Olemme käyneet lasten kanssa usein viikonloppuisin uimahallissa uimassa. Polskimisen jälkeen on kiva jäädä uimahallin kahvila-ravintolaan syömään ja katselemaan lasien läpi muiden uintia.
Viime sunnuntaina uimahallin kahvilassa oli tarjolla lihapullia ja perunamuusia. Tapettuja ja kuolleita eläimiä. Ällöttävää. Yleensä ravintolasta saa kysymällä kuitenkin aina myös vegaaniruokaa. Tällä kertaa keittiö valmisti meille spagettia soijasuikale-tomaattikastikkeella. Leipien päälle tuli lisäksi vegaanista margariinia.
Hämmästyttävän moni lapsiperhe otti uimahallin ravintolassa mukisematta tuon tarjolla olleen lihapulla-annoksen. Miksi? Veikkaan, että siksi kun sitä tarjottiin.
Ravitsemuksen, ympäristön ja ilmaston sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta meidän annos oli parempi. Suurella todennäköisyydellä se oli parempi myös maun puolesta. Miksi se ei ollut lainkaan tarjolla ruokalistalla?
On aivan nurinkurista, että lähtökohtaisesti ihmisille pyritään syöttämään liharuokaa. Lähtökohtahan pitäisi olla, että vegaaniruoka olisi se päivän lounas ja muita vaihtoehtoja voisi sitten saada kysyttäessä. Oma juttunsa on lisäksi vielä lasten annokset. Tyypillisesti tarjolla on nauravia lihanakkeja tai juuri lihapullia.
Arvoisa Mäkelänrinteen uimahallin Uppopulla-kahvila.
Kiitos siitä, että teiltä saa erinomaista vegaaniruokaa. Kysyttäessä. Laittakaa se kuitenkin jatkossa listalle ja jättäkää ne ilmaston, eläinten ja ihmisten terveyden näkökulmasta haitalliset liharuuat tarjoilematta tai tarjoilkaa niitä vain niille, jotka erikseen syystä tai toisesta sellaisia tarvitsevat tai haluavat.
Tämä toive koskee tietysti monia muitakin ravintoloita ja kahviloita.
Ei ole juuri mitään rationaalisia syitä syödä epäterveellisiä eläinrasvoja. Veikkaan, että liharuoka jää pian historiaan mekaanisten kirjoituskoneiden ja lankapuhelimien sekä fossiilisten polttoaineiden ja tupakan seuraan. Kasvisproteiinien ja tulevaisuudessa ehkä myös keinolihan voittokulku on vääjäämätön.
Yhteisen lounaan jälkeen 7-vuotias lapsi yritti selittää minulle kummallista tilannetta. Hänen kommenttinsa oli seuraava:
“Yllättävän moni ei tiedä, että liharuoka on ympäristön kannalta haitallista.”
Itse veikkaan, että kyllä tietää. Tietäähän sen meidän 7-vuotias lapsikin. Tapoja ja tottumuksia on vain niin vaikea muuttaa. Ravintolat voisivat tässä mielummin auttaa ihmisiä kuin jarruttaa vääjäämätöntä kehitystä.
Toivottavasti mahdollisimman moni ravintola on historian oikealla puolella.
Asiaa. Näinhän se menee, ja valitettavasti koko kuvio on paljon suurempi kuin vain lihateollisuuden epäeettisyys, epäterveellisyys ja niiden kiroukset. Siihen nivoutuu samanaikaisesti hyvin suuri osa koko länsimaista yhteiskuntaa. Nimittäin kansallinen terveyden- ja sairaanhoito ja koko monikansallinen lääketeollisuus. Ironisesti voisi sanoa, että kyllähän lihateollisuutta tarvitaan – ylläpitämään edellämainittuja aloja ja niiden taloutta, sillä se on nykyään niiden suurin työllistäjä! Lihavuus lisääntyy hurjaa vauhtia ja sitä myötä II-tyypin diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja erilaiset metaboliset oireyhtymät. Näiden ensisijainen hoito ja kirurgia on tuskin ollut alkujaan terveydenhoidon päätehtävä. Fakta on se, että suurin osa terveydenhuollon resursseista menee nykypäivänä juuri näiden länsimaisten elintasosairauksien hoitoon. En ole valtion budjettia tutkinut, mutta eiköhän se siellä ole myös merkittävä menoerä. Resurssit eivät siis niinkään mene terveyden tukemiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn vaan puhtaaseen hoitoon, ja siihen mitä tehtävissä milloinkin enää on. Aikamoinen kuvio ja soppa se on tämäkin. Lihansyönninin Ilmastovaikutuksista nyt puhumattakaan.
Joten lisää vege- ja vegaanisafkaa vaan kehiin ja kansanterveyskin uuteen nousuun.