Viikko ohjelma 17/2014 (20.-26.4.2015)

Rakkaudesta luontoon - Leo StraniusEduskuntavaalit ovat ohi. Ohessa vielä viisi ajatusta eduskuntavaaleista.

Vaikka oma tulos ei riittänyt läpimenoon, tuntuu hyvältä, että Vihreät otti reilun vaalivoiton niin Helsingissä kuin koko maassa. Tuntuu uskomattomalta, että noin 320 henkilöä halusi olla tavalla tai toisella auttamassa omaa vaalikampanjaa. Kiitos!

Työ paremman maailman puolesta jatkuu nyt Suomen luonnonsuojeluliitossa sekä Helsingin kaupunginvaltuustossa ja ympäristölautakunnassa. Varmasti myös kaikilla muilla mahdollisilla foorumeilla, joissa olen mukana.

Tänään olin jo töissä Suomen luonnonsuojeluliitossa ja tällä viikolla on myös kaupunginvaltuuston kokous. Sama avoimuus jatkuu vaaleista riippumatta. Ohessa siis alkaneen viikon viikko-ohjelma.

Maanantai 20.4.

– Eduskuntavaalikampanjan analyysi
– Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle: Tilannekatsaus, sähköpostit ja kuluvan viikon suunnittelu

Tiistai 21.4.

– klo 10-11 SLL toimistokokous
– klo 11-12 SLL päällikkö-tiimi

Keskiviikko 22.4.

– klo 15-16 HSY Ilmastoinfon tempaus @Lasipalatsin aukio
– klo 16-18 Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän kokous
– klo 18-21 Helsingin kaupunginvaltuuston kokous

Torstaina 23.4.

– klo 10-12 SLL-touhun osastokokous
– klo 21-23 Eduskuntavaalikampanjan purkukokous

Perjantai 24.4.

– klo 10-12 Juna: Helsinki – Tampere
– klo 12-14 Luento yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta @Tampereen yliopisto
– klo 15-17.30 Juna: Tampere – Pieksämäki
– klo 17.30-21 SLL hallituksen kokous @Pieksämäki

Lauantai 25.4.

– Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston kevätkokous @Pieksämäki

Sunnuntai 26.4.

– Suomen luonnonsuojeluliiton valtuuston kevätkokous @Pieksämäki

* * *

Miksi viikko-ohjelma?

Kansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni ympäristöjärjestöjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona ja kansalaisvaikuttajana on.

* * *

3 kommenttia artikkeliin ”Viikko ohjelma 17/2014 (20.-26.4.2015)”

  1. Taitaa olla niin, että luonnonsuojeluliitoista on tullut cleantech-lobbareita, kun sieltä tulee enemmän puhetta teollisuuden puolesta kuin sen tuhoja vastaan. Tänään julkaistiin päätös ottaa Suomen metsät täyskäyttöön, jotta kiinalaiset saavat pyyhkiä markkinarakonsa ja paketoida vielä krääsänsä – mutta itkeekö kukaan nyt luonnon puolesta, vai juhlivatko vain tulevia kasvulukuja. Mitä se sellainen kestävä kasvu nyt on? Minkä pitäisi siinä kestää, kun luonto ei ainakaan kestä enää lisää ihmisen toiminnan kasvua. Ja mitä sitten tapahtuu jos tulee vielä toinen ja kolmas jättisellutehdas, jos nyt jo puhutaan täyskäytöstä. Hirveää tuhoa luonnolle ja ilmastolle, ja sitten saadaan kuunnella valheita hiilineutraalisuudesta ja kestävistä hakkuista.

    Kivahan se on jos vihreät ovat kasvu-uralla puolueena, mutta jos todella haluaa jotain pelastaa, niin jotain muuta kuin kasvua on alettava tarjoamaan yhteiskunnan perustaksi. Ihan samaa pitää miettiä luonnonsuojeluliitoissa. Kaikki muu on mielestäni populistista puppua, ja ihmiset tulevat sen huomaamaan kasvun jyrätessä vähitellen joka paikkaan. Ja ennen kaikkea luonto tulee katoamaan samalla. Mitä oikeasti hyödyttää enää estää pieniä hakkuita, kun yhteiskunnan rahoitus alkaa perustumaan jättimäiselle metsien liikakäytölle ja vihreätkään eivät uskalla tätä kritisoida, vaan kunhan teollisuus lisää bio-sanan, niin asia näyttää kestävältä vihreillekin.

    Noista sinun videoista herätti ihmetystä se, jossa kerroit että et vihaa ketään. Miksi et vihaa sellaisia jotka myrkyttävät sinut ja lapsesi? Miksi et vihaa sellaisia, jotka tietoisesti ajavat lajit sukupuuttoon? Jos joku löisi lastasi kadulla, niin olisitko ihan yhtä hymyissä suin kun kertoessasi siitä, että et vihaa niitä jotka työntävät lapsesi keuhkot täyteen myrkkyjä tehdessään rahaa itselleen?

  2. Ihmiselle luonnollisia tunteita ei pitäisi kokonaan tukahduttaa minkään verukkeen perusteella.Niistä voi olla hyötyä luonnonsuojelussakin.Vihan ilmaus ei välttämättä ole väkivaltaista ja tuhoavan raivokasta.Sen voi kanalisoida positiiviseksi aktiivisuudeksi..

    Jollain tavalla kansalaisia on innostettava olemaan osaaottavampia ja vaikuttamaan oman tulevaisuutensa ympäristöystävälliseksi tekemisessä. Saattaa tuntua populistiselta ajattelulta, mutta emme saisi nähdä tulevaisuutta vain kielteisenä.Tappioista ja epäonnistumisista huolimatta jokainen osaltamme voimme yrittää vaikuttaa suotuisan muutoksen saamiseksi aikaan ilmasto-ympäristö ja luonnonsuojelukysymyksissä.Tämä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Ja tähänhän ekologisesti ajattelavt, Vihreät ja Leo omalla tavallaan pyrkivät, olkootpa heidän strategiassaan sitten monenmoisia epäkohtia ja virheitä.Elämän käytäntö opettaa, ja sen antamat opetukset tulisi ottaa huomioon. Tuo jatkuvan talous-ja väestökasvun suosiminen tulisi tosiaan ottaa vakavasti keskustelun ja päätösten aiheeksi luonnonsuojelussakin.

    Jotain on kuitenkin tehtävä, eikä lamautua toivottomaan tilaan mitään yrittämättömäksi.Pitäisi osata katsoa asioita optimistisesti.Jos epäonnistutaan, niin aloitetaan taas ponnistus uudestaan.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin