Ilmaiset pääästöoikeudet tuottavat vääriä kannustimia

Maanantai on viikon paras päivä, koska silloin kaikki kiva alkaa. Aamulla (12.10.) valmistelin eduskunnan ympäristövaliokunnalle lausuntoa EU-komission esityksestä hiilivuodolle alttiista teollisuusaloista. On typerää, että suuri osa EU:n teollisuuden aloista lasketaan olevan hiilivuodolle alttiita ja oikeutettuja saamaan päästöoikeuksia ilmaiseksi vaikka EU:n ulkopuolisten maiden päästövähennyksistä ei ole vielä edes tietoa! Komission esitys tekee päästökauppajärjestelmästä tehottoman ilmastopolitiikan keinon. Ilmaisjaon myötä päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot vähenevät ja näin ollen investointimahdollisuudet energiatehokkuustoimenpiteisiin, uusiutuviin energialähteisiin ja … Lue lisää

Hyvää hiljaisuuden päivää ja muita menoja

Aamulla 7.10. olin YLE:n Aamu-tv:ssä keskustelemassa ilmastopakolaisuudesta. Ohjelma on katsottavissa täältä. Kirjoitin aiheesta myös blogimerkinnän: Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia. Päivä jatkui kestävän kehityksen toimikunnan kokouksella. Aiheena oli tällä kertaa kestävän kehityksen tietopohjan vahvistaminen – Tutkimuksen ja politiikan vuorovaikutus. Kokousmateriaali on luettavissa täältä. Ehkä kiinnostavin esitys oli professori Jyri Seppälän katsaus ENVIMAT-hankkeen tuloksiin. Hankkeen raportti osoittaa, että energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta eikä suomalainen teollisuus ole erityisen ekotehokasta … Lue lisää

Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia

Ilmastonmuutoksen myötä arviolta 200 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään ilmastopakolaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Merenpinnan nousu, aavikoituminen, jäätiköiden sulaminen, ruokahuollon vaarantuminen ja äärimmäiset sääilmiöt ovat omiaan lisäämään ilmastopakolaisten määrää. Tämä muuttoliike aiheuttaa paineita ensimmäisenä usein jo valmiiksi haavoittuneiden tai romahtamaisillaan olevien alueiden infrastrukuurissa. Ilmaston lämpeneminen on omiaan lisäämään myös luonnonvarojen käytöstä syntyviä konflikteja ja aseellisia selkkauksia sekä syventämään huono-osaisuutta ja uhkaamaan ihmisten terveyttä. Kaiken kaikkiaan ilmaston lämpenemisestä joutuvat kärsimään kaikkein eniten ne, … Lue lisää

Putkosen pieru on ihan OK

Keskiviikkona olin Snellman-korkakoululla luennoimassa oppilaille ilmastonmuutoksesta. Olin aivan otettu vieraanvaraisuudesta sekä oppilaiden kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta aiheeseen liittyen. Koulun ilmapiiri tuntui olevan huippuhyvä. Kunhan maailma on saatu pelastettua, niin ehkäpä itsekin suuntaan tuonne opiskelemaan. Kiinnostavaa oli myös se, että koulun ruokalassa on tarjolla aina vain kasvisruokaa. Toimii kuulemma oikein hyvin. Ei ole kallista eikä kukaan valita. Luennoin jälkeen kävin lounaalla Animalian tuoreen toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaran kanssa juonimassa tulevia kuvioita sekä istuin … Lue lisää

Euroopan haasteet – Raportti EEB:n vuosikokouksesta

Vietin maanantain ja tiistain (28.-29.9.) Brysselissä European Environmental Bureaun (EEB) ja Spring Alliancen seminaarissa sekä EEB:n vuosikokouksessa. Suomen luonnonsuojeluliitto on EEB:n jäsenjärjestö ja allekirjoittanut istuu tämän syksyn EEB:n hallituksessa. Maanantain seminaarissa puheenvuoroja käyttivät mm. komission puheenjohtaja Barrosso sekä ympäristökomissaari Dimas. Vaikka paikalla oli mahdollisimman korkean tason edustus, oli sisältö sitäkin vaisumpaa. Dimas painotti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kulkevan käsi kädessä siinä missä Barrosso hehkutti EU:n ilmastopolitiikkaa ja ympäristön huomioivaa kasvustrategiaa. … Lue lisää

Kuinka paljon rahaa on tarpeeksi? – Finanssikapitalismin jumala on kuollut

Aamulla 24.9. olin keskustelemassa Tuomas Enbusken ohjelmassa siitä, kuinka paljon rahaa on tarpeeksi. Nauhoitus on kuunneltavissa tästä. Kaikki tietävät, että raha ei tee onnelliseksi. Haastavampaa on kuitenkin pohtia sitä, tarvitaanko rahaa ja kuinka paljon. Illalla sama teema jatkui kun olin puhumassa Otto Bruunin ja Teppo Eskelisen toimittaman Finanssikapitalismi – Jumala on kuollut –pamfletin julkaisutilaisuudessa Ravintola Karhunpojassa Helsingin Hakaniemessä. Kirjan nimi viittaa Nietzschen teoriaan jumalan kuolemasta. Hänen mukaansa jumala on olemassa … Lue lisää

Energiateollisuuden liikkumavara

Istuin 23.9. aamupäivän Energiateolliuuden ympäristöjärjestöille järjestämässä keskustelutilaisuudessa Viikin Gardeniassa. Tavoitteena oli puhua siitä, millä Suomessa tuotetaan tulevaisuudessa energiaa. Samalla pääsimme tutustumaan Gardenian pientuulivoimalaan eli Viikkeriin. Energiateollisuudella on selkeä näkemys siitä, että tulevaisuudessa energiantuotantosektorin tulee olla lähes päästötön. Tämä on tietysti erinomaisen hyvä asia! Vaikka kokonaisenergiankulutus kääntyisikin laskuun, sähkönkulutus jatkaa Energiateollisuuden mukaan kuitenkin kasvua. Keinoista kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on monta mielipidettä. Energiateolliusuus uskoo ydinvoimaan, turpeen energiankäytön jatkumiseen sekä vesivoiman lisärakentamiseen. Ympäristöjärjestöt … Lue lisää

Autoton päivä – tyhmyyden aikakausi

Tiistaina 22.9.2009 vietettiin kansainvälistä autotonta päivää. Itse vietän autotonta päivää vuoden jokaisena päivänä ja suosittelen sitä lämpimästi myös muille. Tällä hetkellä en voisi kuvitellakaan valitsevani sellaista asuinpaikkaa, jossa liikkuminen kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteelle ei olisi mahdollista. Valitettavasti autoton päivä ei yksin riitä vähentämään liikennettä ja sen aiheuttamia ympäristöongelmia. Toivottavasti pääkaupunkiseudulle saadaan mahdollisimman pian ruuhkamaksut. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tiedotteessa vaadimme ruuhkamaksujen käyttöönottoa heti ja rahojen ohjaamista joukko- ja kevyelle liikenteelle. … Lue lisää

Jyväskylässä ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista

Aamulla hyppäsin Jyväskylän junaan. Osallistuin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämään ympäristöviikon tapahtumiin. Ensin olin luennoimassa ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja sen jälkeen vastailin ihmisten kysymyksiin reilun kaupan kahvitauolla yliopiston pihalla. Iso kiitos Touko Aallolle ja Elina Levulalle käytännän järjestelyistä! Takaisin Helsingin junaan marssiessa annoin vielä pikahaastattelun Helsingin Sanomille liittyen komission vesityksiin päästöoikeuksien ilmaisjaosta sekä työstin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Autottoman päivän tiedotetta ruuhkamaksuista. Harmikseni en päässyt osallistumaan NorppaAid –tukikonserttiin saimaannorpan … Lue lisää

Ekokaupunkien Eurooppa

Euroopasta löytyy kiinnostavia esimerkkejä ekokaupungeista ja -kaupunginosista. Yhteistä niille näyttää olevan uusiutuvien energiamuotojen sekä kevyen ja joukkoliikenteen suosiminen, autoilun rajoittaminen, matala- ja nollaenergiatalojen rakentaminen sekä viihtyisät pienviheralueet. Tukholma, Hammarby Sjöstad. Idea ekokaupunginosan rakentamisesta Tukholmaan on syntynyt jo 1990-luvulla. Tällä hetkellä kaupunginosassa asuu lähes 10 000 ihmistä. Vuoteen 2015 mennessä asukkaita tulee olemaan yli 20 000. Rakennukset tuottavat keskimäärin noin 50 prosenttia tarvitsemastaan energiasta itse. Aurinkopaneeleja ja viherkattoja on paljon. Lisäksi … Lue lisää

Viikonlopun suunnitelma. Urheile. Syö. Nuku. Toista. @finntriathlon @vierumaki
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Seuraa minua Instagramissa