Tiistaina 21.1.2014 olin mukana Helsingin kaupungintalolla Suomenlahti-vuoden 2014 avajaistilaisuudessa. Presidentti Sauli Niinistö totesi tilaisuudessa osuvasti: ”We are here to express our commitment to save our common sea, our own “mare nostrum”. It is our duty.”
Luonto-Liitto
Helsingin Sanomat mielipide: Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan
Jatkoimme 23.1.2014 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Kai Mykkänen kanssa keskustelua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla energian kulutushuippujen joustosta.
Kirjoitimme aiheesta jo aiemmin (18.1.2014) Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin (Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa).
Vaikka olinkin saman lehden kotimaa-osastolla EK:n kanssa nokat vastakkain EU-komission ehdotuksesta vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi, niin energian kulutushuippujen tasaamiseksi tehdään hyvää yhteistyötä rinta rinnan!
Ohessa Helsingin Sanomissa 23.1.2014 julkaistu mielipidekirjoituksemme. Toivottavasti mahdollisimman moni muutkin osallistuu keskusteluun joko täällä blogissa tai Helsingin Sanomien mielipidesivuilla!
Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan
EU-komission ehdotus vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi surkea: Kolme parannusehdotusta
Euroopan komissio julkisti tänään ehdotuksensa energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030.
Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030. Lisäksi tavoitellaan 27 prosentin osuutta uusiutuville energialähteille.
Esitys on surkea. Nyt ehdotettu päästövähennystavoite ei ole linjassa kahden asteen ilmastotavoitteen kanssa. Tällä tavoitetasolla matka kohti 4-6 asteen lämpenemistä jatkuu vääjäämättä. Uusiutuvien tavoite ei taas ole jäsenmaita sitova.
Ehdotus heikentää mahdollisuuksia saada kansainvälisesti kunnianhimoinen, kattava ja laillisesti sitova ilmastosopimus vuonna 2015 Pariisissa. EU:lta odotetaan vetovastuuta. On vaikea kuvitella, että tältä pohjalta Kiina, Yhdysvallat tai Intia olisivat valmiita pistämään pöytään kunnianhimoisempia tavoitteita.
Komission esitystä käsitellään seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja jäsenmaista koostuvassa ministerineuvostossa. Esimerkiksi Saksa on esittänyt tiukempia tavoitteita. Toivottavasti myös Suomi on valmis parantamaan komission esitystä.
Miten komission esitystä tulisi korjata. Ohessa kolme parannusehdotusta:
Helsingin Sanomat vieraskynä: Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa
Oheinen Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Kai Mykkäsen ja allekirjoittaneen kirjoitus julkaistiin viikonloppuna (18.1.2014) Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla.
Kirjoituksesta uutisoivat ainakin myös Iltasanomat ja Iltalehti.
Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa
Joustot vähentäisivät päästöjä, vaikka energiaa kulutettaisiin yhtä paljon kuin ennen.
Energiantuotannon päästöt ovat talvella moninkertaiset kesään verrattuna. Eniten päästöjä syntyy kovilla pakkasilla, kun sähkön ja lämmön suuren kulutuksen vuoksi käyttöön otetaan erillisiä huippuvoimalaitoksia. Niissä palaa runsaasti hiiltä, öljyä ja turvetta.
Kulutushuiput osuvat kylmiin talvi-iltoihin. Yöllä sähkön käyttö vähenee selvästi. Paukkupakkasilla illan ja yön ero sähkövoimaloiden tuotantotehossa voi olla 1 000 megawattia – Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria tuottavat yhteensä suunnilleen tuon verran sähköä. Olisi arvokasta, jos voisimme siirtää osan iltojen sähkönkulutuksesta seuraavaan yöhön tai edelliseen aamuun.
Huili: Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?
Oheinen kirjoitukseni on julkaistu 15.1.2014 Huilin verkkosivuilla.
Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?
Jos olet harkinnut kasvisruokavaliota, on siihen nyt erinomainen tilaisuus. Tammikuussa käynnistynyt Oikeutta eläimille -yhdistyksen vegaanihaaste kannustaa ihmisiä siirtymään tammikuun ajaksi kasvisruokaan. Kampanjassa jokaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa sekä päivittäin vaihtuvia ruokaohjeita, vinkkejä ja taustatietoa.
Myös viime syksynä toteutettu Lihaton Lokakuu oli jättimenestys. Mukana Facebookissa oli yli 30 000 ihmistä. Tuo kampanja sai alkunsa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalalle heittämästäni haasteesta olla kuukausi ilman lihaa. Kyseessä oli osa Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa.
Viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja mahdollinen keskustelurunko
Tammikuu on kehityskeskusteluiden kulta-aikaa.
Useilla työpaikoilla pidetään kerran vuodessa kehityskeskustelu juuri alkuvuodesta. Monilla on käytössä myös kahden kehityskeskustelun malli, jossa toinen sessio käydään esimerkiksi juuri ennen kesälomia tai heti niiden jälkeen.
Miksi kehityskeskusteluita kannattaa pitää? Kehityskeskustelu on mahdollisuus sekä saada että antaa palautetta, arvioida omaa toimintaa, omia ja työyhteisön/työnantajan kehittymistarpeita sekä sopia tavoitteista ja toimenpiteistä.
Miten sitten järjestää sellainen kehityskeskustelu, että siitä olisi oikeasti iloa ja hyötyä eri osapuolille?
Ohessa on viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja alla tänä vuonna käyttämäni keskustelurunko.
Tavoitteet ja lupaukset vuodelle 2014
Olen tehnyt muutamia lupauksia vuodelle 2014. Ja kun tekee lupauksia, kannattaa tehdä sellaisia, jotka voi oikeasti toteuttaa.
Tavoitteen tai lupauksen onnistumista parantaa, jos sen tekee julkisesti. Siispä päätin kirjoittaa vuoden 2014 tavoitteet blogiini muiden nähtäville.
Tavoitteeni koostuvat neljästä osa-alueesta:
– puoliso ja perhe-elämä,
– oma hyvinvointi ja terveys,
– hyvä työelämä sekä
– parempi politiikka.
Jokaisen osa-alueen alle olen listannut kolme tavoitetta, joita pyrin mahdollisuuksien mukaan konkretisoimaan niin pitkälle, että pystyn tarvittaessa vaikka mittaamaan numeroilla niiden toteutumista.
Ohessa on 12 tavoitetta vuodelle 2014:
Tekniikka & Talous Energia-blogi: Maratonneuvottelut alkavat: EU ratkaisee tulevan ilmastosopimuksen kohtalon
Oheinen kirjoitukseni EU:n ilmastopolitiikasta julkaistiin 17.12.2013 Tekniikka & Talous-lehden Energia-blogissa.
Maratonneuvottelut alkavat: EU ratkaisee tulevan ilmastosopimuksen kohtalon
Kansainväliset ilmastoneuvottelut etenevät tuskastuttavan hitaasti.
Viimeksi Puolassa Varsovassa neuvottelut jumittivat keskeisissä, rahoitusta ja päästövähennyksiä koskevissa kysymyksissä paikallaan.
Parin vuoden päästä Pariisissa pitäisi päästä sopuun kunnianhimoisesta, oikeudenmukaisesta ja laillisesti sitovasti ilmastosopimuksesta. Monilla on varmasti pelkona, että Pariisissa 2015 tapahtuu Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 2009 koetun kaltainen mahalasku.
Euroopan unioni valmisteleekin parhaillaan uusia ilmastotavoitteitaan vuodelle 2030. Keskustelua käydään päästövähennystavoitteen lisäksi siitä, tulisiko myös uusiutuvien energialähteiden osuudelle ja energiatehokkuudelle asettaa sitovia tavoitteita.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme 2050
Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi 3.12.2013 kokouksessaan Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”.
Olen itse toimikunnan jäsen Luonto-Liiton kautta.
Sitoumusteksti on kokonaisuudessaan hyvä.
Samoin sitoumuksessa listatut kestävän kehityksen periaatteet (globaali vastuu, ylisukupolvinen ajattelu, luonnon kantokyvyn rajallisuus, yhdessä tekeminen, tiedot ja taidot luovasti käyttöön) ovat erinomaiset ja määrittävät uudella tavalla koko kestävän kehityksen latistunutta käsitettä.
Visiona on: ”Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi”.
Tämä tarkoittaa tavoitteiksi muotoiltuna mm. sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa, yhteiskunta on hiilineutraali, elämäntapamme ja päätöksentekomme kunnioittavat luonnon kantokykyä samalla kun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä talouden toimiessa resurssiviisaasti.
Varsovan ilmastokokouksessa otettiin askelia taaksepäin
Varsovan ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin.
Tavoitteena oli edetä kohti sitovaa ja kunnianhimoista kansainvälistä ilmastosopimusta.
Edellisenä vuonna Dohassa sovitun ja Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin ensimmäisen osan yhteenvedon julkistamisen jälkeen askelmerkkien piti olla kävelemistä vaille valmiit.
Myös juuri kokouksen alla riehuneen Filippiinien hirmumyrskyn olisi voinut kuvitella vauhdittavan neuvotteluita.
Näin ei tällä kertaa tapahtunut. Maat eivät saaneet sovittua kunnolla edes siitä, miten ja milloin päästövähennystavoitteet tulisi ilmoittaa tulevaa ilmastosopimusta varten.
Paikoin vaikutti siltä, että neuvotteluita kelataan taaksepäin.
