Onnellisuustalous ja onnen osatekijät

Istuin keskiviikkona (9.6.) aamupäivän Vihreän Sivistysliiton Onnellisuustalous – vaihtoehtoja bruttokansantuotteen kasvulle -seminaarissa. Esimerkiksi Bhutanissa mitataan bruttokansantuotteen sijaan bruttokansanonnellisuutta. Ei hassumpaa. Seminaarissa puhuneen Tilastokseskuksen Jukka Hoffrenin mukaan yhteiskunnan ja talouden tehtävä on tuottaa ihmisille onnellisuutta ja hyvinvointia. Aineellisen hyvinvoinnin ajasta olemme siirtymässä henkiseen hyvinvointiin. Hoffrenin viittaa onnellisuuden osatekijöihin: – 50 % onnesta on perinnöllistä, liittyen omaan asenteeseen (set point) – 40 % onnesta syntyy tarkoituksenmukaisesta toiminnasta – 10 % onnesta on … Lue lisää

Luontosuhde ja sen ulottuvuudet

Olin iltapäivällä (9.6.) keskustelemassa Radio YLE Puheen päiväntasaajassa luontosuhteesta, omasta kulutuskäyttäytymisestäni, degrowth-taloudesta ja vähän muustakin. Luontosuhteella tarkoitetaan yleensä ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon. Historian saatossa ihmisen ja yhteiskunnan luontosuhde on muuttunut maatalouden, kulttuurin ja teknisen kehityksen myötä. Ohessa neljä eri suuntaista väitettäni tämän päivän luontosuhteesta: 1. Kriisiytyvä luontosuhde. Ilmastokriisi, lajien kiihtyvä sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen mielipuolinen ylikulutus. Luontosuhteessamme on jotain perustavaalaatua vialla, kun kohtelemme ympäristöä, jonka varassa elämme tällä tavoin. 2. Ristiriitainen … Lue lisää

Äänestysikäraja 16 vuoteen

Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti tänään mietintönsä kunnallisvaalien äänioikeusikärajan alentamisen mahdollisista vaikutuksista. Keskeisiä perusteita äänestysikärajan alentamista vastaan ovat olleet yleensä (1) nuorten riittämätön yhteiskunnallinen kypsyys, poliittinen kompetenssi ja politiikkatietämys sekä (2) äänestysikärajan kytkeminen täysikäisyyteen. Riittävä tietämys tuskin voi kuitenkaan olla peruste äänestyskelpoisuudelle. Samalla perusteella aika monelta täysi-ikäiseltäkin voitaisiin evätä äänioikeus. Kannattaa myös muistaa, että äänestysikärajaa on historian saatossa Suomessakin laskettu useaan otteeseen. Tässä omasta mielestäni kolme tärkeintä perustetta äänestysikärajan laskemiseksi: 1. … Lue lisää

Vapaudu kiireestä: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 22

Tyytyväinen ihminen on vapaa kiireestä ja kiirehtimisestä. Kiire luo stressiä. Usein pelkkä kiirehtiminen tekee olon kiireiseksi ja kiire onkin vain tunne, asenne tai elämäntapa, joihin pystyy helposti vaikuttamaan itsekin. Meille kaikille on annettu sama aika jokaiseen vuorokauteen. On itsestä kiinni, miten tuon ajan käyttää. Paras tapa vapautua kiireestä on ottaa tilanne haltuun. Kiire on hallitsemattomuuden tunne suhteessa aikaan eli seurausta siitä, että arkea hallitsee tunne siitä, että elämä ja aikataulut … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 22 (31.5.-6.6.2010)

Maanantaina vastailin väitöskirjahaastatteluun koskien ilmastonmuutoksen sopeutumista ja ruokaturvaa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta sekä kävin läpi Luonto-Liiton sääntöjä ja yritysyhteistyön reunaehtoja. Päivä sujui pitkälle toimistorutiineja hoitaessa ja tulevia asioita valmistellessa. Tiistaina osallistuin Ruuhkamaksuja koskevaan seminaariin sekä eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmän ja TIEKE:n järjestämään seminaariin verkkovaikuttamista koskien. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. Ministeri Braxin mukaan verkosta on muotoutunut kansalaisille merkityksellinen osallistumisen ja vaikuttamisen areena. Suomen tavoitteena on olla verkkodemokratiavertailussa maailman 10 kärkimaan joukossa 2010-luvun … Lue lisää

Degrowth – kutsu piknikille ja vaihtoehtoja talouskasvulle

Viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana maailman talous on tuplaantunut, mutta samalla on ylitetty maapallon ekologisen kantokyvyn rajat. Esimerkiksi New Economics Foundation (NEF) on laskenut, että talouden hiili-intensiteetin pitäisi laskea 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli ilmastonmuutos halutaan pitää kurissa, ja talous kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia. Tämä on niin haasteellinen tavoite, että tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamiseksi on syytä tarkastella hiili-intensiteetin vähentämisen lisäksi myös talouskasvun määrää. Suomeen perustettu Degrowth-verkosto edistää keskustelua kasvun rajoista ja … Lue lisää

Puurakentamisen ilmastovaikutukset

Olin torstaina (3.6.) kansanedustaja Timo Juurikkalan eduskunnan kansalaisinfossa järjestämässä seminaarissa puhumassa puurakentamisen ilmastovaikutuksista. Lisäkseni paikalla olivat metsäteollisuuden Mikko Viljakainen vertailemassa Ruotsin ja Suomen puukerrostalorakentamista ja ympäristöministeriön Jorma Jantunen puhumassa rakennusmääräyksistä. Keskustelua kommentoi Skanskan suunnittelujohtaja Pekka Sokka. Puurakentaminen tulee tulevaisuudessä korostumaan, kun toimenpiteet hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseksi etenevät esimerkiksi rakennusnormien kiristymisen myötä. Sementin ja teräksen valmistuksen aiheuttamat maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat useita prosentteja. Kyseessä on esimerkiksi lentoliikennettä merkittävämpi päästölähde. Puurakentamisen lisääntymistä tukevat myös … Lue lisää

Ydinvoima on auringonlaskun teknologiaa

Olin aamulla (2.6.) eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultavana ydinvoiman lisärakentamisesta. Samaan aikaan kun uusiutuvien energialähteiden voittokulku ympäri maailmaa on käynnistynyt, on ydinvoimakapasiteetti Euroopassa vähentynyt. Ei ole epäilystäkään siitä, mihin suuntaan energiapolitiikka on maailmalla menossa. Luonto-Liiton lausunto ydinvoiman lisärakentamiseen liittyen löytyy täältä. Samaan aikaan myös Greenpeace julkaisi erinomaisen paperin siitä, kuinka ministerit Pekkarinen ja Vanhanen ovat vääristelleen ydinvoimalupien perusteita. Raportti on luettavissa täältä. Ydinvoiman lisärakentamisesta ollaan päättämässä eduskunnassa mielipuolisen tiukalla aikataululla. Muutamassa viikossa … Lue lisää

Ruuhkamaksu – Mikä maksaa?

Tiistaina (1.6.) osallistuin Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitystä koskevaan seminaariin. Liikennepoliittisen selonteon myötä toteutettu ja vuosi sitten valmiiksi saatu ruuhkamaksuselvitys osoittaa, että ruuhkamaksu olisi tehokas keino saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallisia hyötyjä. – Ruuhkat vähenesivät – Juokkoliikenteen käyttö lisääntyisi – Ilmanlaatu paranisi ja hiilidioksidipäästöt vähenisivät – Liikenneturvallisuus paranisi – Seudun elinkeinoelämälle koituisi sekä hyötyjä että kustannuksia – Maankäyttö tiivistyisi – Ruuhkamaksut olisivat taloudellisesti kannattavia ja niistä seuraisi yhteiskuntataloudellisia hyötyjä Vastaavia vaikutuksia voitaisiin … Lue lisää

Yhteisön rikastaminen: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 21

Tyytyväinen ihminen rikastaa omalta osaltaan yhteisöä ja edistää sellaista toimintaa, jossa muita kohdellaan hyvin. Yhteisö rikastuu kun annetaan anteeksi, pyritään palvelemaan muita, heijastellaan omassa käyttäytymisessä omia arvoja, annetaan muiden säilyttää kasvonsa ja tarkastellaan asioita toisten silmin sekä ajatellaan pitkäjänteisesti ennen refleksinomaista toimintaa. Tässä viikon askelmerkkejä tyytyväiseen elämään yhteisön rikastamiseksi: 1. Anna anteeksi. Ihminen joutuu elämänsä aikana vääjäämättä tilanteisiin, jossa rikkoo toista kohtaan tai häntä itseään kohtaan rikotaan. Tyytyväisen ihmisen avaintaitoja … Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa