Onko biopolttoaineiden seuraava virhesiirto Jathropa?

Maan ystävien tuore raportti (Jatropha: money doesn’t grow on trees) tyrmää ihmekasviksi nimetyn Jatrophan käytön biopolttoaineena. Jathropaa on aiemmin pidetty ihanteellisena kasvina biopolttoaineeksi siitä syystä, että se ei uhkaa suoraan ruokaturvaa ja kasvaa vaikeissa oloissa. Kansainvälisen Maan ystävien raportin mukaan investoijien odotukset ovat olleet kuitenkin epärealistisia. Maan ystävien raportti listaa kymmen ongelmaa. Jathropan satoisuus on ollut heikkoa, viljelykset tarvitsevat paljon vettä, kasvi on haavoittuva erilaisille tuholaisille, kilpailee ruuan tuotannon kanssa … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 3 (17.-23.1.2011)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 15 km lenkin kuntosalin juoksumatolla. Reipas juoksu antoi hyvän lähdön päivään ja viikkoon! Aamupäivällä Kari Rissa haastatteli minua Työeläke-lehteen degrowth-taloudesta. Itsellenikään ei ole ihan selvää, miten hyvinvointipalvelut, eläkkeet ja sen sellaiset turvattaisiin laskevan talouden olosuhteissa. Lounaan jälkeen olin vetämässä Luonto-Liiton toimistokokousta. Paikalla oli esittäytymässä myös tuore puheenjohtaja Tuomo Lindholm. Kotimatkalla kävin paikkaamassa Annukan pyöränkumin ja illalla vastailin vielä Partio-lehden haastatteluun koskien ilmastonmuutosta. Yksilö voi tehokkaimmin vaikuttaa … Lue lisää

Lapsi- ja perheministerin lisäksi myös ilmasto- ja energiaministeri

Pääministeri Mari Kiviniemi esittää tulevaan hallitukseen lapsi- ja perheministeriä. Hyvä ajatus. Hallituksen ja hallinnon rakenne kaipaisi paljon muitakin muutoksia. Ohessa tärkeimmät hallinnon uudistustarpeet tulevalle hallitukselle: – Ympäristöministeriöön perustetaan erillinen ilmastoministerin salkku. – Työ- ja elinkeinoministeriössä olevat ilmasto- ja energia-asiat siirretään ympäristöministeriöön – Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät liikenteen osalta siirretään ympäristöministeriöön. – Maa- ja metsätalousministeriössä olevat metsiensuojelu- ja luonnonsuojeluasiat sekä eläinsuojelu siirretään ympäristöministeriöön. – Ympäristöministeriön tulee johtaa alueellista ympäristöhallintoa. – Ympäristöministeriön … Lue lisää

Susi arvokkaampi elävänä kuin kuolleena

Susi on maassamme erittäin uhanalainen laji, jota on jäljellä enää arviolta 150–160 yksilöä. Esimerkiksi Lapissa ei käytännössä ole lisääntyvää susikantaa. Susien heikosta tilanteesta huolimatta tammikuussa Lapissa ammuttiin kolme sutta, joista kaksi Urho Kekkosen kansallispuistossa Itä-Lapissa. Lisäksi Lappiin on myönnetty vielä yksi kaatolupa lisää. Sudet ja muut suurpedot olisivat Lapin matkailuelinkeinolle arvokkaampia elävinä kuin kuolleina. Luonto-Liiton susiryhmä osoittaa mieltä ja jakaa tietoa Lapin susien tilanteesta Matkamessujen yhteydessä lauantaina 22.1. klo 10–14. … Lue lisää

Moottoriteistä katuja ja luonnonsuojelualueita

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina (16.1.) artikkeli kaupungin kaupunkisuunnittelijoiden visiosta, jossa Helsingin sisääntuloväylien moottoritiet muutettaisiin kaupunkibulevardeiksi. Kaventuneiden väylien varrelle mahtuisi paljon uutta rakentamista, mutta yhtä hyvin tuota tilaa voisi ennallistaa, metsittää ja muuttaa myös luonnonsuojelualueiksi. Moottoriteiden ja niiden liittymien uudelleen rakentaminen ei olisi välttämättä kuitenkaan kovin ekotehokasta tai halpaa. Toisaalta uusi ”rakennusmaa” olisi varmasti haluttua. Moni rakentaja olisi siitä varmasti valmis maksamaan. Ehkä nuo maa-alat voisi vaikka huutokaupata? Mistä sitten moottoriteiden … Lue lisää

Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla?

Olin aamupäivällä (18.1.) julkistamassa ympäristöjärjestöjen esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Tiedotusvälineiden lisäksi paikalla olivat myös puolueiden edustajat vastaamassa haasteeseen. Haaste on iso. Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla? Millainen on ympäristövastuullinen ja hyvinvoiva Suomi? Suomesta on luotava hiilineutraali yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomen on myös oltava suunnannäyttäjä ympäristön ekologisia rajoja kunnioittavan talousmallin laatimisessa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen on puututtava Suomessa kovalla kädellä erityisesti soita ja metsiä suojelemalla ja ennallistamalla. Tässä ympäristöjärjestöjen esitykset: 1. Hiilineutraali Suomi … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 2 (10.-16.1.2011)

Viikkopäiväkirja palaa jälleen vuoden vaihteen tauolta. Tässä tiivistetysti kuluneen viikon kuviot. Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle lumi- ja räntäsohjossa orientoitumaan alkaneen vuoden hommiin. Keskon kestävän kehityksen palkinnot julkaistiin myös haettavaksi. Teeman on materiaalitehokkuus. Olen itse mukana palkintolautakunnassa. Lounaalla kävin Turun Sanomien toimittajan kanssa. Haastattelun aiheena oli asketismi. Iltapäivällä vedin vuoden ensimmäistä toimistokokousta ja kävimme läpi joitakin uuden Kevätseuranta-vastaavan perehdytykseen liittyviä asioita. Iltapäivällä istuin Luonto-Liiton puheenjohtajiston puhelinpalaverissa valmistelemassa … Lue lisää

Talvipyöräilyn iloja

Talvipyöräily Helsingissä on tänä talvena ollut monellakin tapaa haasteellista. Toisaalta pyörä on ollut suhteellisen varma kulkuneuvo verrattuna esimerkiksi juniin, busseihin tai hankiin jumiin jääneisiin autoihin. Suuren lumimäärän takia jalkakäytävät sekä yhdistetyt kävely- ja pyörätiet ovat aika kapeita. Myös silloin kun ne on aurattu. Tänään Itä-Pasilan läpi pyöräillessä jouduin ohittamaan yhden jalankulkijan suhteellisen läheltä. Vauhtia ylämäessä sohjoisella tiellä minulla oli noin 9 km/h. Kovin vaarallisesti tilanteesta ei siis onneksi ollut kyse. … Lue lisää

Koulujen kasvisruokapäivä

Helsingin kouluissa on vihdoin siirrytty viikottaiseen kasvisruokapäivään. Helsingin Sanomissa vegaanikokki Simo Ruottinen piti ruokaa hyvänä. Ongelmallisen kasvisruokapäivästä tekee tietysti se, mikäli sitä erikseen korostetaan ja sen myötä oppilaat jättävät ennakkoluulojen takia ruuan syömättä. Olen kirjoitellut aiheesta aiemminkin, mutta tässä vielä kertauksena viisi hyvää syytä siirtyä viikottaiseen kasvisruokapäivään. Viisi syytä sirtyä kasvisruokapäivän viettoon: – Ympäristö: Kasvispohjainen ruoka on ympäristö- ja ilmastoystävällistä. – Terveys: Suomalaiset syövät tällä hetkellä liian vähän kasviksia ja … Lue lisää

Keskon kestävän kehityksen palkinnot 2011 haettavana

Kesko jakaa tänä vuonna 30 000 euroa tunnustuspalkintoina kestävän kehityksen edistäjille. Palkintojen teemana on materiaalitehokkuus. Olen mukana palkintolautakunnassa, joka päättää hakemusten perusteella jaettavista palkinnoista. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Keskon viestintäjohtaja Paavo Moilanen. Jäseniä ovat Motivan materiaalitehokkuusyksikön päällikkö Henrik Österlund, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Minna Halme ja allekirjoittanut. Lisää tietoa palkinnoista ja hakuohjeet löytyvät täältä.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa