Viikkopäiväkirja 22 (31.5.-6.6.2010)

Maanantaina vastailin väitöskirjahaastatteluun koskien ilmastonmuutoksen sopeutumista ja ruokaturvaa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta sekä kävin läpi Luonto-Liiton sääntöjä ja yritysyhteistyön reunaehtoja. Päivä sujui pitkälle toimistorutiineja hoitaessa ja tulevia asioita valmistellessa.

Solidaarisuuskalenteri

Tiistaina osallistuin Ruuhkamaksuja koskevaan seminaariin sekä eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmän ja TIEKE:n järjestämään seminaariin verkkovaikuttamista koskien. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. Ministeri Braxin mukaan verkosta on muotoutunut kansalaisille merkityksellinen osallistumisen ja vaikuttamisen areena. Suomen tavoitteena on olla verkkodemokratiavertailussa maailman 10 kärkimaan joukossa 2010-luvun loppuun mennessä. Tällä hetkellä ollaan sijalla 30. Mika Mannermaa esitti tuleville sukupolville ääntä päätöksenteossa ja tulevien sukupolvien oikeuksien kirjaamista perustuslakiin. Illalla istuin vielä Luonto-Liiton energia- ja ilmastojaoston kokouksessa.

Keskiviikkona olin aamulla eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana ydinvoiman lisärakentamista koskien. Tämän jälkeen osallistuin Luonto-Liiton viisikon kokoukseen ja jatkoin iltapäivällä ympäristöjärjestöedustajien ja Outokummun väliseen tapaamiseen. Lisäksi piipahdin juhlimassa kesäkauden avajaisia Vasemmistonuorten toimistolla Hakaniemessä.

Torstaina tavoitteena oli viettää toimistopäivää ilman kokouksia ja säännöllisiä menoja. Aamupäivällä istuin kuitenkin Kasvu murroksessa -hankkeen ohjausryhmän kokouksesa, suunnittelin pikaisesti tulevan syksyn Älä osta mitään -päivän kuvioita sekä kävin lounaalla Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturin kanssa. Alkuillasta olin eduskunnan kansalaisinfossa puhumassa puurakentamisen ilmastovaikutuksista.

Perjantaina laitoimme aamulla tiedotteen degrowth-piknikkiin liittyen. Iltapäiväksi suuntasin Espooseen ja Tellabsille lounastamaan vanhojen työkavereiden kanssa sekä siivoamaan vanhoja papereitani. Samalla huomasi, että viimeisen 15 vuoden aikana on menty läpi aika monta projektia ja juttua. Tuli haikea ja haalea olo. Alkuillasta annoin puhelinhaastattelun China Dialoguelle Olkiluoto 3 -rakennushankkeen ongelmista.

Lauantaina vietimme Annukan kanssa lomapäivää. Nukuimme pitkään, siivosimme, luimme kävimme kävelemässä ja katsoimme elokuvan Avatar. Samalla tuli luettua viimeisimmästä Image-lehdestä, että suomalaiset syövät henkeä kohti 14,5 kg makeisia vuodessa. Kun itse ei syö moisia turhakkeita grammaakaan, niin jonkun pitää syödä sitten ilmeisesti 29 kg / vuosi. Kamalaa itsensä myrkyttämistä ja luonnonvarojen kulutusta.

Sunnuntaina järjestimme kerrostalopihallamme viljelylaaritalkoot. Mikä parasta, niin viljelylaarin innoittamana pihalle saatiin myös viljelypalstaa, raparperipenkki, marjapuskia sekä mm. luumu- ja omenapuita. Iltapäiväksi suuntasin Töölönlahdelle degrowth-piknikille. Meitä oli iltapäivällä parhaimmillaan yli 30 henkilöä ja kaiken kaikkiaan paikalla kävi porukkaa varmasti yli tuplasti enemmän. YLE:n tv-uutisten ja YLE:n Radion lisäksi paikalla juttua kävi tekemässä myös HBL. YLE:n verkkosivuilla näkyy mm. hieno degrowth-polkupyöräni. Myös Helsingin Sanomissa oli jo koko sivun juttu tapahtumasta: Talouskasvun vastustajat lähtevät piknikille tänään.

Viikon aikana kävin juoksemassa 4 kertaa  (yhteensä 40 km) ja pyöräilin 99 km sekä tein kotona 2 kertaa lihaskuntoharjoitusta. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 80 tuntia.

Tulevan viikon aikana hoidan muutamia työpaikkahaastatteluja, käyn hyvien pääsihteereiden ja toiminnanjohtajien kanssa aamiaisella, osallistun onnellisuustalous-seminaariin Tieteiden talolla sekä olen puhumassa Kenen ilmasto? -kirjan julkaisutilaisuudessa.

6.6.2010: Viikkopäiväkirja 22 (31.5.-6.6.2010)

Maanantaina vastailin väitöskirjahaastatteluun koskien ilmastonmuutoksen sopeutumista ja ruokaturvaa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta sekä kävin läpi Luonto-Liiton sääntöjä ja yritysyhteistyön reunaehtoja. Päivä sujui pitkälle toimistorutiineja hoitaessa ja tulevia asioita valmistellessa.

Tiistaina osallistuin Ruuhkamaksuja koskevaan seminaariin https://leo.hardihood.fi/2010/06/ruuhkamaksu-%E2%80%93-mika-maksaa/ sekä eduskunnan tietoyhteiskuntaryhmän ja TIEKE:n järjestämään seminaariin verkkovaikuttamista koskien. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä. http://194.79.19.108/webcasts/eduskunta/verkkoseminaari0106/ Ministeri Braxin mukaan verkosta on muotoutunut kansalaisille merkityksellinen osallistumisen ja vaikuttamisen areena. Suomen tavoitteena on olla verkkodemokratiavertailussa maailman 10 kärkimaan joukossa 2010-luvun loppuun mennessä. Tällä hetkellä ollaan sijalla 30. Mika Mannermaa esitti tuleville sukupolville ääntä päätöksenteossa ja tulevien sukupolvien oikeuksien kirjaamista perustuslakiin. Illalla istuin vielä Luonto-Liiton energia- ja ilmastojaoston kokouksessa.

Keskiviikkona olin aamulla eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana ydinvoiman lisärakentamista koskien. https://leo.hardihood.fi/2010/06/ydinvoima-on-auringonlaskun-teknologiaa/ Tämän jälkeen osallistuin Luonto-Liiton viisikon kokoukseen ja jatkoin iltapäivällä ympäristöjärjestöedustajien ja Outokummun väliseen tapaamiseen. Lisäksi piipahdin juhlimassa kesäkauden avajaisia Vasemmistonuorten toimistolla Hakaniemessä.

Torstaina tavoitteena oli viettää toimistopäivää ilman kokouksia ja säännöllisiä menoja. Aamupäivällä istuin kuitenkin Kasvu murroksessa -hankkeen ohjausryhmän kokouksesa, suunnittelin pikaisesti tulevan syksyn Älä osta mitään -päivän kuvioita sekä kävin lounaalla Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturin kanssa. Alkuillasta olin eduskunnan kansalaisinfossa puhumassa puurakentamisen ilmastovaikutuksista. https://leo.hardihood.fi/2010/06/puurakentamisen-ilmastovaikutukset/

Perjantaina laitoimme aamulla tiedotteen degrowth-piknikkiin liittyen https://leo.hardihood.fi/2010/06/degrowth-%E2%80%93-kutsu-piknikille-ja-vaihtoehtoja-talouskasvulle/. Iltapäiväksi suuntasin Espooseen ja Tellabsille lounastamaan vanhojen työkavereiden kanssa sekä siivoamaan vanhoja papereitani. Samalla huomasi, että viimeisen 15 vuoden aikana on menty läpi aika monta projektia ja juttua. Tuli haikea ja haalea olo. Alkuillasta annoin puhelinhaastattelun China Dialoguelle Olkiluoto 3 -rakennushankkeen ongelmista.

Lauantaina vietimme Annukan kanssa lomapäivää. Nukuimme pitkään, siivosimme, luimme kävimme kävelemässä ja katsoimme mm. Avatarin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Avatar_%28elokuva%29 Samalla tuli luettua viimeisimmästä Image-lehdestä, että suomalaiset syövät henkeä kohti 14,5 kg makeisia vuodessa. Kun itse ei syö moisia turhakkeita grammaakaan, niin jonkun pitää syödä sitten ilmeisesti 29 kg / vuosi. Kamalaa itsensä myrkyttämistä ja luonnonvarojen kulutusta.

Sunnuntaina järjestimme kerrostalopihallamme viljelylaaritalkoot. Mikä parasta, niin viljelylaarin innoittamana pihalle saatiin myös viljelypalstaa, raparperipenkki, marjapuskia sekä mm. luumu- ja omenapuita. Iltapäiväksi suuntasin Töölönlahdelle degrowth-piknikille. Meitä oli iltapäivällä parhaimmillaan yli 30 henkilöä ja kaiken kaikkiaan paikalla kävi porukkaa varmasti yli tuplasti enemmän. YLE:n tv-uutisten ja YLE:n Radion http://areena.yle.fi/audio/1040837 lisäksi paikalla juttua kävi tekemässä myös HBL. YLE:n verkkosivuilla http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/kasvukritiikkipiknik_veti_paikalle_myos_ikaihmisia_1739566.html näkyy mm. hieno degrowth-polkupyöräni. Myös Helsingin Sanomissa oli jo koko sivun juttu tapahtumasta: Talouskasvun vastustajat lähtevät piknikille tänään http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Talouskasvun%20vastustajat%20l%C3%A4htev%C3%A4t%20piknikille%20t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n/1135257354644

Viikon aikana kävin juoksemassa 4 kertaa (yhteensä 40 km) ja pyöräilin 99 km sekä tein kotona 2 kertaa lihaskuntoharjoitusta. Työtunteja ja yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä kertyi viikon aikana yhteensä 80 tuntia.

Tulevan viikon aikana hoidan muutamia työpaikkahaastatteluja, käyn hyvien pääsihteereiden ja toiminnanjohtajien kanssa aamiaisella, osallistun onnellisuustalous-seminaariin Tieteiden talolla sekä olen puhumassa Kenen ilmasto? -kirjan julkaisutilaisuudessa. http://www.intokustannus.fi/uutiset/2010/34/

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa