TalviAreena: Demokratian tila Suomessa

Oikeusministeriö ja MTV3 olivat teettäneet TNS Gallup Oy:llä kyselyn demokratian tilasta Suomessa. Kysely julkistettiin viidennessä TalviAreenassa eduskunnassa (28.2.).

Ohessa on neljä mielestäni kiinnostavaa havaintoja kyselystä. Aiemmin vastaava selvitys on tehty vuonna 2010.

1. Kiinnostus politiikkaan on suurempaa kuin vuonna 2010. Erityisesti korkeasti koulutetut ottavat aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin siinä missä nuoret, heikosti koulutetut, työväestö ja työttömät ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita. Puoluekannan mukaan innokkaimpia keskustelijoita ovat Vasemmistoliiton kannattajat.

2. Ihmiset haluavat enemmän suoria vaikutusmahdollisuuksia, kuten kansanäänestyksiä. Siitä huolimatta, että monien mielestä suorat kansanäänestykset tuottaisivat huonoja ja lyhytjänteisiä päätöksiä. Suoria vaikutusmahdollisuuksia kaipaavat erityisesti nuoret, heikosti koulutettujen ja työntekijäväestön keskuudessa.

3. Usko verkkovaikuttamiseen on vähentynyt. Enemmistö suomalaisista kiistää sen, että suorat kannanotot esimerkiksi verkossa olisivat paras tapa vaikuttamiseen. Vuodesta 2010 usko verkkovaikuttamiseen on vähentynyt 47 prosentista 40 prosenttiin.

4. Usko poliitikkoihin ja puolueisiin on parantunut. Suurin osa ihmisistä ei usko, että poliittiset päätöksentekijät olisivat syypäänä kaikkiin yhteiskunnan suuriin epäkohtiin vaan kokee, että poliittisia päättäjiä syyllistetään syyttä suotta ja ymmärtää päättäjien reunaehtojen raakuuden. Erityisesti perussuomalaisten usko päätöksentekijöihin on parantunut, joka viittaisi siihen, että perussuomalaisten kannatus on parantanut demokratian tilaa.

Paneelikeskustelussa eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, oikeusministeriö Anna-Maja Henriksson, Kallio-liikkeen aktiivi Erkki Perälä ja Perussuomaisten työmies Matti Putkonen keskustelivat demokratian tilasta, jota sitten Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen kommentoivat.

Kouludemokratian edistämiseksi Erkki Perälä peräänkuulutti muitakin kuin edustuksellisen demokratian työkaluja. Kouluissa voidaan vaikka perustaa satunnaisotannalla oppilaista koostuva paneeli, joka pohtii tiettyä yksittäistä kysymystä, jonka jälkeen asiasta järjestetään suora äänestys. Perälän mielestä on ilmiselvä tarve sille, että mietimme jatkuvasti ja ennakkoluulottomasti, kuinka ihmisiä saadaan mukaan päätöksentekoon ilman turhia pelkoja suorasta demokratiasta ja sosiaalisesta mediasta.

Itse jäin miettimään lopulta sitä, miksi usko verkkovaikuttamiseen on vähentynyt ja onko se hyvä vai huono asia? Ovatko verkon diginatiivit huomanneet, että toimiminen sosiaalisessa mediassa aiheuttaa vain paljon melua tyhjästä, joka ei oikeasti vaikuta (vielä) mihinkään?

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.