Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

LL-logoOhessa Luonto-Liiton tiedote (15.9.2014) koskien ydinvoimalupia.

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

Luonto-Liitto on tyytyväinen ministeri Vapaavuoren esitykseen, jossa TVO:n Olkiluoto 4 –hanke ei saanut jatkoaikaa ja Fennovoimalle asetettiin sellaiset kriteerit, että sen hanke tuskin toteutuu.

”On vaikea kuvitella, että Fennonvoiman hankkeella olisi enää mitään mahdollisuuksia toteutua hallituksen mahdollisesta esityksestä ja eduskunnan päätöksestä huolimatta. Auki on omistajien ja rahoituksen lisäksi myös rakennusaikataulu ja jätteen loppusijoitus.”, kommentoi Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Lue lisää

Tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistäminen Helsingissä etenee

PyöräilyäTein kesäkuun alussa valtuustoaloitteen tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä Helsingissä.

Tuntien yhdistämistä käsiteltiin tällä viikolla Helsingin liikuntalautakunnassa. Aiheesta uutisoivat myös mm. Helsingin Uutiset, Yle ja Metro.

Tällä viikolla asia on edennyt. Liikuntalautakunta ja Opiskelijoiden Liikuntaliitto ottivat myönteisen kannan aloitteeseen yhdistää tyttöjen ja poikien liikuntatunnit. Liikuntavirasto järjestää aiheesta jopa kyselyn, jonka kautta asiaan voi kuka tahansa ottaa kantaa.

Lue lisää

Valtuustoaloite Mäkelänkadun nopeusrajoitusten alentamisesta

MäkelänkatuJPGHelsingin kaupunginaltuuston kokouksen (10.9.2014) kyselytunnilla keskusteltiin Lapinlahdesta, joukkoliikenteen tarkastusmaksuista ja twitter-seinästä.

Varsinaisessa kokouksessa päätimme mm. muutamista kaavoista, koulujen yhdistämisistä ja valitsimme Sanna Hellströmin Korkeasaaren johtajaksi.

Kaiken keskustelun ja äänestysten lomassa teimme Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon kanssa valtuustoaloitteen Mäkelänkadun nopeusrajoituksen alentamisesta. 

Aloitteemme allekirjoitti yhteensä 47 valtuustettua. Mukana oli valtuutettuja jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti tällä saadaan edes hiukan parannettua Käpylän liikenneturvallisuutta.

Alla valtuustoaloite kokonaisuudessaan.  

Lue lisää

Ajatus Yhtenäiskoululle

YhtenäiskouluHelsingin kaupunginvaltuusto päätti 10.9.2014 Yhtenäiskoulun lukion ja Alppilan lukion yhdistämisestä.

Näin päättyi yhden ainutlaatuisen ja upean lukion historia kotikulmillani Käpylässä.

Yhtenäiskoulun lukio oli osa 12-vuotista kokonaisuutta Yhtenäiskoulun peruskoulun kanssa. Tätä jatkumoa ei jatkossa enää ole.

Kun kaupunginvaltuuston kokous oli päättynyt, pyöräilin Käpylään ja Yhtenäiskoulun pihalle.

Vietin hetken koulun pihalla ja mietin sen maineikasta historiaa. Mietin sitä, miten lujasti koulun vanhemmat ja alueen asukkaat ovat omaa kouluaan puolustaneet. Mietin, miten paljon he olivatkaan inspiroineet minuakin ja saaneet minut muistamaan, että pienetkin asiat ovat tärkeitä.

Jatkossa tuolla paikalla ei ole enää lukiota. Opiskelijat siirtyvät Alppilaan.

Lue lisää

Kolme syytä Käpylän Yhtenäiskoulun puolesta

YhtenaiskouluHelsingin kaupunginhallitus käsittelee maanantaina 8.9.2014 Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun hallinnollinen yhdistämistä.

Olen itse päätynyt kannattamaan Yhtenäiskoulun jatkoa itsenäisenä kouluna. Asia on minulle läheinen ja tärkeä siitäkin syystä, että asun itse alueella.

Ohessa on kolme syytä toimia Yhtenäiskoulun puolesta. Toivottavasti kaupunginhallitus tai tarvittaessa kaupunginvaltuusto myöhemmin osaa tehdä viisaan ratkaisun.

Lue lisää

Esityslista: Ympäristölautakunta 9.9.2014

Leo Stranius-kevätseurantaretki-pieniYmpäristölautakunta kokoontuu ensi tiistaina 9.9.2014 klo 16.15 alkaen Viikissä.

Esityslistalla on mm. seuraavaa:
– Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen jää eläkkeelle 1.4.2015.
– Lausunto Jessica Karhun aloitteeseen joka koskee määräaikaista tontinvuokra-alennusta alhaisen E-luvun rakennuksille.
– Lausunto Roihuvuoren Pohjoisrinteen asemakaavasta.
– Lausunto Santahaminan ampumaratojen ja ammuntojen ympäristöluvista.
– Lausunto Helsingin Energian huippulämpökeskusten (Hanasaari, Lassila, Ruskeasuo, Myllypuro, Alppila) ympäristöluvista.
– Solvik Holdingsin luvaton autopurkamotoiminta Tattarisuolla.
– Lausunto päiväkotien tilanormin muutoksen arvioinnista ja seurannasta.
– Teettämisuhka PNM-Pan Nordic Meat Oy:lle salmonellaa sisältävästä broilerierästä.

Esityslista alla avattuna ja oheisen linkin takana kokonaisuudessaan:
http://www.hel.fi/hki/ymk/fi/P__t_ksenteko/Asiakirja?ls=11&doc=Ymk_2014-09-09_Ylk_13_El

* * *

Lue lisää

Ympäristöperusoikeudet: Tiedonsaanti, osallisuus ja muutoksenhaku

YmpäristöperusoikeusOsallistuin torstaina 28.8.2014 Tampereen yliopiston ja ympäristöministeriön järjestämään seminaariin koskien ympäristöperusoikeuksia.

Suomen perustuslain 20 § mukaan ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”

Vaikka Suomessa ympäristöperusoikeudet ovat varsin hyvällä tolalla, on meilläkin aika paljon tehtävää. Tästä esimerkkinä vaikka Talvivaara.

Talvivaara ei ole toki ainoa ongelmakohta. Ongelmia löytyy niin (1) tiedonsaannissa, (2) osallisuudessa kuin (3) muutoksenhaussakin. Ohessa muutama esimerkki. 

Lue lisää

Kuohu-kolumni: Ajattele paikallisesti, toimi globaalisti

Kuohu-kolumnikuva

”Olisiko aika kääntää kulunut sanonta päälaelleen?”

”Olennaista on ratkaisuja etsivä, utelias, kokeileva ja oppimishaluinen kulttuuri”

Ajattele paikallisesti, toimi globaalisti

Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti – think globally, act locally. Tätä ohjenuoraa ympäristöliike on hokenut vuosikymmeniä. Ajatuksena on ollut, että maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden ratkaisut pitää jalkauttaa joka kylään ja kaupunkiin.

Globaalin viestintäteknologian aikana ja kokeilukulttuurin hengessä sanonnan voisi kuitenkin kääntää päälaelleen: ajattele paikallisesti, toimi globaalisti.

Lue lisää

Vegaaniruokaa päiväkoteihin

Veganissimo brunssiMonissa perheissä on kesän jälkeen harjoiteltu sopeutumista päiväkotiarkeen.

Myös meillä vanhempi lapsi aloitti päiväkodin.

Monilla haaste ei ole vain sopeutuminen uuteen arkeen. Myös ruokavalio voi muodostua kynnyskysymykseksi.

Esimerkiksi omassa lähipiirissäni on aika paljon perheitä, jotka haluavat noudattaa vegaaniruokavaliota. Vegaaniruokavalion etuja ovat muun muassa ruokavalion eläin- ja ilmastoystävällisyys. Lisäksi vegaaniruokavaliolla on havaittu olevan terveyshyötyjä.

Valitettavasti päiväkotien vegaaniruokaa koskevat käytännöt ovat kirjavia.

Lue lisää

Social Hacking

Social HackingYhä useampi ihminen on kiinnostunut omasta hyvinvoinnista ja terveydestään.

Hyvinvoinnin mittaamiseen on kehitetty myös monenlaisia sovelluksia älypuhelimille.

Esimerkiksi Moves-niminen sovellus kertoo kunakin päivänä eri tavoin ja eri liikennevälineillä kuljetun matkan.

Sleep Cycle arvio unen laadun. SportsTrackerin avulla taas voi helposti pitää kirjaa urheilusuorituksista, niiden kestosta ja sykkeestä. Heiaheia valjastaa omat sosiaaliset verkostot kannustusjoukoiksi.

Sovellukset auttavat eri tavoin luulon muuttamisessa tiedoksi ja helpottavat toivottuja elämäntaparemontteja. Omien elämäntapojen ja terveyden työstämistä uuden teknologian keinoin kutsutaan myös biohakkeroinniksi (biohacking).

Voisiko samaa logiikkaa soveltaa yhteiskunnallisen osallistumisen puolelle? Tavoitteiden asettaminen ja sosiaalinen paine lisäävät tunnetusti mahdollisuuksia päästä tavoitteisiin. Kun kieriskelee maailmantuskassa, voisi olla kannustavaa tietää, että on esimerkiksi tässä kuussa lahjoittanut viisi prosenttia tuloistaan erilaisiin hyviin hankkeisiin, allekirjoittanut 10 vetoomusta ja käyttänyt kahdeksan tuntia aikaan vapaaehtoistoimintaan.

Lue lisää

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Seuraa minua Instagramissa