Euroopan haasteet – Raportti EEB:n vuosikokouksesta

Vietin maanantain ja tiistain (28.-29.9.) Brysselissä European Environmental Bureaun (EEB) ja Spring Alliancen seminaarissa sekä EEB:n vuosikokouksessa. Suomen luonnonsuojeluliitto on EEB:n jäsenjärjestö ja allekirjoittanut istuu tämän syksyn EEB:n hallituksessa.

Maanantain seminaarissa puheenvuoroja käyttivät mm. komission puheenjohtaja Barrosso sekä ympäristökomissaari Dimas. Vaikka paikalla oli mahdollisimman korkean tason edustus, oli sisältö sitäkin vaisumpaa. Dimas painotti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun kulkevan käsi kädessä siinä missä Barrosso hehkutti EU:n ilmastopolitiikkaa ja ympäristön huomioivaa kasvustrategiaa.

EEB:n puheenjohtaja Mikael Karlsson tiukkasi Barrossolta sitä, kuinka pitkään EU aikoo käyttää rahaa ympäristölle haitallisen toiminnan tukemiseen sekä miten komissio aikoo edistää ekologista verouudistusta. Kaikkein kiinnostavin avaus tuli seminaarin loppuvaiheessa yleisöstä, jossa ehdotettiin perustoimeentulon rinnalle maksimitoimeentulon käyttöönottoa. Lisäksi pohdittiin väestönkasvun asettamia haastaita luonnonvarojen kulutukselle. Kuvia seminaarista on nähtävissä täällä.

Seminaarin jälkeen tapasin EU-parlamentissa Satu Hassia ja hänen avustajiaan. Keskustelimme mm. ajankohtaisista ilmasto- ja energiakysymyksistä. Illallä söin myöhäistä päivällistä vielä yhdessä Terhi Lehtosen ja Heidi Hautalan kanssa keskustellen samalla ajankohtaisista ympäristökysymyksistä, kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksista ja ihmisoikeuksista.

Tiistaina ohjelma jatkui EEB:n vuosikokouksella. Rutiiniasioiden lisäksi kokouksessa piti puheenvuoron EU-parlamentin ympäristövaliokunnan tuore puheenjohtaja Jo Leinen, joka on aiemmin toiminut myös EEB:ssä. Leinen nosti esille mm. EU:n ilmastositoumukset ja rahoituksen, hiilivuotokysymyksen sekä seitsemännen ympäristöohjelman ja luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian valmistelun.

Ruotsalainen Mikael Karsson valittiin yksimielisesti jatkokaudelle EEB:n puheenjohtajaksi. Lisäksi hyväksyttiin EEB:n toimintaohjelma, budjetti ja uudet hallituksen jäsenet seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

Haasteet tuleville vuosille ovat tietysti valtavat. Uusi komissio nimetään loppuvuoden aikana. Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkeen alkaa todellinen vääntö ilmastopolitiikan käytännön toteutuksesta. EU:n asialistalla ovat tietysti myös Lissabonin strategian uusiminen, ympäristöpolitiikan päivittäminen, maatalouspolitiikka ja vuoden 2014 jälkeiset budjettineuvottelut, puhumattakaan tavoitteista luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi.

Brysselissä kaikkein surkeinta ovat voileipälounaat. Muuten matka sujui erinomaisen hyvin.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.