Tällä viikolla tehtiin historiaa, kun yli 165 maata allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen pe 22.4.2016.
Suomen ilmastotavoitteet kaipaavat päivitystä.
Ohessa minun ja WWF Suomen Liisa Rohdewedin nimissä Helsingin Sanomissa perjantaina 22.4.2016 julkaistu mielipidekirjoitus.
***
Helsingin Sanomat
Mielipide 22.4.2016
Suomen ilmastotavoitteet tarvitsevat päivitystä
Kevät on pitkällä. Viimeistään nyt on aika kaivaa pyörät varastosta ja aloittaa pyöräilykausi.
Itselläni uuden pyöräkauden alkua symboloi kaksi asiaa. Toinen on nastarenkaiden vaihtaminen kesärenkaisiin ja toinen, kun Helsingin Polkupyöräilijöiden spinning-tunnit loppuvat ja lenkit siirtyvät maantielle.
Näiden lisäksi kävin myös MTV3:n Huomenta Suomi –ohjelmassa edistämässä pyöräilyä. Pätkä on katsottavissa täällä.
Ohessa on viisi vinkkiä tulevaan pyöräkauteen.
Ministerit Kimmo Tiilikainen ja Olli Rehn järjestivät keskiviikkona 30.3.2016 kuulemistilaisuuden koskien biomassan kestävyyskriteerejä.
Olin itse tilaisuudessa paikalla Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana.
Euroopan komissio on valmistelemassa ehdotusta kestävästä bioenergiapolitiikasta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhtenä osana pakettia pohditaan myös biopolttoaineita ja bionesteitä koskevaa EU-tason kestävyysjärjestelmää.
Suomen hallituksen tavoitteena on, että bioenergian hyväksyttävyys uusiutuvana energiamuotona sekä sen laskennallinen nollapäästöisyys EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla varmistetaan.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmaston kannalta Suomen kanta on ongelmallinen. Ohessa on viisi syytä, miksi biomassan käytölle tarvitaan kunnon kestävyyskriteerit.
Kirjoitimme 21.3.2016 Ilkka Savolaisen kanssa Helsingin Sanomiin siitä, miten ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa.
Avain on suopellot. Suopeltoja on vain noin 15 prosenttia peltopinta-alasta, mutta ne lähes kaksinkertaistavat Suomen maatalouteen liittyvät päästöt.
.
Ohessa kirjoituksemme kokonaisuudessaan:
Ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa
Suopeltoja on vain noin 15 prosenttia peltopinta-alasta, mutta ne lähes kaksinkertaistavat Suomen maatalouteen liittyvät päästöt.
Metsähallituslain valmistelu on ajautunut kummalliseen tilanteeseen.
Metsähallituslaki on tällä hetkellä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka antanee mietintönsä ensi viikolla. Laki saattaa vielä käydä myös perustusvaliokunnassa.
Samaan aikaan tätä kirjoittaessa lakia vastustava adressi on kerännyt jo huimat 115 000 allekirjoittajaa. Tämä on hieno osoitus ihmisten aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta suomalaiseen luontoon.
Tulevana keskiviikkona 9.3.2016 on tulossa myös mielenosoitus metsähallituslaista – luonnon ja retkeilyn puolesta. Nykyisessä muodossa metsähallituslaki uhkaa luontoa ja retkeilyä, avoimuutta ja ympäristöhallintoa.
Suomen luonnonsuojeluliitto esittää seuraavaa seitsemää korjausta lakiin:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko järjestää yhteistyössä Marttojen ja Changemaker-verkoston kanssa Ekopaasto-kampanjan.
Tuhkakeskiviikosta pääsiäispäivään (10.2.–27.3.2016) on tavoitteena muuttaa elämään vähemmän luonnonvaroja kuluttavaksi ja päästöjä aiheuttavaksi.
Seitsemän viikon aikana voi tehdä esimerkiksi seitsemän lupausta. Tätä silmälläpitäen Kotimaa24 jututti minua ja pyysi näkemyksiä aiheeseen.
Itselleni näiden paasto- ja päästövähennyslupausten tekeminen alkaa olla haastavaa. Oma hiilijalanjälkeni on noin 3000 kiloa enkä kovin helposti enää keksi keinoja, joilla voisin omaa arkeani ekologisoida. Tästä syystä keskitynkin yleensä lupauksissa siihen, että voisin auttaa muita tekemään niitä tekoja, joita itse olen jo tehnyt.
Oma ekopaastolupaukseni tällä kertaa on, että yritän joka päivä seitsemän viikon ajan kirjoittaa ja kannustaa ekologisempiin valintoihin, jotain sellaista yritystä tai yhteisöä, jonka palveluita olen kuluneen päivän aikana käyttänyt. Yksi esimerkki voi olla, että pyydän näitä tahoja esimerkiksi vaihtamaan EKOsähköön.
Ohessa on seitsemän vinkkiä ekopaastoon kaikille muille.
UPM suunnittelee hakkuita Oulunjärvellä Ärjän harjusaarella. Saari kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon.
Hakkuita suunnitellaan yhteensä 120 hehtaarilla 270 hehtaarin saaresta.
Saarella kysymys ei ole pelkästään luontoarvoista. Ärjä on myös upea retkeilykohde, joka on tunnettu kilometrien pituisista hiekkarannoistaan.
Tällä viikolla Kauppalehti julkaisi listan 100 vaikutusvaltaisimmasta suomalaisesta.
Itselläni oli suuri kunnia päästä listalle vaikutusvaltaisimpien aktivistien joukossa.
Kauppalehti esitteli omat ansioni seuraavasti:
”Stranius, Leo (s. 1974), Vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Suomalaisen ympäristöliikkeen tunnetuin kasvo elää kuten opettaa. Ei käytä lihaa, alkoholia, uunia, deodoranttia, shampoota eikä lämmintä vettä suihkussa. Excelöi elämänsä. Myy elämänhallintavalmennusta. Helsingin kaupunginvaltuutettu.”
Siis, että en käytä deodoranttia, shampoota enkä lämmintä vettä suihkussa! Ei ole suomalaisilla kansalaisaktivisteilla paljon valtaa tässä yhteiskunnassa, jos noilla teoilla pääsee kymmenen parhaan joukkoon! Samaan suihkuteemaan tarttui ohimennen tällä viikolla myös Yle Radio 1:n toimittaja Sari Valto kun olin keskustelemassa ruokavalinnoista.
Kiitos kaikille blogin lukijoille kuluneesta vuodesta 2015!
Vuonna 2015 siirryin töihin Suomen luonnonsuojeluliitton, hoidin Helsigin kaupunginvaltuutetun hommia ja olin mukana eduskuntavaaleissa.
Lisäksi yritin selvitä puolisoni kanssa lapsiperhearjesta, kuntoilin ja annoin satunnaisesti ajanhallintavalmennusta.
Haastatteluja, puhetilaisuuksia, kolumneja, kokouksia ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana arjessani.
Ohessa vuosi 2015 sanoin ja numeroin.
Mitä tapahtuu, kun energiayhtiöiden vastuulla on energiansäästötoimet?
Voisi kuvitella, että erityisesti kovilla pakkasilla keskellä talvea kulutuspiikkien aikana olisi ympäristösyiden lisäksi erityinen intressi kannustaa ihmisiä energiansäästötoimiin.
Mitä tapahtuu todellisuudessa? Oulun Energia, joka antaa energianeuvontaa, kannustaa omassa mainoskampanjassaan kuluttamaan sähköä enemmän, koska se on niin halpaa. Ympäristöasioista viis.
”Sähkö on halpaa. Ei haittaa vaikka akkukin kuluu. Kuule mä pistän tänä iltana kaikki valot palamaan ja nautiskelen.” –todetaan Oulun energian mainosvideossa.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4.
IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin
Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6
#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Seitsemän minuuttia ei ole päivässä paljon mutta vuosien saatossa minuutteja alkaa kertyä aika lailla.
Aloitin vuoden 2020 alusta tekemään joka aamu 7 minute workout -lihaskuntotreenin. Tätä jatkui 1022 päivää 19 lokakuuta 2022 asti, jolloin olin kuumeessa ja treeni jäi yhden päivän osalta tekemättä. Tämän jälkeen lihaskuntotreeni on jatkunut uudestaan keskeytyksettä toisteiseksi nyt 913 päivää.
Käytännössä seitsemän minuutin minitreenejä on takana tällä vuosikymmenellä yhteensä 1935 kertaa eli 225 tuntia ja 45 minuuttia.
Mietin joka päivä miten mielettömän onnekas olen, kun en ole tässä välissä tällä vuosikymmenellä sairastellut tai loukannut itseäni pahemmin tämän enempää.
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia.
Käytännössä tämä tarkoitti mulla seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.
Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin.
Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Kävimme tänään Uudenmaan liiton hallituksen kokouksessa läpi Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toimenpideohjelmaa.
Maakuntaohjelman tavoite on alueellinen hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Katsaus osoittaa, että ilmastotyö etenee. Toimet eivät kuitenkaan valitettavasti riitä päästövähennystavoitteen saavuttamiseen.
Erityisen pahalta tilanne näyttää nielujen ja tieliikenteen osalta. Käytännössä siis hakkuita pitäisi vähentää ja fossiiliautoilusta siirtyä pyöräilyyn, joukkoliikenteeseen ja vähäpäästöisempiin tapoihin liikkua. Tietullit, ruuhkamaksut tai vastaavat auttaisivat.
Kiinnostavaa on katsoa myös kuntakohtaisia päästöjä asukasta kohti. Pienimmät päästöt ovat Kauniaisissa (2,1 ktCO2e) ja suurimmat Lapinjärvellä (16,3 ktCO2e). Helsingissä päästöt ovat 2,9 ktCO2e, Espoossa 2,4 ktCO2e ja Vantaalla 3,3 ktCO2e. Myös Järvenpää kunnostautuu pienillä asukaskohtaisilla päästöillä (2,3 ktCO2e).
Pitäisikö siis muuttaa Kauniaisiin?
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen.
Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon!
Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana.
Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia).
Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.
Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.
Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!
#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla.
Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi
Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla.
-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)
(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa.
Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään.
Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan.
Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
