Kestävä kehitys

Viimeinen siirto – Ilmastopolitiikan neljä vaihetta

Riittääkö puoluepolitiikka ratkaisemaan käsillä olevan ilmastokriisin?

Tänä keväänä ilmestyi tärkeä kirja. Viimeinen siirto. Suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään. Kyseessä on Teemu Vaarakallion toimittama teos ja ajankuva suomalaisesta ympäristöliikkeestä.

Itselläni oli etuoikeus kirjoittaa kirjaan artikkeli otsikolla ”Puolueiden kujanjuoksu”.

Omassa artikkelissani pohdin sitä, miksi politiikka ei yksin riitä ympäristö- ja ilmastokriisin ratkaisuun. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen valtion enemmistöomistama Fortum, joka laajasta vastustuksesta huolimatta avasi Saksassa Länsi-Euroopan viimeisen uuden hiilivoimalan.

Miksi politiikka ei riitä?

Vaikka Suomen tavoite on olla hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, Suomen omistajaohjauslinjausten mukaan valtionyhtiöiden tulisi huomioida 1,5 asteen ilmastotavoite ja valtio omistaa Fortumisa 50,1 prosenttia, kivihiilivoimala avattiin.

Lue lisää

Kuntien päästöt tippuvat – seuranta laahaa perässä

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 5,5 prosenttia vuonna 2019. Vuosien 2005-2019 aikana kuntien päästöt ovat vähentyneet 19 prosenttia.

Alueittain tarkasteltuna henkeä kohden suurimmat päästöt ovat Pohjanmaalla (11,7-12,4 tonnia per henkilö) ja pienimmät Uudellamaalla (4,5 tonnia per henkilö).

Päästöihin vaikuttaa kuitenkin elinkeinorakenne ja se, että mukana ei ole kulutusperäisiä päästöjä. Myöskään nieluja ei ole huomioitu. 

SYKEn tiedot perustuvat vuoden 2019 päästöihin, Viime viikolla HSY julkisti tiedot pääkaupunkiseudun vuoden 2020 päästöistä. Tämän mukaan päästöt laskivat yli 10 prosenttia vuonna 2020 edellisestä vuodesta. Päästöt laskivat kaikissa seudun kunnissa. Erityisesti siitä syystä, että kivihiilen käyttö väheni.

Ohessa pääkaupunkiseudun kuntien päästöt HSY:n tilastojen mukaan vuonna 2020 ja suluissa muutos edelliseen vuoteen: 

Lue lisää

Parempaa ilmastopoltiiikkaa oikeusteitse – Saksa aikaistaa hiilineutraalisuustavoitettaan

Saksan perustuslakituomioistuin määräsi valtion tiukentamaan yksityishenkilöiden tekemän kanteen myötä hiilineutraalisuustavoitetta huhtikuun lopussa. Nyt pari viikkoa myöhemmin Saksan hallitus päätti tämän seurauksena aikaistaa hiilineutraalisuustavoitettaan viidellä vuodella vuoteen 2045 mennessä.

Hienoa, että tavoite aikaistuu, vaikka se ei olekaan vielä riittävä. Esimerkiksi kivihiiltä Saksa on kieltämässä vasta vuoteen 2038 mennessä, melkein 10 vuotta myöhemmin kuin Suomi. Toki on todennäköistä, että hiilenpoltosta päästään Saksassakin luopumaan lopulta jo paljon aiemmin.

Saksan tapaus on jälleen yksi esimerkki siitä, miten heikoista ilmastotoimista joutuu yhä useammin vastaamaan myös oikeudessa.

Esimerkiksi Suomi ja 32 muuta maata haastettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastokriisin vaatimien toimenpiteiden laiminlyönnistä portugalilaisten lasten ja nuorten toimesta. Aiemmin vastaava oikeustapaus on ollut myös Hollannin hallitusta vastaan.

Lue lisää

Ilmastouutisointi pitää pintansa – ilmastolle haitallinen mainonta aika kieltää?

Koronapandemian myötä olin huolissani monen muun tavoin siitä, että uutisointi ilmastosta jää vähemmälle.

Näin ei näytä kuitenkaan lopulta käyneen.

Suomen ympäristökeskuksen 10.5.2021 julkaiseman tiedotteen mukaan Tammi-huhtikuussa 2021 ilmastouutisointi oli 1,9 kertaa vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin.

Kuva: Suomen ympäristökeskus

Tämä on hyvä uutinen!

Toki pelkkä määrä ei vielä yksin takaa laatua, vaikka varmasti määräkin kertoo jotain siitä, miten tärkeänä aihetta pidetään. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös vain Helsingin Sanomien ja Iltasanomien uutisointia.

Yksi hyvä esimerkki laadukkaasta ilmastouutisoinnista oli sunnuntaina 9.5.2021 Helsingin Sanomissa julkaistu Heli Saavalaisen artikkeli turvealan mainoskampanjan harhaanjohtavista väitteistä.

Lue lisää

Vastuullinen sijoittaminen: Viisi vinkkiä sijoittamiseen ja mitä osakkeita aion itse ostaa

Koronapandemian myötä kulutus on vähentynyt ja monilla on jäänyt aiempaa enemmän rahaa säästöön. Myös matalien korkojen myötä kiinnostus sijoittamiseen on kasvanut.

Yhtiöiden pörssikurssit ovat olleet koronapandemiasta johtuneen romahduksen jälkeen nousussa. Nyt kun yhä useampi on kiinnostunut sijoittamista, lienee syytä olla huolissaan pörssikuplan puhkeamisesta sekä toivoa vastuullisen sijoittamisen korostumista.

Koronaromahduksen jälkeinen aika on näkynyt voimakkaasti myös omassa taloudessani. Oma rahankäyttöni väheni vuoden 2020 aikana verrattuna edelliseen vuoteen noin kolmanneksella. Samalla koko nettovarallisuuteni on viimeisen vuoden aikana kuitenkin noussut 16,34 prosenttia ja rahastosijoitusten arvo 35,21 prosenttia. 

Processed with Focos

Mitä on vastuullinen sijoittaminen?

Samaan aikaan, kun kiinnostus sijoittamiseen on lisääntynyt, on myös vastuullinen sijoittaminen saanut aiempaa enemmän huomiota. Tämä on tietysti hyvä. Toisaalta on edes hassua ajatella, että kukaan sijoittaisi muuten kuin vastuullisesti. Eli yhtään pidemmällä tähtäimellä rahoja fossiilisiin polttoaineisiin tai aloihin, jotka ovat enemmän kiihdyttämässä ilmastokriisiä ja luontokatoa kuin ratkaisemassa niitä.

Lue lisää

Eläinten oikeudet 2020-luvulla: 74 % suomalaisista haluaa kirjata eläinten itseisarvon lakiin

Minulla oli ilo kuunnella Animalin 60-vuotisjuhlawebinaaria Eläinten oikeudet 2020-luvulla. Paljon onnea 60-vuotias Animalia!

Tällä viikolla julkaistiin myös Eläinoikeusraportti. Raportin yhteydessä selvitettiin suomalaisten asenteita eläinten oikeuksia, eläinkokeita, eläintuotannon tukemista ja lihansyöntiä kohtaan. Gallupin tulokset tukevat aiempia kyselyitä: suomalaiset haluavat eläimille parempaa.

Esimerkiksi 74 % suomalaisista haluaa eläinten itseisarvon kirjattavaksi lakiin. Vastaavasti 85 % suomalaisista on osin tai täysin sitä mieltä, että eläinten tulee saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.

Omat muistoni Animaliasta juontaa juurensa vuosikymmenten taakse:

Lue lisää

Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt

Koronapandemian myötä olemme siirtyneet tilaamaan päivittäiselintarvikkeet kotiinkuljetuksena. Pakettiauto tuo kotiovellemme 1-2 kertaa viikossa viikossa isohkon ruokaerän.

Tämä on kätevää. Itseäni huolestuttaa kuitenkin kotiinkuljetuksen aiheuttama ilmastovaikutus. Päästöjä syntyy nähdäkseni ainakin pakettiauton ajosta ja kuljetuksessa käytettävistä pahvilaatikoista.

Seuraavassa olen arvioinut ja laskenut ruuan kotiinkuljetuksen aiheuttamat päästöt kuljetusten ja pakkausmateriaalien osalta.

Lue lisää

Kerttu Kotakorpi: Suomen luonto 2100 ja miten kuunnella kirja yhden päivän aikana

Olen kuunnellut tai lukenut viime aikoina kirjoja keskimäärin yhden päivässä. Esimerkiksi viime vuoden aikana kuuntelemani/lukemani kirjat löytyvät täältä.

Ehtiikö päivässä tehdä muuta kuin kuunnella kirjoja? Ehtii hyvin. Teen vaativaa työtä ja hoidan Helsingin kaupunginvaltuutetun tehtäviin liittyviä luottamustoimia sekä osallistun muutenkin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen samalla kun hoidan lapsiperhearjen pyörittämiseen liittyviä hommia ja kuntoilen aktiivisesti.

Seuraavassa kuvaus yhdestä päivästä (4.3.2021) ja yhdestä kirjasta.

Aloitan kirjojen kuuntelun yleensä heti aamulla, kun herään. Eilisen Maailman luonnon päivän kunniaksi valitsen tämän päivän kirjaksi Kerttu Kotakorven Suomen luonto 2100. Tutkimusretki tulevaisuuteen.

Lue lisää

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustoon: Lähiluonnon, ilmaston ja hyvinvoinnin puolella

Olen saanut puolustaa lähiluontoa, tehdä ilmastoystävällistä ja sosiaalisesti kestävää kaupunkipolitiikkaa Helsingin kaupunginvaltuustossa viimeisen kahdeksan vuoden ajan.

Kiitos tästä mahdollisuudesta! Nyt toivon, että voin jatkaa työtä myös seuraavat neljä vuotta. Huomenna Helsinki on vihreä. Sinä päätät.

Tavoitteeni Helsingille ovat seuraavat:

***

Lue lisää

Bill Gates: Kuinka välttää ilmastokatastrofi

Kuuntelin tänään (16.2.2021) ilmestyneen Bill Gatesin kirjan Kuinka välttää ilmastokatastrofi.

Ensinnäkin upeaa, että Gates on havahtunut ilmastokriisiin. Hänen tilannekuva vaikuttaa myös olevan oikea. Nykyiset päästöt pitää tiputtaa nollaan mahdollisimman nopeasti. Olkoonkin, että Gates uskoo kirjassaan kovin vahvasti nykyiseen teknologiaan ja markkinavoimien ohjaukseen.

Kirjan heikkous onkin ehkä siinä, että Bill Gatesin ratkaisut perustuvat pitkälti nykymenon jatkuvuuden turvaamiseen. Yhteiskunnan sähköistäminen, ydinvoima, hiilidioksidin talteenotto ja biopolttoaineet. Kirjan kautta välittyy vahva usko siihen, että nykymeno voi jatkua ja suuren mittakaavan teknologiset ratkaisut hoitavat homman.

Lue lisää