin mitä olen aiemmin kuvitellut. 

Lue lisää

Triathlonin hiilijalanjälki

Triathlonin kilpailukausi alkaa olla tämän vuoden osalta ohi. On aika arvioida mitä tuli tehtyä/aiheutettua noin ilmaston näkökulmasta. Paljonko on triathlon-harrastukseni kasvihuonekaasupäästöt? 

Olen harrastanut triathlonia aktiivsesti usemman vuoden ja minua on pitkään vaivannut harrastukseni päästöt. 

Vaikka en lennä tai hanki juurikaan kilpailuvarusteita ja kuljen harrastuksiin pyörällä sekä syön lisääntyneeseen energiantarpeeseen vain ilmastoystävällistä vegaaniruokaa, olen silti miettinyt paljonko tulen aiheuttaneeksi mahdollisia lisäpäästöjä harrastukseni myötä. 

Paras tapa ottaa epätietoisuutta haltuun, on selvittää vaikutukset eli tässä tapauksessa päästöt. Käytännössä harrastukseni päästöt, jossa ilmastoasiat on huomioitu suhteellisen hyvin, on noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset tähän verrattuna eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.  

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Seuraavassa olen arvioinut oman triathlon-harrastuksen päästöjä varustehankintojen, harjoittelun sekä harjoitusleirien ja kilpailujen näkökulmasta. Samalla pohdin mitä päästöt voisivat olla ”tyypillisen” aktiiviharrastajan toimesta. Lopuksi on listattu tärkeimmät suositukset siitä mitä jokaisen triathlon-harrastajan kannattaisi huomioida minimoidakseen omat päästönsä.  

Lue lisää

Kannattaako ilmastonäkökulmasta valita sähköpyörä vai tavallinen pyörä?

Viime vuosina sähköpyörät ovat yleistyneet huimaa vauhtia. Varsinkin tämä on näkynyt työsuhdepyörissä. Esimerkiksi Vapaus Bikes Finland Oy:n tekemässä työsuhdepyöriä koskevassa selvityksessä (https://www.vapaus.io/tyosuhdepyora-tutkimus) peräti 76 % oli valinnut sähköpyörän.

Olennaista pyöräilyn ilmastovaikutuksia arvioitaessa on tietysti huomioida se, millaista liikkumista pyöräily tai sähköpyöräily korvaa vai tuleeko kilometrit (ja niiden päästöt) vain jo olemassaolevan liikkumisen lisäksi/päälle, jolloin päästötkin ovat lisäisiä.

Käytännössä sähköpyörän valmistuksen päästöt ovat noin 150 kgCO2e vrt. tavallisen pyörän valmistuksen päästöt noin 100 kgCO2e (tai vrt. auton valmistuksen päästöt 5000-10 000 kgCO2e). Tuo 50 kilon päästöero sähköpyörän ja perinteisen pyörän valmistuksen päästöissä vastaa noin 333 kilometrin autoilua (150 gCO2e/km päästävällä autolla).

Lue lisää

Matkustamisen päästöt – millä tavalla on ilmastoystävällisintä mennä Tukholmaan ja Eurooppaan?

Kannattaako Tukholmaan (ja Eurooppaan) mennä ilmastonäkökulmasta lentokoneella, laivalla, autolla, junalla vai pyörällä? Paras vaihtoehto on ilmaston kannalta juna, mutta laivan päästöt ovat yllättävän pienet.

Seuraavassa tekstissä pohdin seuraavia aiheita: 

-Kuinka paljon ovat laivamatkustamisen (ja lentämisen) päästöt Tukholmaan tai Tallinnaan? – Yllättävän pienet!

– Autoilun päästöt (myös sähköautoilun) Helsingistä Tukholmaan ovat suuremmat kuin laivan tai junan

– Olisiko polkupyörä kaikkein ekologisin vaihtoehto? Ei ole ellet noudata ilmastoystävällistä vegaaniruokavaliota. 

– Voisiko sähköpyörä olla ratkaisu? Melkein.  

– Entä paljonko päästöjä aiheuttaa matkustaminen avaruuteen ja takaisin? 

– Ilmastoystävällisintä on olla matkustamatta lainkaan

– Miksi tämä kiinnostaa minua? 

***

Lue lisää

Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman 

Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli Ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta Ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät kiinnostaneet. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen täysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Lue lisää

Rauhatäti opetti Leo Straniuksen räppäämään – ensimmäinen biisi Poljen poljen on julkaistu

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa soitti Leo Straniukselle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistaan nyt ensimmäinen räp-kappale Poljen Poljen. 

”Rauhatädin ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.”, toteaa toimitusjohtajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana tunnettu Leo Stranius.

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa