Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt

Koronapandemian myötä olemme siirtyneet tilaamaan päivittäiselintarvikkeet kotiinkuljetuksena. Pakettiauto tuo kotiovellemme 1-2 kertaa viikossa viikossa isohkon ruokaerän.

Tämä on kätevää. Itseäni huolestuttaa kuitenkin kotiinkuljetuksen aiheuttama ilmastovaikutus. Päästöjä syntyy nähdäkseni ainakin pakettiauton ajosta ja kuljetuksessa käytettävistä pahvilaatikoista.

Seuraavassa olen arvioinut ja laskenut ruuan kotiinkuljetuksen aiheuttamat päästöt kuljetusten ja pakkausmateriaalien osalta.

Pakettiauton päästöt katuajossa täydellä kuormalla ovat VTT:n Lipaston mukaan keskimäärin 279 g/km.

Matka esimerkiksi Viikin Prismasta meille ja takaisin on yhteensä 9,0 km. Kuljetuksen päästöt pakettiautolla ovat siis 2511 grammaa. Todellisuudessa kilometrejä tulee tietysti vähemmän, koska pakettiauton logistiikka on (toivottavasti) optimoitu ja auto toimittaa useita ruokalähetyksiä lähiseudulle samaan aikaan.

Lisäksi kotiinkuljetuksen myötä tulee ylimääräistä pakkausmateriaalia eli pahvilaatikoita. Pahvin päästöt ovat Defran päästökertoimien mukaan 750,26 kg CO2e tonnia kohden.

Yksi kotiinkuljetuksen mukana tuleva pahvilaatikko painaa noin 400 grammaa. Tyypillisessä tilauksessa meidän perheen tapauksessa pahvilaatikoita on keskimäärin 2,5 kpl eli pahvia tulee tuolloin kilon verran.

Laatikot päätyvät pahvinkeräykseen. Pahvin kierrätys aiheuttaa vielä omat päästönsä. HSY:n tekemän selvityksen mukaan pahvin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden.

Kilon pahvin valmistus ja kierräys aiheuttaa yhteensä 750,26g + 70g = 820,26 gramman CO2e päästöt.

Näin ollen kotiinkuljetuksen päästöt ovat meidän tapauksessa noin 2511g + 820,26g = 3331,26 grammaa CO2e kuljetusta kohti. Jos ajatellaan, että tilaamme vuodessa kotiinkuljetuksella ruokaa 100 kertaa, on päästöjen lisäys koko perheemme osalta yhteensä 333,13 kg CO2e ja 83,28 kg CO2e henkeä kohti.

Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat vuodessa noin 10 tonnia. Käytännössä  ruuan kotiinkuljetus on tuosta noin 0,8 prosenttia. Tai minun tapauksessa, kun hiilijalanjälki on noin 2,5 tonnia tuo vastaa jo 3,3 % osuutta vuosittaisista päästöistäni. Tämä on yllättävän paljon pelkästä ruuan kotiinkuljetuksesta. Vaihtoehtisesti tuo 83,28 kilon CO2e päästö vastaava noin 600 kilometrin autoilua tai vähän yli yhden uuden iPhonen (70 kg CO2e) hiilijalanjälkeä.

Itse olen kompensoinut omat päästöni moninkertaisesti hankkimalla ennallistettavaa suota www.hiiliporssi.fi kautta ja kompensoimalla päästöni kuukausittain Compensate-säätiön kautta.

Lisäksi huomasin vasta tätä kirjoittaessa, että kotiinkuljetuksesta voi erikseen pyytää elintarvikkeiden pakkauksen pahvilaatikoiden sijaan muovikasseihin. Yhden muovikassin hiilijalanjälki on 3116,29 kiloa CO2e tonnia kohden. Muovikassi painaa noin 20 grammaa ja niitä tulee yhden toimituksen yhteydessä arviolta 5 kpl. Muovin kierrätyksen päästöt ovat 70 kg CO2e tonnia kohden eli muovikassien osalta päästöt ovat 312 grammaa (valmistus) + 7 g (kierrätys) = 317 g * 100 toimitusta vuodessa = 31,7 kg CO2e vuodessa (muovikassit) vs 82 kg CO2e vuodessa (pahvilaatikot) päästöt.

Kannattaa siis ilmastonäkökulmasta tilata kotiinkuljetuksen tuotteet pahvilaatikoiden sijaan muovikasseissa, mikäli suinkin mahdollista.

Vastuullinen yritys voisi kuitenkin siirtyä hoitamaan kuljetuksen päästöttömästi joko biokaasu- tai sähköajoneuvolla sekä kompensoida kotiinkuljetuksen materiaaleista ja muista aktiviteeteista aiheutetut päästöt asiakkaiden puolesta.

Kerro, jos huomaat laskelmassa virheitä? Kerro myös, jos tiedät hiilineutraaleja tapoja tilata ruokaa kotiinkuljetuksella?

Lisäksi muistutuksena: Ylivoimaisesti merkittävin ilmastovaikutus ruuan osalta syntyy pakkausten ja kuljetusten sijaan alkutuotannosta eli siitä, mitä ruokaa syö tai tilaa. Isoimman vaikutuksen saa siis sillä aikaiseksi, että siirtyy suosimaan kasvisperäisiä elintarvikkeita, ellei jo niin tee.


LISÄYS 8.3.2021: Huom. Laskelma on tehty mahdollisimman pessimistisesti varovaisuusperiaatetta noudattaen.

Fiksumpaa voisi olla laskea pakettiauton km-päästöt ruuan painon mukaan tonnikilometria kohti. Näin tulisi huomioitua se, että pakettiauto kuljettaa muidenkin ruokia kuin vain omiani. Lisäksi laskelmassa lähdetään siitä, että pakettiautoa ajaa vain meidän perheen ostoksia varten kaupasta kotiimme ja takaisin. Todellisuudessa kilometrejä meidän perheen ostoksia kohti kertyy todennäköisesti vähemmän, kun pakettiauto toimittaa samalla muidenkin ostoksia.

8 kommenttia artikkeliin ”Ruuan kotiinkuljetuksen päästöt”

  1. Jonkin verran päästöjä saa pienennettyä sillä, että tilaa ruokaa harvemmin ja enemmän kerralla. Meillä yleensä iso ruokakassitilaus joka toinen viikko ja sillä toisella viikolla haetaan toisesta kaupasta ne asiat, mitä kotiin ei saa tilattua (lidlin tofu ja esim olut) ja tarvittavat täydennykset jos jotkut kasvikset vaikka on lopussa.

    • Kiitos kommentista Heidi! Kyllä vain. Olemme itse tilanneet aiemmin kotiinkuljetuksella massiiviset määrät kuivamuonaa noin neljä kertaa vuodessa. Nyt koronapandemian pahentuneen tilanteen takia ajatuksena tässä on, että siirrymme käyttämään kotiinkuljetusta 100% eli haasteena on tässä erityisesti vihannekset, hedelmät ja leivät sekä tietysti jääkaappimme tilan puute 🙂 Tuo kaksi kertaa viikossa on suunnilleen se tahti, jonka olemme käyneet lähikaupassa.

  2. Hei, Voi olla että olen väärässä, mutta minusta vaikuttaa, että lasket aina uuden 100 % neitseellisen muovikassin valmistuksen ja sen päälle vielä kierrätyksen pienen lisän. En ole itse ihan varma, mutta tuntuu, ettei oikein missään enää käytetä 100 % neitseellistä polyeteenia sisältävää kassia. Kierrtysmateriaalin osuus vaihtelee 30 -90 p% , minkä osuuden kuormitus on 70kg/ton ja sama määrä pois neitseellisen tuotannosta . Siis muovin CO2 -kuormittavuus voi olla vieläkin alle tuon ihan hyvän estimaattisi.

    • Kiitos Vesa! Mietin samaa itsekin. Myös pahvilaatikoissa käytetään varmasti paljon tai suurelta osin kierrätyskuitua. Päästökertoimet pahville ja muoville otin tosiaan tuolta Defran tuottamista julkisista päästökertoimista. Kierrätyksestä voisi periaatteessa laskea myös kädenjälkeä, koska se on pois neitseellisen raaka-aineen käytöstä.

  3. Hei!
    Miksi laskelmassa ei ole huomioitu sitä, että ilman tätä kuljetusplvelua liikkuisi suuri osa näistä asiakkaista omalla autolla ruokakauppaan? Kun pakettiauto kuljettaa varmuudella hyvin monen ruuat, niin mikä on vaikutus, jos pakettiauton aiheuttamista päästöistä vähennettäisiin ajoneuvojen keskimääräiset päästöt*autot, jotka liikkuisivat ilman tätä palvelua? Veikkaan, että keskitetyn toimituksen hiilijalanjälki on tuolloin negatiivinen ajoneuvojen aiheuttamien päästöjen osalta.

    • Kiitos Hanno! Laskelma on tehty meidän perheen näkökulmasta, jossa muussa tapauksessa käymme kävellen 200 m päässä olevassa lähikaupassa. Eli meidän osalta ilmastovaikutus on negatiivinen. Kokonaisuuden kannalta on toki selvää, että keskitetty jakelu suoraan koteihin on parempi vaihtoehto ilmaston kannalta kuin se, että jokainen menisi erikseen omalla autolla kauppaan. Eri ihmisillä siis hyvin erilaiset tilanteet ja sen myötä ilmastovaikutus erilainen.

  4. Kiitos Leo hyvästä kirjoituksesta. Toivon, että käsittelisit blogissa valmiiden ruoka-annosten kuljetusta (esim. Foodora, Wolt) ja niistä aiheutuvia päästöjä. Äkkiseltään tuntuu, että yksittäisten annosten kuljettaminen vanhalla henkilöautolla ei voi olla eriytisen ekologista. Tämä toimintatapa kuitenkin on voimakkaassa kasvussa eikä tätä näkökulmaa ole mielestäni käsitelty tarpeeksi.

    • Kiitos paljon hyvästä vinkistä! Pitää joskus perehtyä tuohonkin teemaan 🙂

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!