Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!

Vihreät lähtivät kunnallisvaaleihin mielipidekyselyiden mukaan altavastaajan paikalta. Ääntenlaskun edetessä vaalitappio muuttui kuitenkin voitoksi.

Valtakunnallisesti vain Perussuomalaiset pystyivät lisäämään kannatusta. Kaikki suuret puolueet menettivät sitä merkittävästi.

Valtakunnallisesti Vihreiden kannatus oli 8,5 prosenttia ja Helsingissä huimat 22,3 prosenttia. Helsingissä Vihreät ovat selvästi toiseksi suurin puolue Kokoomuksen jälkeen.

Itse sain 1154 ääntä ja sillä valtuustopaikan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet ainokaisen äänensä minulle ja auttaneet kampanjassa! Yritän olla jokaisen äänen arvoinen sekä tehdä parhaan kykyni mukaan tulevien sukupolvien Helsingistä totta.

Helsingin ehdokaskohtaiset äänimäärät löytyvät esimerkiksi YLEn sivuilta ja kunnallisvaalikampanjani yhteenveto aiemmasta blogikirjoituksestani: Vaalikampanja on tehty: Lämpimät kiitokset!

Monet tulivat onnittelemaan minua nimenomaan valtavan katukampanjan ansiosta, joka oli ilmeisesti esitteiden lukumäärällä (30 700 kpl) mitattuna Suomen suurin. Ainakin itselleni niillä 138 kadulla vietetyllä tunnilla sekä lukemattomilla kohtaamisilla ja keskusteluilla oli suuri merkitys ihmisten arjen ymmärtämiseksi.

Vaalituloksen osalta juhlin erityisesti seuraavaa kolmea asiaa:

1. Vihreät pystyivät pitämään asemansa niin valtakunnallisesti kuin Helsingissäkin. Olen ylpeä kaikista uusista hienoista Vihreistä valtuutetuista. Onneksi olkoon Heidi Hautala, Otso Kivekäs, Jukka Relander, Jasmin Hamid, Hannu Oskala, Erkki Perälä, Suzan Ikävalko ja Jussi Chydenius!

2. Vasemmistoliiton menestys Helsingissä oli todella ilahduttavaa.

3. Monista eri puolueista meni monta hyvää tyyppiä läpi: Onneksi olkoon Kokoomuksen Lasse Männistö ja Laura Rissanen, SDP:n Pilvi Torsti ja Thomas Wallgren, Vasemmistoliiton Silvia Modig, Dan Koivulaakso ja Veronika Honkasalo, SKP:n Yrjö Hakanen sekä monet muut!

Sen sijaan harmittavaa on, että äänestysvilkkaus jäi niin alas ollen valtakunnallisesti 58,2 prosenttia ja Helsingissä vain 57,2 prosenttia.

Olen ollut todella vaikuttunut kaikista niistä kymmenistä tutuilta ja tuntemattomilta tulleilta kannustusviesteistä ja äänestyslupauksista, joita olen saanut ennakkoäänestyksen alusta lähtien. Kaikkein upein viesti oli, kun yksi ihminen ilmoitti, että heidän perheestä tulee neljä ääntä: ”Minä, mies, poika ja äiti”.  Vetää nöyräksi, kun kolmessa sukupolvessa luotetaan minuun noin paljon. Lisäksi vihreän ikonin, Heidi Hautalan, äänestyslupaus teki minuun ison vaikutuksen.

Omalta osaltani nyt on aika palata vuosiloman ja vaalikampanjoinnin parista arkeen, olla välillä perheen kanssa ja tehdä töitä myös Luonto-Liiton pääsihteerinä. Valtuustokausi alkaa vuoden 2013 alusta, mutta sitä ennen tietysti tapahtuu jo vaikka mitä.

Kannattaa olla yhteydessä! Kiitos kun olet mukana!

4 kommenttia artikkeliin ”Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!”

  1. Yllättäen ehkä vaikeinta politiikan teossa on muistaa se, minkä vuoksi politiikkaan lähti: Kun katsot kuiluun, kuilu katsoo myös sinuun. Reaalipolitiikka on monesti kaukana tavoitteista, jotka pitäisi saavuttaa ”maailman pelastamiseksi”. Sitä oppii iloitsemaan pienistä voitoista, jotka eivät kuitenkaan ole riittäviä, ja selittelemään, miksei voitu päättää toisin. Kannattaa kirjoittaa jonnekin muistiin, mitä Helsingissä pitäisi sinun mielestäsi saavuttaa. Neljän vuoden päästä niitä sanoja katsoo eri ihminen kuin nyt. Onneksi luontoliittolaisten seura on hyvää vastapainoa politiikassa toimimiselle. 🙂

  2. Onnea uudelle valtuutetulle! Vaalikoneet tarjosivat johdonmukaisesti sinua yhtenä minulle sopivimmista ehdokkaista. En kuitenkaan (tällä kertaa) äänestänyt sinua ja tässä on kaksi perustelua:

    1. Halusin näissä vaaleissa antaa ääneni sellaiselle ehdokkaalle, joka on poliittisessa toiminnassaan ehtinyt jo osoittaa olevansa luontoalueiden säilyttämisen puolella niin kotikulmillani Meri-Rastilassa kuin muuallakin.

    2. Ennen vaaleja julkaisit blogin, jossa oli kuva Lasse Männistöstä. Tällaisilla pieniltä tuntuvilla asioilla on iso merkitys. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana Männistö on ollut ajamassa Meri-Rastilan luontoalueelle rakentamista, vaikka asukkaat ovat jopa kahdella vaihtoehtoisella kaavalla osoittaneet, ettei se ole välttämätöntä edes kaupungin asettamien asukastavoitteiden saavuttamiseksi.

    Metsäasia vaikutti merkittävästi äänestyskäyttäytymiseen täällä Meri-Rastilassa. Helsingin Sanomien vaalikartalla Meri-Rastila erottuu muusta Vuosaaresta vihreänä alueena, sillä Vihreä Liitto nousi metsän puolesta tekemänsä työn ansiosta aiemmin demarivoittoisen alueen suosituimmaksi puolueeksi.

    Tämän lisäksi huomattavaa on, että äänestysprosentti jäi alueellamme poikkeuksellisen alhaiseksi. Syynä saattaa olla puolueuskollisten demarien jääminen kotiin ja asukkaiden systeemin edessä kokema voimattomuus, kun isoillakaan teoilla ja perustelluilla argumenteilla ei tunnu olevan merkitystä.

    Toivottavasti valtuustossa käy niin, että sinä pystyt vaikuttamaan Lasse Männistöön enemmän kuin hän sinuun. Jos onnistuisit liikauttamaan hänet betonilinjalta metsämyönteiseksi, alkaisin minäkin vähitellen uskoa, että sinussa on ainesta todelliseksi vaikuttajaksi.

Kommentointi on suljettu.

Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Seuraa minua Instagramissa