Oma vuoteni 2020 sanoin ja numeroin

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. Paluuta vanhaan kuitenkaan tuskin on luvassa. On aika kurkottaa menneisyyden sijaan eteenpäin ja tulevaisuuteen. Sitä ennen kuitenkin vielä kertaus menneeseen vuoteen.

Vaikka itselleni vuosi 2020 oli hyvä. Monin paikoin ja monille se on ollut kamala.

Koronapandemia on määritellyt totuttuja käytänteitä ja arkea monilla uusiksi. Yhteiskunnat ja yksilöt kykenivät kuitenkin sopeutumaan uusiin toimintatapoihin paikoin ennennäkemättömän nopeasti. Monet uudet käytännöt jäävät pysyviksi rokotteesta riippumatta.

Tämä herättää toivoa siitä, että kun alamme käsittelemään demokratioissa kriisiä kriisinä, meillä on mahdollisuus vastata myös ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen kaltaisiin ongelmiin. Tämän takia tein myös aloitteen, että myös Helsinki julistaisi ilmastohätätilan.

Koronapandemian ohella maailmanpolitiikkaa ovat ravisuttaneet vuonna 2020 Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja Black Lives Matter -liike. Koronapandemian myötä myös ilmastopäästöt vähenivät hetkellisesti ja liikkeelle laitettiin ennennäkemätön määrä investointeja puhtaaseen teknologiaan. Ympäristö- ja vastuullisuusteemat eivät kadonneet mihinkään politiikan, yritysten ja yksilöiden agendalta.

Töissä aloitin Third Rockin toimitusjohtajana

Lue lisää

Käpylä-lehti: Mistä lapseni halusi minun kirjoittavan?

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Käpylä-lehdessä joulukuussa 2020.

Mistä lapseni halusi minun kirjoittavan?

Halusin antaa äänen lapsille vuoden viimeiseen Käpylä-lehden Takaikkunaan.

Kysyin 9-vuotiaalta lapseltani, mistä hän haluaisi minun kirjoittavan Käpylä-lehteen. Hänen mukaan minun pitäisi kirjoittaa ilmastonmuutoksesta. Lapsi toivoi, että ilmastokriisi pystytään pitämään hallinnassa emmekä joutuisi kohtaamaan äärimmäisiä sääilmiöitä. 

Kysyessäni tarkemmin aihetta ja näkökulmaa, lapseni toivoi, että Käpylässä olisi vähemmän autoilua ja enemmän biokaasu- ja sähköautoja, ei tehtäisi uusia rakennuksia ja istutettaisiin lisää metsää.

Lue lisää

Nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella

Sitra julkaisi tänään (17.11.2020) erittäin kiinnostavan tutkimusraportin Nutopia – nuorten utopiat ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Mikko Piispa, Anni Ojajärvi ja Tomi Kiilakoski. Itse osallistuin hankkeen ohjausryhmään. Raporttia varten kerättiin etnografista tutkimusaineistoa ja yhteensä 18 nuoren ilmastoaktivistin haastattelut kevään 2020 aikana. Raportissa annetaan 10 suositusta ja tuodaan muutenkin monipuolisesti esille nuorten näkökulmaa ilmastokriisiin.

Yksi teema, joka nousi sekä raportin julkistuksen yhteydessä pidetyssä webinaarissa että raportissa itsessään selkeästi esille oli se, että nuoret ymmärtävät varsin hyvin ilmastokriisin kytkeytymisen muihin teemoihin, kuten oikeudenmukaiseen siirtymään, luontokatoon ja talousjärjestelmään. Tämä kokonaisvaltainen asioiden tarkastelu on yksi asia, jota itse kaipaisin enemmän myös poliittiseen päätöksentekoon ja siihen kun keskustellaan ilmastotoimista.

Lue lisää

HS mielipide: Rakentamisessa pitää muistaa lähiluonnon merkitys

Oheinen Mari Holopaisen ja minun mielipidekirjoitus julkaistiin 19.9.2020 Helsingin Sanomissa.


Rakentamisessa pitää muistaa lähiluonnon merkitys

”Helsingin rakentamistavoitteita on syytä arvioida suhteessa viheralueiden säilymiseen.”

Helsingissä käsitellään parhaillaan maankäytön ja asumisen ohjelmaa. Viranhaltioiden pohjaesityksessä tavoitteena on rakentaa kaupunkiin vuosittain vähintään 7 000 asuntoa. Tämä tarkoittaisi tuleville vuosille mittavaa rakentamisen painetta.

On selvää, että Helsinkiin tulee rakentaa lisää, mutta samalla ympäristön ja luonnon kannalta kestävää rakentamisen tasoa ja vauhtia tulee arvioida kriittisesti. Mitä enemmän tavoittelemme rakentamista, sitä kovemmat paineet kohdistuvat asukkaille tärkeisiin luonto- ja virkistysalueisiin sekä kulttuuriympäristöihin.

Lue lisää

Suomi oikeuteen heikon ilmastopolitiikan vuoksi – seuraavaksi yritykset?

Suomi ja 32 muuta maata on haastettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastokriisin vaatimien toimenpiteiden laiminlyönnistä portugalilaisten lasten ja nuorten toimesta.

Asiasta uutisoi esimerkiksi The Guardian. Lisäksi aihetta on ansiokkaasti käsitellyt omassa blogissaan julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.

Valtioiden ja myös yritysten haastaminen oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta tai toimenpiteiden laiminlyönnistä on uusi kiinnostava ilmastoaktivistien toimintamuoto. Rautiaisen mukaan maailmalla on vireillä jo yli tuhat ilmastovalitusta, Suomessa ei vielä yhtään.

Lue lisää

Valtuustoaloite henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä

Kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona 17.6.2020 kevätkauden viimeiseen istuntoon. Valtuusto jatkaa työtään taas elokuussa.

Kävimme kokouksessa lähetekeskuskustelun vuoden 2021 talousarviosta. Lisäksi keskustelimme pitkään vuoden 2019 arviointikertomuksesta, jossa puheenvuoroja kirvoitti erityisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja pormestarien rooli.

Jätin kokouksessa valtuustoaloitteen henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta Helsingissä.

Aloitteen allekirjoitti 26 valtuutettua. Vastaava kokeilu on käynnistetty Lahdessa ja tätä olisi syytä kokeilla myös Helsingissä. Ilmastokriisi etenee mahdollisesti ennustettua rajummin ja tarvitsemme monia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Valtuustoaloite vapaaehtoistyön edistämiseksi Helsingissä

Tein valtuustoaloitteen, että Helsingin kaupunki mahdollistaisi työntekijöilleen vapaaehtoistoiminnan tekemisen.

Alla valtuustoaloite kokonaisuudessa. Jätin aloitteen valtuuston kokouksessa 10.6.2020.

Valtuustoaloite vapaaehtoistyön edistämiseksi Helsingissä

Vapaaehtoistyö lisää ihmisten hyvinvointia ja lisää merkityksellisyyden tunnetta. 

Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Kaupunkistrategiassa korostetaan paljon osallistumista ja osallisuutta. 

Lue lisää

Koronavirus: Plussat ja miinukset ilmaston ja ympäristön kannalta

Kirjoitan tätä tekstiä samalla, kun lapsi käy viereisessä huoneessa etäkoulua, etäpäiväkotilainen askartelee omassa huoneessaan ja puoliso tekee etätöitä toisessa huoneessa. Molemmat lapset keskeyttävät meitä aikuisia monta kertaa tunnissa milloin milläkin tarpeilla. Koronashokki on näkynyt omassa arjessa vahvasti nyt pari viikkoa.

Vaikka nyt pitäisi olla aikaa kotoilulle ja siihen satelee vinkkejä siellä sun täällä, on omassa arjessani aikaa millekään uudelle ollut paljon aiempaa vähemmän. Tästä huolimatta pitäisi pohtia, miten rakennamme hiilineuraalia yhteiskuntaa, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.

Ohessa 10 ajatusta – plussia ja miinuksia ilmaston ja ympäristön kannalta käsillä olevaan koronakriisiin tai koronashokkiin.

Tämän listauksen perusteella äänin 5-4 koronavirus tulee olemaan ilmasto- ja ympäristötoimien edistämisen näkökulmasta haitallinen.

Lue lisää

Koronavirus ja sen vaikutus ilmastokriisiin – 8 näkökulmaa

Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.

Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?

Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.

Lue lisää

Syntyvyys ilmastokriisin aikakaudella

4-vuotias: Mikä on maailman suurin riisi?
7-vuotias: Ilmastokriisi!

Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 koko maan hedelmällisyysluku oli 1,41 lasta yhtä naista kohden. Esimerkiksi vuonna 2010 se oli vielä 1,87 lasta naista kohden.

”Syntyvyyden yhteydessä on keskusteltu yllättävän vähän ilmastokriisin vaikutuksesta”

Tämä on aiheuttanut asiantuntijoissa, viranhaltioissa ja poliittisissa päättäjissä huolta. Mitä tapahtuu kansantalouden kestävyydelle, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja perinteisille perhearvoille? Jotkut päättäjät ovat patistaneet kansalaisia synnytystalkoihin huoltosuhteen parantamiseksi.

Ihmisten huolen omasta taloudesta ja työpaikoista on katsottu vaikuttavan osin alentuneeseen syntyvyyteen. Keinoksi syntyvyyden alentumiseen Suomessa on esitetty perhevapaauudistusta, maksutonta varhaiskasvatusta, harrastusmahdollisuuksien parantamista sekä yleisesti lasten, nuorten ja perheiden aseman parantamista.

Toisaalta yhtä merkittäviä tekijöitä syntyvyyden laskuun voivat olla myös esimerkiksi nuoruuden pidentyminen, yksilöllisten tarpeiden korostuminen ja merkityksellisuuden etsiminen. Erityisen vähälle huomiolle syntyvyyttä alentavana tekijänä on saattanut kuitenkin jäädä ilmastokriisi.

Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa