Budjettiriihestä tuli ilmastoriihi – Vai tuliko sittenkään? Ilmastoasiantuntijat pettyneitä

Ilmastokysymykset nousivat tällä viikolla budjettiriihen ja politiikan keskiöön.

Tämä on hyvä asia. Ilmastokriisin aikakaudella on syytäkin, että ilmastoasiat ovat politiikan teon ytimessä. Eikä ainoastaan budjettiriihen aikana vaan kaikissa päätöksissä. Joka päivä.

Valitettavasti tehokkaimmat keinot jäivät käyttämättä. Yksittäisinä esimerkkeinä herättää ihmetystä, että lyhyitä reittilentoja tuetaan samalla kun kävelyn ja pyöräilyn rahat vähenevät. Monet yritykset menevät ilmastotoimissa kuitenkin menojaan. Ei kannata jäädä ilmastonmuutoksen suhteen historian väärälle puolelle.

Politiikka on toki yhteisten asioiden hoitamista, monien erilaisten intressien yhteensovittamista ja kompromissien taidetta. Siitä huolimatta olisi toivottavaa, että päätöksenteko perustuisi enemmän tutkittuun tietoon.

Esimerkiksi sähköauton hankintatuen maksavat kaikki veronmaksajat ja hyödyn saavat lähinnä vain hyvätuloiset, jotka sähköautoja hankkivat. Sen sijaan polttoaineveron maksaa vain polttoaineen käyttäjät, jotka nekin ovat usein hyvätuloisia. Lisäksi polttoainevero olisi kertaluokkaa tehokkaampi keino vähentää päästöjä, kuten Sanna Kurronen avaa Twitterissä. Se siitä tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä.

Seuraavassa vielä muuta pohdintaa ja nostoja viikon budjettiriihestä ja ilmastokeskustelusta.

Neuvotteluiden osalta oli pettymys, että Vihreät ja Keskusta jätettiin kiistelemään toimista keskenään. Olisi ollut toivottavaa, että muutkin puolueet olisivat puolustaneet nyt nähtyä aktiivisemmin ilmastotoimia.

Budjettiriihen tulosten osalta tehokkaimmat ohjauskeinot, kuten verot ja päästökauppa jäivät tällä kertaa päättämättä, kuten WWF Suomi toteaa omassa kannanotossaan.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää paketissa hyvänä muun muassa jäteveron laajennusta, turvemaiden kosteikkoviljelyn lisäämistä sekä peltojen kipsikäsittelyn ja ravinnekierrätyksen tukea. Kiitosta saa myös öljystä luopumisen avustukset sekä kierrätysteollisuuden, lämpöpumppujen ja geotermisten lämpövoimaloiden sähköveron lasku. Kiertovesilaitosten sähköveroluokan lasku mahdollistaa kalankasvatusta Itämeren avokasseja kestävämmin. Myös tutkimusrahojen leikkauksia peruttiin, mikä edistää tietoperusteista päätöksentekoa.

Greenpeace Suomen Kaisa Kosonen arvostelee hallituksen budjettisopua siitä, että se ei välttämättä kestä kriittistä tarkastelua.

“Niillä, jotka näkevät pelkkien tukien ja kannusteiden riittävän ja joiden mielestä haitallisia tukia ei tarvitse karsia eikä haittaveroja lisätä, on nyt puoli vuotta aikaa todistaa riippumattomin, läpinäkyvin arvioin, että näin on. Tähän mennessähän ilmastopaneelin ja ministeriöiden omat arviot ovat kertoneet muuta.”

Erityisellä mielenkiinnolla jään ainakin itse odottamaan vielä Ilmastopaneelin arviota hallituksen toimista. Asiantuntijoiden alustavat kommentit eivät ole lupaavia.

Asiantuntijat ovat pettyneitä hallituksen ilmastosopuun ja erityisesti liikenteen päästöihin: “Oikeasti vain selvitetään ja perustetaan työryhmiä”

Valitettavaa on, että jotkut poliitikot ovat jopa kehuneet sillä, että ilmastoperustaiset verot eivät nouse. Surullista, että vanhasta halutaan pitää niin paljon kiinni ja vastustetaan fossiilitonta liikenettä, turvepeltojen päästövähennyksiä tai puolustetaan lämmitysöljyn käyttöä.

Erityisen irvokasta on, että samassa budjettiriihessä päätettiin jatkaa kannattamattomien lyhyiden reittilentojen tukemista. Nykyisillä matkustajamäärillä valtion tuki on lähes tuhat euroa per matkustaja. Samaan aikaan tonni hiilidioksidia aiheuttaa 3000 dollarin edestä taloudellista vahinkoa. Lisäksi esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman rahat vähenivät 24,5 miljoonaa euroa.

Imastoasioita ei toki yhdessä budjettiriihessä päätetä. Ilmastokriisi kun pitäisi huomioida joka päivä jokaisessa päätöksessä. Silti tällä viikolla oli poikkeuksellinen hetki tehdä hyviä päätöksiä. Nyt tämä mahdollisuus jätettiin osin käyttämättä.

Monet yritykset menevät menojaan ilmastotoimien suhteen.

Yli 1,5 vuotta sitten Microsoft kertoi olevansa hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä ja hyvittävänsä kaikki historian aikana aiheuttamansa päästöt vuoteen 2050 mennessä. Monet isot suomalaiset yritykset aikovat olla hiilineutraaleja viimeistään vuosien 2025-2030 välillä. Viime perjantaina esimerkiksi Lidl ilmoitti olevansa omien päästöjensä osalta (scope 1 ja 2) olevansa hiilineutraali ensi vuoden aikana.

Maailma liikkuu nyt kiihtyvää vauhtia kohti hiilienutraaleja ratkaisuja. Tuskin kukaan kuvittelee, että Suomi tai kukaan muukaan voisi menestyä sillä, että takerrumme fossiiliratkaisuihin. Vähän sama kun olisimme jääneet pitämään kiinni tietokoneiden sijaan kirjoituskoneista tai kännyköiden sijaan lankapuhelimista.

Ilmastonmuutoksen suhteen ei kannata jäädä historian väärälle puolelle.

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami