Ympäristölautakunta 10.6.2014

Leo Stranius-kevätseurantaretki-pieniHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 10.6. klo 16.15 alkaen.

Esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna. 

Toimin itse ympäristökautakunnan varapuheenjohtajana.

Kiinnostavia juttuja mm.
– Hallintopäällikön viran täyttäminen
– Lausunto Koivusaaren osayleiskaavasta
– Mantsurianjalopähkinäpuun rauhoituksen pitäminen voimassa Malmin kylässä

* * *

Esityslista: Ympäristölautakunta ti 10.6.2014 klo 16.15

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan valitaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari.

Virkaa haki 31 henkilöä. Ympäristöjohtaja, ympäristöterveyspäällikkö ja johtava ympäristölakimies haastattelivat näistä kuusi henkilöä, joista kolme valittiin henkilöarviointiin.

3 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan elintarviketarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päättää määrätä ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikemyymälät -yksikköön sijoitetun johtavan elintarviketarkastajan viran määräaikaiseksi hoitajaksi filosofian maisteri Leea Kultasen 1.7-3.8.2014 väliseksi ajaksi.

4 Määräaikaisen viranhaltijan määrääminen kaupungineläinlääkärin virkaan

Ympäristölautakunta päättää määrätä ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikevalmistus- ja eläinsuojelu -yksikköön sijoitetun kaupungineläinlääkärin avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi eläinlääketieteen lisensiaatti Mirjami Mattilan 1.7 – 31.8.2014 väliseksi ajaksi.

5 Esitys kaupunginhallitukselle viran nimikkeen muuttamiseksi ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 016764) nimike muutetaan 1.8.2014 alkaen nimikkeeksi ympäristötarkastaja.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/42DE6315-AA80-45B3-A2CF-E59F1F7782CC/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunnon antaminen Kaarelan, Hakuninmaan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12269 , Runonlaulajantie 48

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12257

Meilahden sairaalakampukselle on suunnitteilla laajaa lisärakentamista.

Lisärakentamisen taustalla on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) tavoite keskittää erikoissairaanhoitoa Meilahden kampukselle.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Pitäjänmäen Hiomotie 6:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12271

Asemakaavan muutoksessa kolmen tontin käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Koivusaaren tarkistetusta osayleiskaavaehdotuksesta nro 12180

Osayleiskaava mahdollistaa asuntojen asemakaavoittamisen yli 5 000:lle asukkaalle, Koivusaaren keskustan kehittämisen metroaseman ympärille ja uusien työpaikkojen rakentamisen n. 3 800-4 500 työntekijälle.

Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksen mukainen, metroon tukeutuva rakentaminen antaa erinomaiset mahdollisuudet ilmastovaikutukset huomioivaan suunnitteluun ja rakentamiseen.  Koko alue sijaitsee 300-500 metrin etäisyydellä metroasemasta ja siihen liittyvistä kaupallisista palveluista, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen maksimaalisen hyödyntämisen liikkumisessa.

Kaavaselostuksen mukaan Koivusaaressa on mahdollista käyttää energiantuotannon osana esimerkiksi aurinko- tai tuulienergiaa. Osayleiskaava mahdollistaa myös matalaenergiarakentamisen. EU edellyttää 0-energiatavoitetta uusilla rakentamisalueilla vuoden 2020 alusta.  Alueen asemakaavoituksessa onkin jatkossa tärkeää huomioida riittävien edellytysten ja varausten luominen uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen. Alueella tulisi tutkia mm. mahdollisuuksia paikalliseen tuulivoimantuotantoon.

Ekotehokkuutta heikentäviksi on tunnistettu maanrakennustyöt, raskaat pohjarakenteet ja runsas pysäköintipaikkojen määrä.

Metroaseman läheisyyteen on tarpeen rakentaa riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja, joissa on myös lukittavia pyöräsäilytystiloja.

6 Töölönlahden kunnostushanke: Töölönlahden nykytila ja meriveden juoksutuksen vaikutus

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi tutkimusraportin: Helminen, J., Vahtera, E. Töölönlahden kunnostushanke. Töölönlahden nykytila ja meriveden juoksutuksen vaikutus ensimmäisten seitsemän vuoden aikana: http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-14.pdf

Vuoden 2005 lopulla alettiin Töölönlahdelle johtaa vettä Humallahdelta tarkoituksena parantaa veden laatua. Vettä on johdettu avovesiaikaan 0,5 m3 s-1, jolloin veden vaihtuvuutta on saatu tehostettua huomattavasti.

Töölönlahden kunnostukselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet vain osittain. Hygieeninen laatu on parantunut juoksutuksen jälkeen tavoitteiden vaatimalle tasolle ja levähaittoja esiintyy nykyään vain harvoin. Sen sijaan näkösyvyyden ja fosforipitoisuuden osalta on jääty tavoitteista, vaikka niissäkin on tapahtunut parannusta edeltävään tilaan verrattuna. Töölönlahden parempaa tilaa ylläpitävää juoksutusta on edelleen syytä jatkaa yhdessä jatkuvan tarkkailun kanssa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jos kunnostukselle asetetut tavoitteet halutaan täyttää, tulisi pohtia muita toimenpiteitä juoksutuksen ohelle.

7 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta vuonna 2013

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toimintaraportin vuodelta 2013 ja päättää, ettei raportti anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

8 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi tutkimusraportin Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2014.

Helsingin ja Espoon sekä eräiden Keski-Uudenmaan kuntien jätevedet käsiteltiin vuonna 2013 Helsingin Viikinmäen ja Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamoissa. Viikinmäen puhdistamolta puhdistetut jätevedet johdettiin tunnelissa Katajaluodon eteläpuolelle ja Suomenojan puhdistamolta Gåsgrundet-saaren kaakkoispuolelle. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamojen yhteenlaskettu jätevesivirtaama vuonna 2013 oli 131,6 milj. km³ mikä oli noin 13,6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena.

Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typpi- ja fosforipäästöt Suomenlahteen olivat 345 000 kg (-41,7 % verrattuna vuoteen 2012) ja 20 000 kg (-23,1 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon typen kuormitus mereen oli 597 000 kg (-6,6 %) ja fosforin kuormitus 11 100 kg ( -7,5 %).

9 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi aluehallintoviraston päätöksen nro 72/2014/2 (ESAVI/197/04.09/2013) Länsisataman väylän muuttamisesta ja päättää, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Helsingin Sataman tarkoituksena on laajentaa Länsisataman väylän ja Saukonväylän väyläalueita risteilyliikennetarpeen mukaisiksi sekä parantaakseen väyläturvallisuutta alueella. Väylämuutostyöt edellyttävät ruoppausta ja louhintaa Jätkäsaaren ja Lauttasaaren välisellä merialueella. Väyläaluetta levennetään enimmillään noin 170 m.

Lauttasaarenselän matala on tarkoitus ruopata syvyyteen -10,1 m. Matalan nykyinen syvyys on noin 8 m ja matalikko on lähinnä kivikkoa ja kalliota. Ruoppausalueen pinta-ala on noin 0,3 ha ja ruoppausmassoja syntyy noin 2900 m³ktr. Ruoppausmassa koostuu pääasiassa louhittavista massoista. Ruoppausmassat on tarkoitus kokonaisuudessaan hyödyntää rantatäytöissä esim. Jätkäsaaren rannan täytöissä.

10 Ympäristölautakunnan lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle Laajasalon entisen öljyhuoltoalueen maaperän puhdistamista koskevassa asiassa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa kahdesta valituksesta, jotka Helsingin kaupunki ja Shell International Petroleum Company Limited ovat jättäneet Vaasan hallinto-oikeudelle.

Helsingin kaupungin valitus koskee pääasiassa sitä, että päätöksen mukaan alueelle jää pilaantunutta maa-ainesta maanomistajan vastuulle maanvuokrasopimuksen vastaisesti. Shellin valitus koskee pääasiassa sitä, että päätöksessä määrätään poistamaan pilaantunutta maa-ainesta enemmän kuin riskinarvion mukaan on tarpeen.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/8C5BE55D-C259-43ED-88C4-34771A56C0AD/Ymparistolautakunnan_lausunto_Vaasan_hallinto-oike.html

11 Kiinteistöyhtymä Asteritie 1-3:n omistajaosakkaiden hakemus luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamiseksi

Ympäristölautakunta päättää, että Malmin kylän Asteritie 1-3:ssa kasvavan mantsurianjalopähkinäpuun (Juglans mandshurica) rauhoitusta ei lakkauteta, vaan puu juurineen säilyy edelleen rauhoitettuna luonnonmuistomerkkinä.

Kiinnostava case – täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/AE7DBCF3-2CE7-41C4-A10A-1707F10FE8A9/Kiinteistoyhtyma_Asteritie_1-3n_omistajaosakkaiden.html

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat  

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/B8C3EDD6-945E-4DAD-B607-413C482B32DD/Ilmoitusasiat.html

2 Asetetun uhkasakon tuomitseminen terveydensuojelulain 51 §:n mukaisessa hallintopakkoasiassa

Ympäristölautakunta määrää Helsingin Nightclub Tähti Oy:n maksamaan ympäristölautakunnan päätöksessä 8.1.2013 § 16 asetetun uhkasakon. Sakon määrä on 15 000 euroa.

HOK-Elanto Liiketoiminta Oy velvoitettiin ympäristölautakunnan päätöksellä 8.1.2013 § 16 poistamaan ravintola DOM Helsinki Discothequen toiminnasta asuntoon osoitteessa Fredrikinkatu 40 aiheutuva meluhaitta siten, ettei ravintolassa soitettava musiikki aiheuta sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen ylityksiä asunnossa osoitteessa Fredrikinkatu 40. Toimenpiteet oli tehtävä 15.2.2013 mennessä.

Asukas ilmoitti ympäristökeskukselle meluhaitan jatkuvan kyseisestä ravintolasta maaliskuussa 2014. Ympäristökeskus totesi tarkastuksellaan 15.3.2014 melua koskevien ohjearvojen ylittyvän edelleen ja totesi, että asuntoon aiheutuvaa meluhaittaa ei ole poistettu määräyksestä huolimatta.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/5DDC6228-5D47-4AD6-879F-CBFD676193E4/Ilmoitusasiat.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

6 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Lisää kauneutta. Jotta muistaisimme mikä on kaikkein tärkeintä ja osaisimme toimia oikein oikeiden asioiden puolesta 💚🌍

Kuva: Nasa.
Mitä tapahtuu kun lapselle ei sanota lainkaan ei? 

Vietin eilen 12-vuotiaan syntymäpäivää ”kyllä-päivän” hengessä. Käytännössä vanhemman (eli minun) piti vastata lapsen kaikkiin kysymyksiin aina kyllä! 

Miten päivä sitten sujui. Hämmästyttävän arkisesti. 

Aamulla synttärisankari herätettiin klo 7.00 onnittelulaululla ja tuomalla herkkuja sänkyyn. Aamupäivällä lapsi halusi ottaa rennosti ja pelailla serkkunsa kanssa puhelimella. Itse kävin juoksemassa. 

Lounaaksi toiveena oli pyöräily Pasilan Triplaan ja Luckiefuniin syömään. Ruokailun jälkeen hengailimme hiukan Triplassa ja kävimme ostamassa lapselle pienen pussukan ja yhden suklaapatukan. Tämän jälkeen kävimme tutustumassa pyörillä Keski-Pasilan uusiin rakennuksiin ja palasimme kotiin.

Myöhemmin iltapäivällä oltiin kotona. Lapsi halusi syödä nuudeleita soijarouheella. Välipalan jälkeen pyöräilimme lähimetsään (kalliometsä, tietäjät tietää), jossa lapsi on viettänyt paljon aikaa päiväkotiaikoina. Kiipeilimme puissa (tai siis lapsi kiipeili ja itse ihastelin/kauhistelin ja pidätin hengitystä). Käpylän/Kumpulan lähimetsistä pyöräilimme lähiravintolaan ja lapsen toiveesta ostimme kotiin vietäväksi massaman curryn tofulla. 

Illalla tehtiin vielä popcorneja ja käytiin ostamassa lähikaupasta jäätelöä ja limsaa sekä katsottiin yhdessä Cancel-elokuva. Tämän jälkeen iltatoimet ja nukkumaan. 

Lasten toiveet ovat lopulta aika arkisia ja saavutettavia.
Missä kaikki mainokset ovat?

Olen pitänyt ovessani “Ei mainoksia, kiitos” -tarraa vuosikymmeniä. Se on ollut itsestäänselvyys. Pieni arkinen valinta, jolla estää turhan paperin kertymisen eteiseen ja ehkä myös turhien tarpeiden syntymisen.

Maaliskuussa päätin kokeilla, miltä maailma näyttää ilman sitä. Mitä ihmisten postilaatikoihin nykyään oikeasti jaetaan? Onko tilanne sama kuin ennen?

Irrotin tarran ja valmistauduin siihen, että eteinen täyttyy viikon aikana tarjouslehdistä, pizzamainoksista ja satunnaisista katalogeista. Olin valmis laittamaan tarran takaisin heti, jos määrä karkaisi käsistä.

Kolme viikkoa myöhemmin tilanne on tämä: ei yhtäkään mainosta. Ei ainoatakaan.

Pieni kokeilu, mutta yllättävän suuri lopputulos. Onko tässä käynyt niin, että paperinen suoramainonta on kadonnut? Ainakin omasta arjestani. Ilman, että olen varsinaisesti huomannut sitä. Vai onko kyse siitä, että mainostenjakajat ohittavat oveni lihasmuistilla. Tuleeko kenellekään muulle vielä paperimainoksia?

Mainonta ei tietenkään ole hävinnyt. Se on vain siirtynyt muualle. Sähköpostiin, sosiaaliseen mediaan, hakutuloksiin ja verkkokauppoihin. Fyysisestä tilasta näkymättömämpään, personoidumpaan ja jatkuvampaan muotoon. En enää kanna mainoksia roskikseen. Ne seuraavat minua taskussa.

Paperinen mainos on helppo tunnistaa. Se on konkreettinen, rajallinen ja usein helppo jättää huomiotta. Digitaalinen mainonta toimii toisin. Se sulautuu sisältöön ja mukautuu käyttäytymiseen. Se ei tule kotiin yhtenä nippuna kerran viikossa, vaan pieninä annoksina pitkin päivää.

Siksi sitä on vaikeampi huomata ja ehkä myös vaikeampi vastustaa. “Ei mainoksia, kiitos” -tarra toimi ennen rajana. Nyt vastaavaa rajaa on vaikeampi piirtää. Milloin saan itse päättää, mitä mainontaa minulle näytetään?

Olisiko mahdollista, että digitaaliseen ympäristöön syntyisi yhtä selkeä ja yksinkertainen tapa kieltäytyä? Yksi valinta, joka oikeasti toimii. Koska tällä hetkellä näyttää siltä, että mainokset eivät ole kadonneet. Ne ovat vain muuttuneet näkymättömämmiksi tai oikeastaan niin jatkuvaksi osaksi uutis- ja somevirtaa, että emme edes huomaa niitä tietoisesti.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Seuraa minua Instagramissa