Esimerkki viherpesusta? Metsien käyttö pelastaa maailman ja Atria

Ympäristökysymykset otetaan Suomessa tosissaan. Ympäristö- ja ilmastonmuutos on tullut viimeisen kymmen vuoden aikana politiikan teon kovaan ytimeen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä talouspolitiikan rinnalle.

Ympäristövastuu on yrityksille hygieniatekijä. On epäilyttävää, jos yrityksellä ei ole omaa ympäristöpolitiikkaa ja suunnitelmaa ympäristövaikutustensa minimoimiseksi. Yleensä halutaan myös varmistaa, että sanojen takana on konkreettisia ympäristötekoja. Viherpesu ei ole kovin tavallista.

Näyttää kuitenkin siltä, että poikkeuksiakin löytyy. Vanhan maailman tuulahduksesta, suoranaisesta viherpesusta, kertoo mielestäni kaksi seuraavaa esimerkkiä.

Lue lisää

Hyvää ystävänpäivää: 13 vinkkiä vuorovaikutukseen

Ihmissuhteet eivät ole aina helppoja. On kilpailua, erimielisyyksiä, katkeruutta ja torjuntaa. Ystävänpäivänä on hyvä pohtia omaa suhtautumista ihmisiin ja ystäviin sekä kehittää vuorovaikutusta muiden kanssa.

Yksin kun voi tehdä lopulta niin vähän. Yhdessä meissä on voimaa ja jokainen tarvitsee ystäviä ympärilleen, jotka jakavat ilot ja surut, yhteiset arvot ja kiinnostuksen kohteet sekä näkemyksen siitä, mihin suuntaan maailmaa kannattaa viedä.

Ihmisten välisessä kanssakäymisessä kannattaa muistaa rikastava vuorovaikutus. Ohessa 13 ajatusta siihen, miten ihmisten kanssa voi toimia:

Lue lisää

Ekoisi: Tavaroiden sijaan kannattaa hankkia tietoa: Tässä kirjavinkkejä!

Olen aiemmin kirjoittanut vauvatavarasta ja tavara-ahdistuksesta, listannut vauvan vuorokauden aikana tarvitsemia tavaroita sekä vielä vertaillutkin eri tavaroita, kuten lastenvaunuja ja kantoliinaa tai kesto- ja kertakäyttövaippoja keskenään.

Onneksi vauva-arki ei ainakaan meillä kuitenkaan ole oikeasti näin tavarakeskeistä, kuten äkkiä saattaisi luulla. Vielä on kuitenkin yksi teema, jota jäimme yhdessä puolisoni Annukan kanssa pohtimaan.

Miten paljon tavaroita kannattaa hankkia etukäteen ja miten paljon vasta tarpeen mukaan?

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 6 (6.-12.2.2012)

Maanantai: Kävimme aamulla Annukan kanssa tulevan viikon aikataulut läpi. Julkaisin kirjoituksen Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla sähköautoista: Sähköautot – sittenkin suuri huijaus? Kirjoitukseni Maaseudun Tulevaisuudessa turkistarhauksen ympäristövaikutuksista oli myös julkaistu. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni olin Aaro Harjun johtamisvalmennuksessa. Keskustelimme hallitustyöskentelystä. Ennen lounasta pidimme vielä toimiston johtoryhmän kokouksen. Lounaan jälkeen vedin toimiston viikkopalaverin ja vapaaehtoisen venyttelysession. Päivän teemana oli monissa ihmisten kohtaamisissa presidentinvaalit. Kirjoittamani analyysi löytyy täältä. Päivän päätteeksi istuin vielä Oras Tynkkysen koolle kutsumassa palaverissa koskien mahdollisen kansalaisaloitteen jättämisestä ydinvoimasta. Kotiin pyöräilin Ruohonjuuren kautta. Illalla kirjoitin vauvanhoidon ohessa vielä ekosin koti- ja lastenhoitotöistä.

Lue lisää

Mitä on vaikuttamistyö?

Pyöräilin tänään (11.2.) Käpylästä Vuosaareen ja takaisin yhteensä vähän yli 30 kilometrin matkan. Siinä välissä kävin puhumassa Plan Suomi säätiön tilaisuudessa kansalaisjärjestöjen tekemästä vaikuttamistyöstä.

Omalta osaltani voin sanoa, että vaikuttaminen on puhumista ja kirjoittamista.

Toki vaikuttaa voi myös kulttuurin ja taiteen keinoin. Itselleni ominaisemmat tavat ovat kuitenkin juuri puhuminen ja kirjoittaminen. Ilman niitä taitoja ei voi saada viestiään perille ja muuttaa maailmaa haluamaansa suuntaan.

Lue lisää

Suden metsästys poikkeusluvin

Lähetimme Luonto-Liiton toimesta tänään maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon koskien suden metsästystä poikkeusluvin. ”Luonto-Liitto suhtautuu kielteisesti maa-ja metsätalousministeriön asetusehdotukseen, jossa esitetään sutta koskevan suurimman sallitun saalismäärää koskevan asetuksen kumoamista ja uuden asetuksen voimaantulon jälkeisen kiintiön säätämistä 18 suteen. Susia on Suomessa tuoreen Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan 150-165 yksilöä. Susikanta on erittäin pieni.” Miten voi olla mahdollista, että ministeriö haluaa hävittää 10-12 prosenttia maamme erittäin uhanalaisesta susikannasta? Luonto-Liiton lausunto on … Lue lisää

Ruoan hävikkiä ehkäisemään: Otetaanko käyttöön hävikkivero?

Löysin eilen (8.2.2012) jääkaapistani vanhan jälkiuunileivän (kuvassa). Kauhukseni parasta ennen päivä oli ollut jo aikaa sitten – tarkemmin ottaen 20.1.2012.

Kuvittelin, että roskiin meni, vaan eipä mennytkään. Leipä oli oikein hyvässä kunnossa ja syömäkelpoista.

Ei voi kuin ihmetellä miten eri tavoin eri elintarvikkeet säilyvät. Monet vaaleat leivät menevät pilalle tai homehtuvat moneen kertaan muutamassa viikossa. Tämä jälkiuunileipä oli kuitenkin kuin uutta, vaikka parasta ennen päiväys oli 19 päivän takaa.

Ruokajäte kuormittaa ympäristöä melkoisesti. Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n tekemän selvityksen mukaan (pdf) kotitalouksissa. Arviot hävikiksi päätyvän ruoan osuudesta vaihtelevat 10-20 prosentin välillä kotitalouksien ruokaostoista siinä missä päivittäistavarakaupassa roskiin päätyy vain muutama prosentti ruoasta.

Lue lisää

Puolustusvoimauudistus: Voisiko asevelvollisuuden lakkauttaa?

Hallitusohjelman mukaisen 200 miljoonan euron säästötavoitteen ja puolustusvoimauudistuksen myötä sodanajan vahvuutta pienennetään ja henkilöstön määrää supistetaan merkittävästi.

Puolustusvoimien organisaatiorakenne muutetaan kolmiportaiseksi lakkauttamalla sotilasläänit. Joukko-osastoja, laitoksia ja toimipaikkoja lakkautetaan ja yhdistetään. Puolustusvoimista lakkautetaan kuusi yksikköä.

Itse menisin uudistuksessa ja säästöissä vielä paljon pidemmälle. Ihan ensimmäisenä lakkauttaisin miesten asevelvollisuuden. Näin saataisiin samalla pidennettyä työuria niiden alkupäästä. Lisäksi täytyy muistaa, että myös siviilipalvelusaika kaipaa lyhentämistä – aivan kuten Sadankomitea ehti jo tiedottaa: Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä myös siviilipalvelusta lyhennettävä.

Lue lisää

Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa maanantaina 6.2.2012. Otan mielelläni vastaan kirjoitukseen liittyviä kommentteja tai palautetta!

Turkistarhaus ei ole ympäristöystävällistä

Maaseudun Tulevaisuuden (Turkisala elää nousukautta, MT 30.1.2012) pääkirjoituksen mukaan turkistarhauksessa on kyse ympäristöystävällisestä ja luonnonmukaisesta elinkeinosta. Valitettavasti tällä väitteellä ei ole pohjaa.

Lue lisää

Ekoisi: Tavoitteena tasajako: Koti- ja lastenhoitotyöt + esimerkkipäivä

Väestöliiton perhebarometrin mukaan isät tekevät 40 prosenttia yhteenlasketuista koti- ja lastenhoitotöistä. Vaikka hommat eivät mene tasan, on suunta oikea.

Esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella isien osuus näistä tehtävistä oli runsas kolmannes. Myös lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt kummallakin sukupuolella. Hyvä näin! Lapsi tarvitsee paljon enemmän aikaa kuin roinaa.

Miten sitten itse olemme Annukan kanssa jakaneet lastenhoidon ja kotityöt?

Lue lisää

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.