Viikkopäiväkirja 21 (24.-30.5.2010)

Maanantaina aamupäivä oli varattu parille eri tapaamiselle ja iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta. Ilta sujui leppoisasti Luonto-Liiton hallituksen kokouksessa, jossa päätettiin mm. lisäbudjetista vuodelle 2010. Toimistolta pääsin lähtemään kotiin vasta noin klo 23.00. Tiistaina vietin viikottaista toimistopäivää käyden läpi henkilöstö- ja hallintoasioita sekä kirjoittelemalla Luonto-Liiton lausuntoa eduskunnan ympäristövaliokunnalle ydinvoiman lisärakentamisesta. Illalla olin Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan tilaisuudessa Eurooppatalolla vetämässä ilmastovastuukeskustelua. Keskiviikkona teimme Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton työntekijöiden kevätretken Vuosaareen ja Uutelaan. Virkistyspäivän … Lue lisää

Sipoonkorven kansallispuisto: Toinen keuhko pääkaupunkiseudulle

Olin sunnuntaina (30.5.) vetämässä Maailma kylässä festareilla Suomen luonnonsuojeluliiton ja ympäristöjärjestöjen Sipoonkorpiryhmän keskustelutilaisuutta Sipoonkorven kansallispuistoon liittyen. Mukana keskustelemassa olivat Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko ja Pääkaupunkiseudun partiolaisten toiminnanjohtaja Tapani Tulkki. Tilaisuuden aluksi Teatteri Poleemi esitti oman tarinansa kansallispuistosta. Keväällä Metsähallitus julkaisi selvityksen kansallispuiston perustamisen edellytyksistä. Tämän mukaan mitään merkittävää estettä laajalle kansallispuistolle ei ole. Kyseessä on luontoarvoiltaan ja retkeilymielessä Nuuksion kansallispuiston veroinen kohde. Sipoonkorpi on sijaintinsa lisäksi lajistoltaan ja ekologisilta … Lue lisää

Maailma kylässä – Ylisöpö!

Lauantai (29.5.) vierähti Maailma Kylässä -festareilla. Olin ensin paikalla puhumassa Yltäkylläisten pidot -kirjasta ja vähän myöhemmin Vegaanin uudesta keittokirjasta. Yltäkylläisten pidot -kirjan tekemisen yhteydessä järjestetyssä keskustelussa hahmottelin tulevaisuuden ekologisesti kestävää ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa seuraavasti: 1. Talouskasvupakon sijaan edistämme ihmisten tyytyväisyyttä ja siirrymme tasaiseen degrowth-talouteen 2. Yhteiskunnassa siirrytään palveluintensiiviseen tyytyväisyys-, hoiva ja hyvinvointitalouteen 3. Vallitseva kulttuuri sosiaalistaa vapaaehtoiseen vaatimattomuuteen (downsifting), askeettiseen hedonismiin ja kulutuskarkuruuteen 4. Otamme käyttöön henkilökohtaiset päästökiintiöt 5. Otamme … Lue lisää

Kerjääminen – Mitä pitäisi tehdä?

Helsingin kadulle ilmestyneet kerjäläiset ovat tuoneet esille sosiaalisen mätäpaiseen, joka halutaan pois silmistä. Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhanen on kehoittanut ihmisiä olemaan antamatta rahaa kerjäläisille ja monet ovat esittäneet kerjäämisen kieltämistä lailla. Toisaalta EU-komissaari Lázló Andorin mukaan kerjäämisen kieltäminen lailla vain pyyhkii köyhät pois silmistämme, mutta ei ratkaise itse ongelmaa. Asiasta on kirjoittanut osuvasti myös Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson: Matin ja muiden viitteet kerjäläisistä. Mitä sitten pitäisi tehdä? … Lue lisää

Ilmastovastuu ja ilmastolaki

Olin tiistaina (25.5.) vetämässä Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan ilmastovastuuseminaaria Helsingissä Eurooppatalolla. Seminaari oli osa laajempaa ilmastovastuukiertuetta, jonka ensimmäinen näytös nähtiin jo perjantaina (21.5.) Tampereella. Mukana keskustelemassa olivat Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Jäättelä sekä kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas.), Kimmo Kiljunen (sd.) ja Sanna Lauslahti (kok.). Maan ystävien ilmastokampanjavastaavan Laura Jäättelän mukaan Kööpenhaminan laihat tulokset osoittavat, että kansainvälisellä tasolla voidaan sitoutua vain siihen, mitä kotimaassa on sovittu. Maapallon ilmaston kanssa ei ole juurikaan … Lue lisää

Palvele rakkaudesta: Askelia tyytyväiseen elämään – Osa 20

Tyytyväinen ihminen on niin vahva, että hänellä on voimia auttaa ja palvella muita. Ahneet ovat heikkoja, koska he jaksavat keskittyä vain itseensä. Tyytyväinen ihminen palvelee muita omasta halustaan ja synnyttää myönteisen riippuvuussuhteen. Näin elämä on rikkaampaa ja samalla saa osakseen myös vastarakkautta. Tyytyväinen ihminen palvelee rakkaudesta. Kannattaa kiinnittää huomiota esimerkikisi seuraaviin seikkoihin: 1. Vapaudu omien tarpeiden vankilasta. Tyytyväinen ihminen kykenee keskittymään itseään suurempien tavoitteiden toteuttamiseen ja toisten tarpeiden tyydyttämiseen. 2. … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 20 (17.-23.5.2010)

Maanantaina olin koko päivän ympäristöministeriön ja yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seuran kevätneuvokki-seminaarissa keskustelemassa aiheesta: ”ovatko talouskasvu, vihreä talous ja kestävä kehitys sovitettavissa yhteen, vain onko talouden supistaminen (degrowth) välttämätöntä? Seminaarin materiaali löytyy täältä. Iltapäivällä pidimme lisäksi vielä Suomen degrowth-verkoston kokousta, jossa kävimme läpi tulevia aktiviteetteja. Alkuillasta istuin Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverissa, jossa kävimme läpi tulevan hallituksen kokouksen esityslistaa. Tiistaina tapasin aamulla UNDP:n Veera Haapaniemeä liittyen erääseen verkkosivuhankkeeseen. Lisäksi pidimme Luonto-Liiton toimistolla viisikon kokousta. … Lue lisää

Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa! – Ympäristökaupungin kymmenen ehtoa

Lauantaina (22.5.) matkustin aamulla Lahteen puhumaan Vasemmiston järjestämään Kohti hiilineutraalia ytheiskuntaa! -seminaariin. Lahden tavoitteena on puolittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasoon verratuna. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta haluaa tehdä Lahdesta tulevaisuuden ekokaupungin. Hienoa! Itse esittelin seminaarissa hyviä esimerkkejä Suomesta ja eurooppalaisista ekokaupungeista. Todellista ympäristökaupunkia yhdistävät ainakin seuraavat kymmenen tekijää: 1. Tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen 2. Tiukat rakennusnormit (uudet talot oltava nollaenergiataloja) ja puun käyttö rakennuksissa 3. Energian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä … Lue lisää

Tampereen sosiaalifoorumi – Ilmastovastuuta Suomelle

Perjantaina (21.5.) osallistuin Tampereen sosiaalifoorumiin, jossa Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja järjesti ilmastovastuuseminaarin. Seminaarissa olivat puhumassa kansanedustajat Mikko Kuoppa ja Leena Rauhala sekä Polttava Kysymys -kampanjan asiantuntija Hanna Hakko. Itse toimin keskustelun puheenjohtajana. Keskustelussa molemmat kansanedustajat antoivat tukensa ilmastolaille, kunnianhimoisille päästövähennystoimille sekä energiatehokkuustoimien ja uusiutuvien energialähteiden edistämiselle. Kansanedustajien mielestä mahdollinen ydinvoiman lisärakentaminen pikemminkin haittaisi ilmastotoimenpiteitä kuin edistäisi päästövähennyksiä. Lisäksi keskustelua herätti, voiko päästövähennyksiä toteuttaa ylipäätään ilman kulutuksen vähentämistä ja talouskasvusta luopumista. Esimerkiksi … Lue lisää

Vegfest – harhaluuloja ruuan ympäristövaikutuksista ja kasvisruokapäivä

Osallistuin perjantaina Tampereen keskustorilla nyt toista kertaa järjestettyyn Vegfest-tapahtumaan. Oma sessioni alkoi Luonto-Liiton järjestöesittelyllä heti avajaisten jälkeen. Järjestöesittelyn jälkeen pidin tunnin puheenvuoron ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Puheenvuorossani yritin murtaa kolme harhaluuloa ruuan ympäristövaikutuksista. 1. Ruokakassin materiaalin sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota kassin sisältöön. Vaikka kangaskassi onkin ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin muovi- tai paperikassi, kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota siihen, että suosii mahdollisimman paljon kasvispohjaisia elintarvikkeita eläinperäisten sijaan. 2. Alkuperämaan sijaan kannattaa … Lue lisää

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa