Maanantai: Vietin vapaapäivää. Listasin Ekoisi-blogiin Vauva-lehden (12/2011) haastattelussa esille tuomani kolme tärkeää kasvatusperiaatetta. Myös Luonnonsuojelija-lehteen kirjoittamani kolumni Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa, ilmestyi. Päivän mittaan leikin vauvan kanssa ja laitoin asensin tietokonettani kuntoon. Myös Sarianne kävi kylässä. Iltapäivällä pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle asentamaan Office-ohjelmistoja ja käymään läpi sähköposteja. Illan Annukka viimeisteli väitöskirjaa ja itse olin vauvan kanssa. Ennen nukkumaan menoa sain lopulta myös tietokoneeni kuntoon ja tarvittavat ohjelmat asennettua.
Luonto-Liitto
Durbanin tiekartta jäi epämääräiseksi
Durbanin historiallisen pitkäksi venynyt ilmastokokous päättyi kompromissiin sunnuntaina 11. joulukuuta.
Kioton sopimuksen jatkosta ja uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen tiekartasta saatu päätös jäi sisällöltään tyhjäksi. Suomalaiset kehitys- ja ympäristöjärjestöt korostavat, että ilmastotoimilla on kiire.
Järjestöt: Durbanin ilmastokokouksen väsytystaistelu päättyi laihaan sopuun.
Viimeinen neljän vuoden aikana kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat junnanneet pahasti paikallaan. Durbanin keskeiset kysymykset olivat esillä jo Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007. Ohessa Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Venla Virkamäen tekemä ”Durban-tiedote”neljän vuoden takaisesta Bali-tiedotteesta. Aika vähän on edistystä tapahtunut.
Viikkopäiväkirja 48 (28.11.-4.12.2011)
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa ja valmistelin esitystä vapaaehtoistoiminnan uusista muodoista. Luonto-Liitto taas on huolissaan lisääntyneestä susivihasta. Ekoisi-blogi julkaistiin nyt myös ensimmäistä kertaa Vauvan sivuilla. Aamupäivällä osallistuin Kalevi Sorsa -säätiön ja Antti Alajan ”Mikä ihmeen degrowth?” -raportin julkaisutilaisuuteen. Lounaalla kävin Oskari Nokso-Koiviston kanssa keskustelemassa kulttuurivallankumouksesta ja iltapäivän aluksi vedin Luonto-Liiton toimistokokousta. Iltapäivän hoidin toimistolla henkilöstö- ja hallintoasioista sekä kävin läpi sähköposteja. Illalla Minna ja Riku kävivät kylässä katsomassa vauvaa.
Viikkopäiväkirja 47 (21.-27.11.2011)
Maanantai: Osallistuin aamupäivällä Jyväskylän yliopiston toteuttamaan Argumenta-hankkeen loppuseminaariin Biomassan kestävästä käytöstä. Tilaisuudessa TEM:n ylijohtaja Esa Härmälä puhui kuin olisi ollut ympäristöasiantuntijoiden sijaan MTK:n tupaillassa. Härmälä puhui omasta metsästään ja veti siitä johtopäätökset, että suomalainen biomassan hyödyntäminen on kestävällä pohjalla. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja pistin toimeen edellisen viikonlopun valtuuston päätöksiä. Illalla osallistuin taloyhtiö Asunto Oy Lähtökuopan ylimääräiseen yhtiökokoukseen ja kävin juoksemassa vauvan kanssa.
Näkökulmia kulutusyhteiskuntaan
Älä osta mitään -päivän (25.11.) yhteydessä Luonto-Liitto järjesti ”Näkökulmia kulutusyhteiskuntaan” -seminaarin Helsingissä Kirjasto 10:ssä.
Taloselämä-lehden haastattelussa Matti Räisänen Kaupan liitosta laskee, että kauppapäivää kohden liikevaihto on 125 miljoonaa euroa. Käytännössä kulutus on siis noin 24 euroa suomalaista kohden päivittäin. Tämän verran jäisi kuluttamatta, mikäli kaikki suomalaiset viettaisivät Älä osta mitään -päivää.
Seminaarissa olivat puhumassa Stadin aikapankista Ruby van der Wekken, mainostoimisto Dynamosta Peggy Baer ja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta Päivi Suihkonen.
Ohessa seminaarissa pitämäni avauspuheenvuoron esitys, Stadin aikapankin esittelyvideo sekä Peggy Bauerin esitys.
Älä osta mitään -päivä: Pystytkö olemaan vuorokauden ostamatta?
Tänään 25.11. vietetään kansainvälistä Älä osta -mitään päivää.
Luonto-Liiton Suomessa järjestämä päivä kannustaa viettämään yhden päivän ilman ostoksia ja pohtimaan samalla omia kulutustottumuksiaan.
Itse olen ollut usein viikon tai parikin ostamatta. Tällä kertaa ajattelin viettää vähintään viikonlopun ilman ostotarpeita.
Maailman tila 2010 -kirjan mukaan vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?
Kuukauden vieraana Dynamossa
Kävin torstaina (24.11.) kuukauden vieraana mainostoimisto Dynamossa Helsingin Kaisaniemessä.
Peggy Bauer oli loihtinut tilaisuuteen todella maukasta vegaaniruokaaa. Session aluksi esittelin hiukan itseäni ja elämäntapavalintojani. Tämän jälkeen puhuin ruoasta ja sen ympäristövaikutuksista.
Erityisesti halusin kiinnittää huomiota kolmeen seikkaan:
Seminaariraportti: Missä ne vaikuttamisen paikat ovat?
Viime viikonloppuna Luonto-Liiton syyskokouksen yhteydessä järjestettiin miniseminaari ”Missä ne vaikuttamisen paikat oikein ovat?”
Tavoitteena oli pohtia kansalaisvaikuttamista yksilön, kaupunginosan, kaupungin ja valtion tasolla.
Ohessa viisi havaintoa seminaarin annista:
Viikkopäiväkirja 46 (14.-20.11.2011)
Maanantai: Kävin aamulla juoksemassa vauvan kanssa. Koskelantiellä Helsingin Käpylässä autojen pakokaasut tuntuivat hengitysilmassa selvästi. Jäin miettimään, miten hyvin pienen vauvan keuhkot kestävät liikenteen päästöjä. Aamupäivällä kävin YLEn isossa pajassa Opettaja TV:n kuvauksissa. Iltapäivällä tarjosin Luonto-Liiton työntekijöille suklaakakkua vauvan nimijuhlien kunniaksi. Luonto-Liiton työntekijät ovat avainpaikalla rakentamassa vauvalle ekologisesti kestävää yhteiskuntaa sekä auttavat minua jaksamaan töiden kautta myös kotona. Päivän päätteeksi kävimme Luonto-Liiton puheenjohtajiston kokouksessa läpi tulevan hallituksen kokouksen esityslistan. Kotimatkalla piipahdin Taika Ilolan hienossa Valonpilkahduksia – kuvia vapaaehtoistyön pyörteissä -näyttelyssä.
Luonto-Liiton Siilin piikki Talvivaaralle ja Yaralle – puheenjohtajaksi Tuomo Lindholm
Vietin viikonlopun Luonto-Liiton valtuuston syyskokouksessa Helsingissä Harjun nuorisotalolla. Iso kiitos kaikille Luonto-Liiton aktiiveille mukavasta tapaamisesta!
Järjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin Tuomo Lindholm Joensuusta.
Valintatiedotteessa Lindholm linjasi osuvasti:
”Talouskriisistä huolimatta täytyy muistaa, että luonto on kaiken elämämme ja tulevien sukupolvien oikeuksien perusta. Sen suojelusta ei ole varaa tinkiä. Esimerkiksi syrjäseutujen kehittämiseen on olemassa kestävämpiä keinoja kuin luontoa tuhoava kaivostoiminta”
Samassa kokouksessa Luonto-Liiton Siilin piikki annettiin Talvivaaralle ja Yaralle luonnon tuhoamisesta.