Helsingin ympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 10.6. klo 16.15 alkaen.
Esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna.
Toimin itse ympäristökautakunnan varapuheenjohtajana.
Kiinnostavia juttuja mm.
– Hallintopäällikön viran täyttäminen
– Lausunto Koivusaaren osayleiskaavasta
– Mantsurianjalopähkinäpuun rauhoituksen pitäminen voimassa Malmin kylässä
* * *
Esityslista: Ympäristölautakunta ti 10.6.2014 klo 16.15
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 4.6.2014 äänin 50-28 (4 tyhjää, 3 poissa), että viikoittainen kasvisruokapäivä kouluissa saa jatkua.
Valtuutettujen äänestyskartta oheisessa kuvassa.
Valtuutettu Terhi Koulumies esitti, että kasvisruokapäivästä luovuttaisiin.
Kaupunginhallituksen vastauksesta käy kuitenkin ilmi, että “nykykäytännön muuttamiselle ei ole olemassa riittäviä perusteita. Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa.” Hyvä näin.
Kasvisruuan edistäminen on järkevää terveyden, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Perustelen ohessa näitä kaikki hiukan tarkemmin.
Miksi tyttöjen ja poikien koululiikuntatunnit järjestetään usein Suomessa ja Helsingissä erikseen?
Eihän meillä jaeta ryhmiä sukupuolen mukaan matematiikassa tai käsityössäkään.
Teen 4.6.2014 Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistämisestä.
Alla aloite kokonaisuudessaan. Mitä mieltä olet?
Otan mielelläni vastaan kommentteja ja palautetta aiheesta vielä ennen keskiviikon 4.6.2014 kaupunginvaltuuston kokousta!
Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistämiseksi
Tänä keväänä olen päässyt ihastelemaan uuden elämän ihmettä kun perheeseemme syntyi vauva.
Vitsailin ystävilleni, että kotimme ekotehokkuus parani vauvan myötä, kun neljän hengen kotitaloudellamme onkin käytössä enää 15 neliötä henkeä kohden aiemman 20 neliön sijaan.
Keskimäärin suomalaisilla on käytössään noin 40 neliötä henkeä kohden.
Käytäntö on kuitenkin teoriaa ihmeellisempi.
Asuntomme ei ole pienentynyt. Todellisuudessa kotitaloutemme luonnonvarojen kulutus on kasvanut. Muutaman viikon ikäisen vauvan kanssa pesukone pyörii tiuhaan tahtiin ja sähkönkulutus on lisääntynyt.
Ympäristölautakunta kokoontui ti 20.5.2014 päättämään omalta osaltaan vuoden 2015 budjettiraamista ja toiminnallisista tavoitteista.
Talousarvioehdotuksen käyttömenojen määrärahaksi ehdotetaan 12 832 000 euroa.
Menot ovat 300 000 euroa suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa ja raamissa. Raamin yli esitetään 300 000 euron määräraha Suomen luontokeskus Haltian toiminnan menoihin, joihin Helsingin kaupunki on sitoutunut vuonna 2007 tehdyllä ja vuonna 2013 uusitulla sopimuksella.
Helsingissä ympäristöterveydenhuollon (elintarvike- turvallisuus- ja ympäristöterveys) nettokustannukset vuonna 2012 olivat 4,3 €/asukas, kun ne koko maassa olivat 14,3 €/asukas (www.kunnat.net). Espoon osalta vastaava kustannus oli 4,8 €/asukas ja Vantaan osalta 7,2 €/asukas, joten ympäristöterveydenhuollon kustannukset ovat Helsingissä muita pääkaupunkiseudun kuntia alhaisemmat.
Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2015 tulevat olemaan seuraavat:
Ympäristölautakunta kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 6.5.2014 klo 16.15.
Kokouksessa käsitellään mm. Helsingin ilmansuojelun toimintaohjelman toteutumisen seuranta 2013.
Ympäristölautakunnalle annetun raportin perusteella voidaan Helsingin ilmanlaadusta todeta seuraavat viisi asiaa:
1. Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylittyminen on pysähtynyt: Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ole ylittyneet Helsingissä raja-arvoa valvovilla asemilla vuoden 2006 jälkeen.
Meri-Rastila, Vartiosaari ja Kivinokka.
Luonto-Liiton valtuusto myönsi kevätkokouksessaan Siilin piikki -palkinnon Helsingin kaupunkisuunnittelijoille ja päättäjille rakentamissunnitelmien määrätietoisesta kohdistamisesta kaupungin luontoalueille.
Siilin piikki on symbolinen palkinto, joka myönnetään ympäristön kannalta arveluttavista puheista tai teoista.
Aiempina vuosina Siilin piikki on myönnetty mm. maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle, Talvivaaralle ja Vapolle
Mitä mieltä olet? Menikö palkinto tänä vuonna oikeaan osoitteeseen?
Alla ja oheisen linkin takana koko tiedote aiheesta perusteluineen.
Helsingin Kaupunginhallitus käsitteli tiistaina 22.4.2014 valtuutettu Terhi Koulumiehen (kok) aloitetta koulujen kasvisruokapäivästä luopumista.
Koulumiehen mukaan kasvisruokapäivinä kouluissa kuluu vähemmän ruokaa ja palaute kasvisruokapäivästä on ollut kielteistä.
Kaupunginhallitus totesi asiasta kuitenkin seuraavaa:
“nykykäytännön muuttamiselle ei ole olemassa riittäviä perusteita. Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa. Kasvisruokapäiviä ja kouluruokailua seurataan lukuvuoden aikana ja tarvittaessa opetusvirasto tekee muutoksia kulloinkin voimassa olevien ruokalistojen tuotevalikoimiin.”
Kaupunginhallituksen päätöksen perusteluista käy ilmi, että “Palmian opetusvirastolle antaman tiedon mukaan oppilaat tai huoltajat eivät nykyisin kiinnitä erityistä huomiota kasvisruokapäivään eivätkä oppilaat tai huoltajat anna siitä muita ruokapäiviä enempää kielteistä palautetta.”
Käsittelimme tiistaina (1.4.2014) Helsingin ympäristölautakunnassa mahdollisia kilometri- tai ruuhkamaksuja.
Kyse on Helsingin kaupungin lausunnosta koskien Jorma Ollilan johtaman oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista. Lopullisen lausunnon antaa kaupunginhallitus 17.4.2014 mennessä.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä katsoo, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa.
Ympäristölautakunnan mielestä kilometriverosysteemin merkittävänä haasteena on hyvin kallis ja hidas toteutettavuus. Tästä johtuen olisi perusteltua toteuttaa Helsingin seudulla nopeammalla aikataululla pilottityyppinen kokeilu alueellisesta sujuvuusmaksusta.
Liikennepoliittisena toimenpiteenä ruuhkamaksu olisi kuitenkin lautakunnan mielestä kustannustehokkaampi tapa saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita Helsingin seudulla kuin muut tällä hetkellä käytössä olevat keinot.
Kilometriveroa Helsinkiin tarvitaan ympäristölautakunnan mielestä mm. seuraavista syistä:
Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee keskiviikkona 12.3.2014 kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyarin aloittetta Sipoonkorven retkeilymahdollisuuksien ja tiedotuksen parantamisesta.
Helsingin Sanomat julkaisikin sopivasti juuri tänään (11.3.) minun ja Nasiman yhteisen mielipidekirjoituksen aiheesta.
Mitä mieltä itse olet? Miten Sipoonkorven kansallispuistoa voitaisiin kehittää?
Alla mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan.
.
Sipoonkorven kansallispuistoa kehitettävä
Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä.
SIPULIVESI!
Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa.
Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus.
Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota.
Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon.
Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin!
Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Vegeen sut! Iso kiitos @vegetapahtumat jälleen kerran huikeista makuelämyksistä. Niin hienoa päästä maistamaan uutta normaalia. Mahtava saalis jälleen kotiin viemisiksi. Vielä ehtii käydä uudestaankin koko viikonlopun ajan!
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi arkea vasta 2007.
Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?
Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin:
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025
Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.
Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout.
Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.
Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.
Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta.
Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.
Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta.
Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.
Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.
Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.
Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia.
Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…
-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista)
Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit.
Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen
Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa
https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?
Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.
Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.
https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
