Älä osta mitään -päivä: Pystytkö olemaan vuorokauden ostamatta?

Tänään 25.11. vietetään kansainvälistä Älä osta -mitään päivää.

Luonto-Liiton Suomessa järjestämä päivä kannustaa viettämään yhden päivän ilman ostoksia ja pohtimaan samalla omia kulutustottumuksiaan.

Itse olen ollut usein viikon tai parikin ostamatta. Tällä kertaa ajattelin viettää vähintään viikonlopun ilman ostotarpeita.

Maailman tila 2010 -kirjan mukaan vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Kuinka kauan tämä voi jatkua?

Professori Tim Jacksonin mukaan olemme ajautuneet käyttämään rahaa, jota meille ei ole, ostaaksemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme välitä. Ja suurin tragedia on se, että tämä kehä aiheuttaa merkittävän vaaran ympäristön kantokyvylle.

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna 27.9.2011. Tuon päivän jälkeen ihmiskunta on elänyt yli varojensa, kuluttaen luonnonvaroja ja päästäen ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan.

Joulukulutuksen sijaan terveydestä huolehtiminen, rikkaat sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen ovat avaimia onneen.

Älä osta mitään -päivän tapahtumista Suomessa löytyy lisätietoja täältä. Materiaalisten lahjojen sijaan parempilahjalista löytyy täältä.

Mikä on sinun näkökulmasi kulutusyhteiskuntaan?

5 kommenttia artikkeliin ”Älä osta mitään -päivä: Pystytkö olemaan vuorokauden ostamatta?”

  1. Karkean arvioni mukaan joka kuukausi on mitään ostamattomia päiviä on 15 – 20, ellei 4 – 5 euron hintaista lounaskeittoa lasketa mukaan.
    Paras olla ostamatta kun palkka pienenee joka vuosi, kiitos Suomen valtion.

    Vastaa
  2. Lainaan itseäni http://markuslehtipuu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89521-osta-tanaan-normaalia-enemman#comment-1241434

    Minusta olisi järkevää ostaa tuotteita ja palveluita sellaisista yrityksistä, jotka tukevat yrittäjäkentän monimuotoisuutta. Tämä onnistuisi parhaimmin kiertämällä S- ja K-ryhmien kartellin kaukaa ja ostamalla näiden sijaan pienemmiltä palveluntarjoajilta. 0 pistettä

    On aika loukkaavaa ja elitististä esittää maailmanparantajaa yhtenä päivänä vuodesta, kun pienituloisille palvelualojen yrittäjille ja työntekijöille näita ”älä osta mitään”-päiviä kertyy ihan automaattisestikin. Mielestäni on tekopyhää hankkia torstaina S-marketista kassit täyteen tavaraa, jotta voi sitten pestä kätensä perjantaina ja päästä taas lauantaina shoppailemaan.

    Tässä tulee väkisinkin mieleen pääkaupunkiseudun – usein hyväosaisten – vihreiden kampanjointi, jossa ilmaston tuhoamisesta ovat vastuussa maaseutujen yksityisautot. Jeesustellaan kuinka itse kuljetaan julkisella joukkoliikenteellä, mutta unohdetaan tyystin ettei tällaista mahdollisuutta ole kuin osalla suomalaisista. Samaan aikaan nämä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan fariseukset lentelevät pitkin maapalloa avartamassa omaa mieltään tuhoten ilmastoa moninverroin enemmän kuin ihminen, joka ajaa töihin autolla, mutta kasvattaa ja hankkii ruokansa isolta osalta lähiympäristöstään.

    Vastaa
  3. Katkaisetko myös sähköt, kaukolämmön ja veden?

    Ihan hyvä että kulutuskulttuuria kyseenalaistetaan. Huvittaa vain joskus se, miten itsestäänselvyytenä etenkin sähköä pidetään. Miten olisi uusi kampanja: sähkötön päivä, tai viikko?

    ”Kulutus” sinänsä kuin sen tässä ilmeisesti ymmärrät – tavaroiden ostaminen – ei ole automaattisesti ja välttämättömästi vahingollista ympäristölle. Vahingollisuus syntyy siitä, miten nuo kulutuksen kohteet tuotetaan ja kuinka niitä käytetään. Jos lasket auki mistä nämä vahingot koostuvat, huomaat nopeasti, että melkein millä laskutavalla tahansa kaikkein suurin yksittäinen komponentti noissa vahingoissa on peräisin energian tuotannosta.

    Vastaa
  4. Tärkeintä on keskittyä miettimään omaa kulutustottumustaan. Syntipukkien kehittäminen ihmisryhmiä mielivaltaisesti niputtamalla saattaa toimia ala-asteella ja aikuisena olla merkki aivokuoren asiayhteyksien jonkinasteisesta ”löytämisestä”, mutta loppupeleissä ratkaisut lähtevät siitä näppiksen ja monitorin välistä. Ruokatottumuksissa kyseessä on loppupeleissä tietämättömyyden lisäksi siitä pienestä mielihyvästä, johon on varaa, kun yksilö kokee taloudelliset vaikutus(kulutus)mahdollisuutensa pieniksi suhteessa valtaväestöön, vaikka tänä aikana valtaväestö taitaa eriasteisesti kuulua köyhälistöön. Jostain silti kehitetään palkansaajien keskiansioiksi 3500€/kk. Kyllä tuolla rahalla hoitaa päiviltä alueen jos toisenkin. Ehkä siis aivokuoreni niputtaa tämän siten, että on paras olla tulematta toimeen liian hyvin, se on parasta säästöä se. Loppupeleissä laskun maksaa kutenkin ne, joilla on siihen varaa. Me loput ollaan nautittu siitä minimalistisuudesta jo siinä määrin, ettei uusi tilanne poikkea menneestä juurikaan. Mutta pientä nyyhkintää saattaa kuulua hyvätuloisten keskuudesta. Se vaimenee kyllä ajan mittaan..

    Vastaa

Jätä kommentti