Ilmaiset pääästöoikeudet tuottavat vääriä kannustimia

Maanantai on viikon paras päivä, koska silloin kaikki kiva alkaa. Aamulla (12.10.) valmistelin eduskunnan ympäristövaliokunnalle lausuntoa EU-komission esityksestä hiilivuodolle alttiista teollisuusaloista. On typerää, että suuri osa EU:n teollisuuden aloista lasketaan olevan hiilivuodolle alttiita ja oikeutettuja saamaan päästöoikeuksia ilmaiseksi vaikka EU:n ulkopuolisten maiden päästövähennyksistä ei ole vielä edes tietoa! Komission esitys tekee päästökauppajärjestelmästä tehottoman ilmastopolitiikan keinon. Ilmaisjaon myötä päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot vähenevät ja näin ollen investointimahdollisuudet energiatehokkuustoimenpiteisiin, uusiutuviin energialähteisiin ja … Lue lisää

Hyvää hiljaisuuden päivää ja muita menoja

Aamulla 7.10. olin YLE:n Aamu-tv:ssä keskustelemassa ilmastopakolaisuudesta. Ohjelma on katsottavissa täältä. Kirjoitin aiheesta myös blogimerkinnän: Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia. Päivä jatkui kestävän kehityksen toimikunnan kokouksella. Aiheena oli tällä kertaa kestävän kehityksen tietopohjan vahvistaminen – Tutkimuksen ja politiikan vuorovaikutus. Kokousmateriaali on luettavissa täältä. Ehkä kiinnostavin esitys oli professori Jyri Seppälän katsaus ENVIMAT-hankkeen tuloksiin. Hankkeen raportti osoittaa, että energiaintensiivinen vientiteollisuus ei selitä Suomen korkeaa luonnonvarojen kulutusta eikä suomalainen teollisuus ole erityisen ekotehokasta … Lue lisää

Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia

Ilmastonmuutoksen myötä arviolta 200 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään ilmastopakolaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Merenpinnan nousu, aavikoituminen, jäätiköiden sulaminen, ruokahuollon vaarantuminen ja äärimmäiset sääilmiöt ovat omiaan lisäämään ilmastopakolaisten määrää. Tämä muuttoliike aiheuttaa paineita ensimmäisenä usein jo valmiiksi haavoittuneiden tai romahtamaisillaan olevien alueiden infrastrukuurissa. Ilmaston lämpeneminen on omiaan lisäämään myös luonnonvarojen käytöstä syntyviä konflikteja ja aseellisia selkkauksia sekä syventämään huono-osaisuutta ja uhkaamaan ihmisten terveyttä. Kaiken kaikkiaan ilmaston lämpenemisestä joutuvat kärsimään kaikkein eniten ne, … Lue lisää

Putkosen pieru on ihan OK

Keskiviikkona olin Snellman-korkakoululla luennoimassa oppilaille ilmastonmuutoksesta. Olin aivan otettu vieraanvaraisuudesta sekä oppilaiden kiinnostuksesta ja aktiivisuudesta aiheeseen liittyen. Koulun ilmapiiri tuntui olevan huippuhyvä. Kunhan maailma on saatu pelastettua, niin ehkäpä itsekin suuntaan tuonne opiskelemaan. Kiinnostavaa oli myös se, että koulun ruokalassa on tarjolla aina vain kasvisruokaa. Toimii kuulemma oikein hyvin. Ei ole kallista eikä kukaan valita. Luennoin jälkeen kävin lounaalla Animalian tuoreen toiminnanjohtaja Salla Tuomivaaran kanssa juonimassa tulevia kuvioita sekä istuin … Lue lisää

Euroopan haasteet – Raportti EEB:n vuosikokouksesta

Vietin maanantain ja tiistain (28.-29.9.) Brysselissä European Environmental Bureaun (EEB) ja Spring Alliancen seminaarissa sekä EEB:n vuosikokouksessa. Suomen luonnonsuojeluliitto on EEB:n jäsenjärjestö ja allekirjoittanut istuu tämän syksyn EEB:n hallituksessa. Maanantain seminaarissa puheenvuoroja käyttivät mm. komission puheenjohtaja Barrosso sekä ympäristökomissaari Dimas. Vaikka paikalla oli mahdollisimman korkean tason edustus, oli sisältö sitäkin vaisumpaa. Dimas painotti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kulkevan käsi kädessä siinä missä Barrosso hehkutti EU:n ilmastopolitiikkaa ja ympäristön huomioivaa kasvustrategiaa. … Lue lisää

Kuinka paljon rahaa on tarpeeksi? – Finanssikapitalismin jumala on kuollut

Aamulla 24.9. olin keskustelemassa Tuomas Enbusken ohjelmassa siitä, kuinka paljon rahaa on tarpeeksi. Nauhoitus on kuunneltavissa tästä. Kaikki tietävät, että raha ei tee onnelliseksi. Haastavampaa on kuitenkin pohtia sitä, tarvitaanko rahaa ja kuinka paljon. Illalla sama teema jatkui kun olin puhumassa Otto Bruunin ja Teppo Eskelisen toimittaman Finanssikapitalismi – Jumala on kuollut –pamfletin julkaisutilaisuudessa Ravintola Karhunpojassa Helsingin Hakaniemessä. Kirjan nimi viittaa Nietzschen teoriaan jumalan kuolemasta. Hänen mukaansa jumala on olemassa … Lue lisää

Energiateollisuuden liikkumavara

Istuin 23.9. aamupäivän Energiateolliuuden ympäristöjärjestöille järjestämässä keskustelutilaisuudessa Viikin Gardeniassa. Tavoitteena oli puhua siitä, millä Suomessa tuotetaan tulevaisuudessa energiaa. Samalla pääsimme tutustumaan Gardenian pientuulivoimalaan eli Viikkeriin. Energiateollisuudella on selkeä näkemys siitä, että tulevaisuudessa energiantuotantosektorin tulee olla lähes päästötön. Tämä on tietysti erinomaisen hyvä asia! Vaikka kokonaisenergiankulutus kääntyisikin laskuun, sähkönkulutus jatkaa Energiateollisuuden mukaan kuitenkin kasvua. Keinoista kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on monta mielipidettä. Energiateolliusuus uskoo ydinvoimaan, turpeen energiankäytön jatkumiseen sekä vesivoiman lisärakentamiseen. Ympäristöjärjestöt … Lue lisää

Autoton päivä – tyhmyyden aikakausi

Tiistaina 22.9.2009 vietettiin kansainvälistä autotonta päivää. Itse vietän autotonta päivää vuoden jokaisena päivänä ja suosittelen sitä lämpimästi myös muille. Tällä hetkellä en voisi kuvitellakaan valitsevani sellaista asuinpaikkaa, jossa liikkuminen kevyellä liikenteellä ja joukkoliikenteelle ei olisi mahdollista. Valitettavasti autoton päivä ei yksin riitä vähentämään liikennettä ja sen aiheuttamia ympäristöongelmia. Toivottavasti pääkaupunkiseudulle saadaan mahdollisimman pian ruuhkamaksut. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin tiedotteessa vaadimme ruuhkamaksujen käyttöönottoa heti ja rahojen ohjaamista joukko- ja kevyelle liikenteelle. … Lue lisää

Jyväskylässä ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista

Aamulla hyppäsin Jyväskylän junaan. Osallistuin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan järjestämään ympäristöviikon tapahtumiin. Ensin olin luennoimassa ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja sen jälkeen vastailin ihmisten kysymyksiin reilun kaupan kahvitauolla yliopiston pihalla. Iso kiitos Touko Aallolle ja Elina Levulalle käytännän järjestelyistä! Takaisin Helsingin junaan marssiessa annoin vielä pikahaastattelun Helsingin Sanomille liittyen komission vesityksiin päästöoikeuksien ilmaisjaosta sekä työstin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Autottoman päivän tiedotetta ruuhkamaksuista. Harmikseni en päässyt osallistumaan NorppaAid –tukikonserttiin saimaannorpan … Lue lisää

Ekokaupunkien Eurooppa

Euroopasta löytyy kiinnostavia esimerkkejä ekokaupungeista ja -kaupunginosista. Yhteistä niille näyttää olevan uusiutuvien energiamuotojen sekä kevyen ja joukkoliikenteen suosiminen, autoilun rajoittaminen, matala- ja nollaenergiatalojen rakentaminen sekä viihtyisät pienviheralueet. Tukholma, Hammarby Sjöstad. Idea ekokaupunginosan rakentamisesta Tukholmaan on syntynyt jo 1990-luvulla. Tällä hetkellä kaupunginosassa asuu lähes 10 000 ihmistä. Vuoteen 2015 mennessä asukkaita tulee olemaan yli 20 000. Rakennukset tuottavat keskimäärin noin 50 prosenttia tarvitsemastaan energiasta itse. Aurinkopaneeleja ja viherkattoja on paljon. Lisäksi … Lue lisää

Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?