Oheinen Mari Holopaisen ja minun mielipidekirjoitus julkaistiin 19.9.2020 Helsingin Sanomissa.
Rakentamisessa pitää muistaa lähiluonnon merkitys
”Helsingin rakentamistavoitteita on syytä arvioida suhteessa viheralueiden säilymiseen.”
Helsingissä käsitellään parhaillaan maankäytön ja asumisen ohjelmaa. Viranhaltioiden pohjaesityksessä tavoitteena on rakentaa kaupunkiin vuosittain vähintään 7 000 asuntoa. Tämä tarkoittaisi tuleville vuosille mittavaa rakentamisen painetta.
On selvää, että Helsinkiin tulee rakentaa lisää, mutta samalla ympäristön ja luonnon kannalta kestävää rakentamisen tasoa ja vauhtia tulee arvioida kriittisesti. Mitä enemmän tavoittelemme rakentamista, sitä kovemmat paineet kohdistuvat asukkaille tärkeisiin luonto- ja virkistysalueisiin sekä kulttuuriympäristöihin.
On myönteistä, että kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen nojaava kaupunkirakenne etenee myös uusilla kaupunkiseuduilla Suomessa. Luontokadon estämisen ja ilmastokriisin torjunnan pitäisi olla rakentamisen tärkeimpiä periaatteita ja mittareita koko maassa.
Pääkaupunkiseudun asuntotuotanto on ollut viime vuosina kansainvälisestikin poikkeuksellisen mittavaa. Viime vuosikymmeninä muiden Pohjoismaiden pääkaupungeista vain Kööpenhaminassa vuonna 2018 on rakennettu enemmän kuin 6 000 asuntoa. Nyt valitulla tavoitetasolla on suuri merkitys siihen, millainen kaupunki Helsingistä tulevaisuudessa muodostuu.
YK:n viides biodiversiteettiraportti esittää, että kaupungeissa vahvistetaan vihreää infrastruktuuria – tehdään tilaa luonnolle rakennetuissa ympäristöissä, jotta kaupunkilaisten terveys ja elämänlaatu paranevat. Rakennusten hiilijalanjäljen vähentämiseksi niiden elinkaaren tulisi olla pitkä. Tätä tavoitetta ei nykyasuntorakentaminen usein riittävästi täytä. Rakentamisen laatu heikkenee, kun tehdään kiireellä.
Etenkin niinä vuosina, kun merkittäviä uusia asuntorakentamiselle vapautuvia alueita, jonne kasvua voidaan ohjata kestävästi, ei ole käytössä, maankäytön ja asumisen ohjelman rakentamistavoitetta olisi hyvä maltillistaa. Kaupunginosien omaleimaisuus tulee huomioida paremmin. Lisäksi kaupungin vuokra-asuntojen osuutta olisi tärkeä kasvattaa nykyisestä.
Lähiluonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia. Mielestämme myös tulevilla helsinkiläisillä on oikeus nauttia niistä.
Mari Holopainen
kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (vihr), Helsinki
Leo Stranius
kaupunginvaltuutettu (vihr), Helsinki
Kaupunkiympäristölautakunnassa ei 7 000 asuntoakaan riittänyt. Vihreiden Anni Sinnemäki ja kokoomuksen Risto Rautava saivat lautakunnassa läpi ohjelmaluonnoslausuntoon ajamansa muutoksen, jossa asuntotuotantotavoitetta nostettaisiin jopa 8 000 asuntoon vuodessa alkaen 2023.