Koronaviruksen myötä päästöt ja kulutus vähenevät. Kriisivalmius paranee ja edessä voi olla iso arvomuutos. Etätyöt lisääntyvät ja monien hyvinvointi voi parantua. Toisaalta sosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Maailmanpolitiikassa voi tapahtua isoja liikahduksia. Koronakriisin jälkeen investoinnit puhtaaseen ja ilmastoystävälliseen teknologiaan voivat hidastua juuri ilmastokriisin kannalta ratkaiseviksi vuosiksi.
Alammeko käsitellä myös ilmastokriisiä kriisinä. Vaikka päästöt ja kulutus vähentyvät koronatoimenpiteiden myötä lyhyellä tähtäimellä merkittävästi, on olennaista se, pitävätkö eri maiden ja yritysten ilmastolupaukset myös koronakriisin jälkeen. Miten taloudellista elvytystä tullaan hoitamaan? Kytketäänkö kaikki elvytys selkeästi ympäristötavoitteiden edistämiseen. Haetaanko tulevassa taantumassa kasvua hinnalla millä hyvänsä vai onko ihmiskunta ottamassa merkittävän askeleen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy?
Ohessa pohdintaa siitä, miten koronavirus vaikuttaa ilmastokriisin torjuntaan.
1. Päästöt ja kulutus vähenevät
Lyhyellä tähtäimellä päästöt vähenevät mm matkustamisen sekä kulutuksen ja tuotannon vähenemisen myötä. Ilmanlaatu paranee, luonnonvarojen kulutus, liikennekuolemat ja onnettomuuden vähentyvät. Kehitys ja innovaatiot voivat myös ottaa harppauksia eteenpäin. Kriisin keskellä on hyvä mahdollisuus suurempaan systeemitason siirtymään eli hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Pelkästään Kiinassa päästöt vähenivät 100 miljoonaa tonnia ja New Yorkissa liikennemäärät ovat vähentyneet jopa 35 prosenttia.
2. Kriisivalmius paranee
Koronakriisi ei tule olemaan ainoa kriisi. Kun alamme käsittelemään ilmastokriisiä tai sukupuuttoaaltoa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä kriisinä, on edessä vastaavia toimia, jotka muuttavat vahvasti arjen käytäntöjä. Ehkä koronakriisin jälkeen ihmiset ovat paremmin varautuneita ja valmiita toimenpiteisiin, joita meidän pitää tehdä ympäristökriisin torjumiseksi. Erityisesti koronakriisi osoittaa, että on mahdollista toimia poliittisesti hyvin nopeasti, kun kriisiä todella aletaan käsittelemään kriisinä.
Tämän myötä ihmiset voivat olla entistä paremmin valmiita muuttamaan käyttäytymistä, jos kokevat sen tarpeelliseksi ja hyvin perustelluksi. Ilmastokriisi tulee kestämään paljon pidempään ja meillä on edessä edessä vielä paljon vaikeampia päätöksiä. Toivottavasti myös poliittiset päättäjät saavat tästä rohkeutta toimia vastuullisesti tulevaisuudessakin.
3. Edessä voi olla arvomuutos
Pidemmällä tähtäimellä arvot ja elämäntapa voivat muuttua kestävään suuntaan. Ehkä yhä useampi huomaa, että vähäpäästöinen arki ei ole luopumista vaan jonkun paremman saamista tilalle. Läheltäkin löytyy inspiroivia matkakohteita eikä elämä ole kiinni tavaroihin perustuvassa kuluttamisessa. Parhaimmillaan ihmiset tunnistavat kriisin keskellä niitä asioita, jotka ovat oikeasti tärkeitä. Ihmiset lähentyvät ja solidaarisuus nostaa päätään. Ihmiset ehkä ymmärtävät, että tämän jälkeen on keskeistä turvata tulevien sukupolvien mahdollisuudet.
4. Etäyhteydet paranevat
Etätyöskentely tulee yhä useammalle normaaliksi osaksi arkea. Samalla teknologia kehittyy. Myös työnantajat suhtautuvat tulevaisuudessa entistä hyväksyvämmin etätyön tekemiseen. Monilla aloilla, joilla ennen ei kuviteltu etätyöskentelyn olevan mahdollista, siitä tulee tämän kriisin jälkeen uusi normaali. Joustavuudesta on hyötyä työntekijöille, työnantajille, ympäristölle ja koko yhteiskunnalle. Etätyön myötä matkus- ja toimitilatarve vähenee, joka vähentää pidemmällä tähtäimellä päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.
5. Investoinnit puhtaaseen teknologiaan vähenevät
Pidemmällä tähtäimellä ongelma voi olla se, että löytyy vähemmän rahaa investoida puhtaaseen teknologiaan. Ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan valtava määrä investointeja. Pahimmillaan käy vielä niin, että akuutin hätätilan mentyä ohi monin paikoin yritetään saada talouskasvua hinnalla millä hyvänsä ilmastosta tai muista arvoista välittämättä. Yritysten kaatuminen ja lisääntyvä työttömyys heikentävät ihmisten elämänlaatua. Tässä tilanteessa on olennaisen tärkeää, että elvytystä suunnataan ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin aloihin ja toimiin. Olennaista on, miten ja millä kriteereillä kaikki talouteen pumpattava raha tullaan suuntaamaan.
6. Vaikutukset maailmanpolitiikkaan ovat arvaamattomia
Koronakriisin takia rajat menevät kiinni, suurvallat syyttävät toisiaan ja kansallinen itsekkyys ja oman kansan suojeleminen nostavat päätään. Alueelliset kriisit voivat eskaloitua isommiksi konflikteiksi, jos ihmisiltä alkaa loppua perustarpeet. Tuotantoketjut lyhenevät ja tuotanto alueellistuu. Kansainvälinen yhteistyö ja kanssakäyminen voi vähentyä. Tämä ei ole ympäristön kannalta välttämättä hyvä asia. Koronakriisi osoittaa miten haavoittuva maailmantalous on. Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista voi tulla vaikeampia, jos kansallinen itsekkyys ja alueelliset kriisit lisääntyvät.
7. Sosiaaliset ongelmat lisääntyvät
Ihmisten ennenaikaiset kuolemat, pienyrittäjien vaikeudet, lisääntyvä työttömyys ja velkaantuminen aiheuttavat monia pysyviä tai pitkäkestoisia sosiaalisia ongelmia. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eli esim asunnottomien, maahanmuuttajien ja turvapaikan hakijoiden tilanne vaikeutuu merkittävästi. Solidaarisuutta kaikkein heikko-osaisimmille saattaa olla vähemmän, jos omat voimavarat ovat lopussa. Kansalaisyhteiskunta saa pysyviä vaurioita, kun kansalaistoiminta, vapaaehtoistoiminta ja erilaiset julkiset tempaukset ja mielenilmaukset vähenevät. Tämä kaikki tarkoittaa nopeasti sitä, että ihmisten halukkuus toimia yhteisen hyvän ja ympäristön eteen heikkenee merkittävästi.
8. Hyvinvointi lisääntyy
Toisaalta ihmiset löytävät kriisin keskellä merkityksellistä tekemistä kulutusyhteiskunnan ulkopuolelta. Moni tulee pohtineeksi mikä oikeasti on tärkeää ja merkityksellistä omassa elämässä. Jo nyt ihmiset ovat keksineet mahtavia sosiaalisia innovaatioita uudessa tilanteessa. Prioriteetit menevät uusiksi. Parhaimmillaan myös lähiluonnossa liikkuminen lisääntyy. Tämä vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Monet viettävät ehkä aikaa enemmän läheistensä tai lastensa kanssa samalla kun kiireen tuntu ja stressi vähenevät.
Kannattaa lukea tähän aiheeseen liittyen myös nämä:
5 ways coronavirus could help humanity survive the ecological crisis
Coronavirus Lockdown May Save More Lives By Preventing Pollution Than By Preventing Infection
Maailma koronakatastrofin jälkeen
Matti Kahra koronaviruksen vaikutuksista
Coronavirus: Air pollution and CO2 fall rapidly as virus spreads
Korona osoittaa kykymme priorisoida
The world is coming together to fight coronavirus. It can do the same for the climate crisis
Koronavirus on saanut globaalin holtittoman kapitalistisen markkinatalouden natisemaan liitoksissaan.
lmastokriisi on sen kriisin vakava sisäinen ongelma.
Kreikan entinen valtiovarainministeri, ekonomisti Yannis Faroufakis ( DiEM25-järjestö) puhuu puolestani kirjoituksessaan ” Koronavirus vei kapitalismin kriisin turbovaihteelle ” ( KU verkkolehti 21.03.2020 ja DiEM25-järjestön sivut )
Faroufakis arvioi, että v.2008 finanssikriisistä alkanut kapitalismin kriisi on kiihtynyt koronan takia. Fnanssikriisin jälkeen paluuta normaaliin ei ole ollut. Keskuspankit ovat jakaneet rikkaille ihmisille ja yrityksille triljoonia.Tästä on ollut seurauksena eriarvoisuuden kasvu ja siitä johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet.
Blogin kirjoittaja sanoo : ” Olennaista on, miten ja millä kriteereillä kaikki talouteen pumpattava raha tullaan suuntaamaan.”
Faroufakiksen mukaan koronan opetus on : julkisen terveydenhuollon tärkeys ja kuinka varoja tulee käyttää monien eikä harvojen eduksi.
:
Kreikan entisen valtiovarainministerin nimi kirjoitetaan Varoufakis eikä Faroufakis..
Italialainen kirjailija ja ympäristöaktivisti Erri de Luca tarkastelee ihmiselon, ilmastokriisin ja koronaviruksen keskinäistä suhdetta seuraavasti:
Kysymykseen : tuleeko olemaan koronavirusepidemiaä edeltävää ja sen jälkeistä aikaa ?
Erri de Luca vastaa, että hänestä tuntuu, että aloitetaan taas alusta ihan kuin ennen, samalla kiihkolla, talouden palvonnalla kasaamisen ollessa ihmiselämän ylimmäisenä näköalana.
Meille saattaa jäädä silti tunne , että planeetta on nyt saanut hengähdystauon ilmatilan ollessa avoimempi, vesien ollessa puhtaampia ja huimaavan hiljaisuuden vallitessa ympärillämme Saattaa olla tunne pysäyttävästä ympäristön elvytystä tuottavasta ajankohdasta, joka palauttaa uudelleen luonnonvoimille eloa ja väritystä. ( koronaviruksen aiheuttama ) keuhkonkuume, joka tukehduttaa sairaat, on samalla kuva maapallosta, joka tukahtuu ihmisen voimakkaasta levittäytymisestä johtuen. Planeetalle pitää antaa nyt puhdasta ilmaa ja apua.
Tämä ajanjakso kuvaa hirveällä tavalla meidän välinpitämättömyyttämme ilmastonmuutosta kohtaan. Koronavirus on yksi meidän valtauksemme aiheuttama sivuseuraus. Virus olemme me itse. Opimmeko olemaan rokote itseämme vastaan ?
Erri de Luca toteaa, että hädän hetkellä ihmiskunta ottaa itsestään irti parhaimman mutta myös pahimman. Hän puhuu parhaimmasta puolesta, solidaarisuudesta, todeten, että se ei ole tässä tilanteessa pelkkää hyvyyttä, vaan se on ihmislajin hengissäsäilymisen ikivanha menetelmä : puolustukseksi. on muodostettava ketju ja tiivistettävä rivejä.
Nyt on siis jätettävä itsekeskeiset ” jokainen itsensä puolesta ”-. barrikaadit ja tiivistettävä yhteistä rintamaa koronaviruksen ja ilmastokriisin lannistamiseks samanaikaisestii …ihmiskunnan hengissäselviämiseksi… ,